Page 12 - ILVES IKUISESTI SANOMAT MARRASKUU-18
P. 12
Ilveksen jalanjäljillä – matka
alkujäille 26.01.2019
Pyrinnön Paana tällä kaudella ensimmäistä kertaa sarjamuotoisessa Mesta-
ruussarjassa.
Jääkiekkoilu rantautui Suomeen Tampereen kautta. En-
simmäiset vedot vedettiin Pyhäjärven jäällä Tapaninpäivä- Ilveksen Luistinrata
nä 1926 Pyrinnön ja Tampereen Palloilijoiden nuorukaisten Tampereen kaupunki osoitti Ilveksen seuraavaksi kotiken-
kesken. Ilves kilvoitteli Suomen mestaruudesta ensimmäi- täksi Mariankadun yläkentän, jossa tenniskenttien päälle
sen kerran juuri Pyrinnön ylläpitämällä Paanalla. Rata oli jäädytettiin kiekkokenttä. Kenttä sijaitsi nykyisen Kouluka-
Ilveksen kotikenttänä keväät 1932 ja 1933. Mestaruudesta dun kentän yläpuolella vuorineuvos Aaltosen rakennutta-
taisteltiin Suomen Jäähockeyliiton järjestämässä Cup-muo- man Pyynikinlinnan vastapäätä. Ilves pelasi Mariankadun
toisessa kilpailussa. kentällä kaudet 1934-37 voittaen ensimmäiset Suomen
Tampereen Lyseo mestaruutensa juuri siellä. Ilves palasi Mariankadulle kau-
deksi 1938-39.
Tiitolan perheenpoikien jatkuva painostus urheiluseuran
perustamiseksi perheen vävyä Niilo Tammisaloa kohtaan Eteläpuisto eli Mummukoppa
lopulta maksoi, kun Nipa kutsui koolle seuran perustavat Eteläpuiston kenttä toimi Ilveksen kotikenttänä ensim-
kokoukset maalis-huhtikuussa 1931. Perustava kokous jär- mäisen kerran kaudella 1937-38. Sinne oli siirtyminen lo-
jestettiin Tampereen Lyseon silloisen koulurakennuksen pullisesti 1940, kun kaupunki rakensi kenttäpäätyihin lähes
suojissa osoitteessa Hallituskatu 30, jossa Niilo Tammisalo kolme metriä korkeat aidat pysäyttämään maalin ohi suun-
toimi voimistelun opettajana. tautuneet kiekot. Kentän pitkiä sivuja reunusti edelleen n.
30 cm korkea laudoitus. Läheisen ruotsinkielisen vanhain-
Tiitolan talo kodin De Gamlas Hem kansan käyttämästä lempinimestä
Kunnallisneuvos Heikki Tiitolan omistama talo Satamaka- muodostui vähitellen kentän kutsumanimeksi Mummuko-
dun yläpäässä Pyynikintien ja Laiskolankujan kulmassa oli pan kenttä.
Ilveksen jääkiekkonuorison turvapaikka. Siellä kuivateltiin
hikiset treenivehkeet, lämmiteltiin, tarvittaessa peseydyt-
tiin ja ennen kaikkea sulateltiin jäätyneet vesiletkut kent-
täjäädytysten jälkeen. Talon uumenista pelkästään suvun
lähisukulaisia Ilveksen edustusjoukkueeseen kipusivat
Martti, Matti, Jaakko, Jussi ja Risto Tiitola, Seppo ja Tero
Jaakkola sekä Kalle Havulinna – vävyä Niilo Tammisaloa
unohtamatta.
Koulukatu
Tampereen kaupunki osoitti seuraavaksi kiekkokaukalon
paikaksi Koulukadun varrella olleen tontin, jonka jääkiek-
koseurojen jäsenistä talkoovoimin rakensi ensimmäiseksi
varsinaiseksi kiekkoareenaksi katsomoineen kaikkineen.
Koulukadun kenttä palveli jääkiekkostadionina 20 kauden
ajan vuodet 1945-1965 Hakametsän Jäähallin valmistumi-
seen asti.
Palomäen Uimalaitos Koulukatu aloitti luonnonjääkenttänä, mutta sai läheisel-
Ensimmäisen kerran korkeita laitoja käytettiin SM-kul- tä Pyynikin Oluttehtaalta lahjoituksena tekojään valmis-
lasta kamppailtaessa, kun Ilves siirtyi vuodeksi Palomäen tukseen tarvittavan liuoksen ja energian marraskuussa
Uimalaitoksen suojiin kaudeksi 1933-34. Visiitti oli kauden 1956. Koulukadun yleisöennätys, 13.000 katsojaa, todisti
mittainen pelialueen oltua sääntöjen sallimaa huomatta- Trail Smoke Eatersin 10-5 voittoa Leijonista helmikuussa
vasti lyhempi ja kapeampi. Suomen mestaruus ratkaistiin 1961 maiden yhdeksännessä maaottelussa.
12