Page 12 - ILVES IKUISESTI SANOMAT MARRASKUU-18
P. 12

Ilveksen jalanjäljillä – matka



                            alkujäille 26.01.2019





           Pyrinnön Paana                                     tällä kaudella ensimmäistä kertaa sarjamuotoisessa Mesta-
                                                              ruussarjassa.
           Jääkiekkoilu  rantautui  Suomeen  Tampereen  kautta.  En-
          simmäiset vedot vedettiin Pyhäjärven jäällä Tapaninpäivä-  Ilveksen Luistinrata
          nä 1926 Pyrinnön ja Tampereen Palloilijoiden nuorukaisten   Tampereen kaupunki osoitti Ilveksen seuraavaksi kotiken-
          kesken.  Ilves kilvoitteli Suomen mestaruudesta ensimmäi-  täksi Mariankadun  yläkentän, jossa  tenniskenttien  päälle
          sen kerran juuri Pyrinnön ylläpitämällä Paanalla.  Rata oli  jäädytettiin kiekkokenttä.  Kenttä sijaitsi nykyisen Kouluka-
          Ilveksen kotikenttänä keväät 1932 ja 1933. Mestaruudesta  dun kentän yläpuolella vuorineuvos Aaltosen rakennutta-
          taisteltiin Suomen Jäähockeyliiton järjestämässä Cup-muo-  man Pyynikinlinnan vastapäätä.  Ilves pelasi Mariankadun
          toisessa kilpailussa.                               kentällä kaudet 1934-37 voittaen  ensimmäiset Suomen
           Tampereen Lyseo                                    mestaruutensa juuri siellä. Ilves palasi Mariankadulle kau-
                                                              deksi 1938-39.
           Tiitolan perheenpoikien jatkuva painostus urheiluseuran
          perustamiseksi  perheen  vävyä  Niilo  Tammisaloa  kohtaan   Eteläpuisto eli Mummukoppa
          lopulta maksoi, kun Nipa kutsui koolle seuran perustavat   Eteläpuiston kenttä toimi Ilveksen kotikenttänä ensim-
          kokoukset maalis-huhtikuussa 1931.  Perustava kokous jär-  mäisen  kerran  kaudella  1937-38.  Sinne oli  siirtyminen  lo-
          jestettiin Tampereen Lyseon silloisen koulurakennuksen  pullisesti 1940, kun kaupunki rakensi kenttäpäätyihin lähes
          suojissa osoitteessa Hallituskatu 30, jossa Niilo Tammisalo  kolme metriä korkeat aidat pysäyttämään maalin ohi suun-
          toimi voimistelun opettajana.                       tautuneet kiekot. Kentän pitkiä sivuja reunusti edelleen n.
                                                              30 cm korkea laudoitus. Läheisen ruotsinkielisen vanhain-
           Tiitolan talo                                      kodin De Gamlas Hem kansan käyttämästä lempinimestä
           Kunnallisneuvos Heikki Tiitolan omistama talo Satamaka-  muodostui vähitellen kentän kutsumanimeksi Mummuko-
          dun yläpäässä Pyynikintien ja Laiskolankujan kulmassa oli  pan kenttä.
          Ilveksen jääkiekkonuorison turvapaikka.  Siellä kuivateltiin
          hikiset treenivehkeet, lämmiteltiin, tarvittaessa peseydyt-
          tiin ja ennen kaikkea sulateltiin jäätyneet vesiletkut kent-
          täjäädytysten jälkeen. Talon uumenista pelkästään suvun
          lähisukulaisia  Ilveksen edustusjoukkueeseen kipusivat
          Martti, Matti, Jaakko, Jussi ja Risto Tiitola, Seppo ja Tero
          Jaakkola sekä  Kalle Havulinna  – vävyä  Niilo  Tammisaloa
          unohtamatta.













                                                               Koulukatu
                                                               Tampereen kaupunki osoitti seuraavaksi kiekkokaukalon
                                                              paikaksi Koulukadun varrella olleen tontin, jonka jääkiek-
                                                              koseurojen jäsenistä talkoovoimin rakensi ensimmäiseksi
                                                              varsinaiseksi kiekkoareenaksi katsomoineen kaikkineen.
                                                              Koulukadun kenttä palveli jääkiekkostadionina 20 kauden
                                                              ajan vuodet 1945-1965 Hakametsän Jäähallin valmistumi-
                                                              seen asti.
           Palomäen Uimalaitos                                 Koulukatu aloitti luonnonjääkenttänä, mutta sai läheisel-
           Ensimmäisen kerran korkeita laitoja käytettiin SM-kul-  tä  Pyynikin  Oluttehtaalta  lahjoituksena    tekojään  valmis-
          lasta kamppailtaessa, kun Ilves siirtyi vuodeksi Palomäen  tukseen tarvittavan liuoksen ja energian marraskuussa
          Uimalaitoksen suojiin kaudeksi 1933-34. Visiitti oli kauden  1956.  Koulukadun yleisöennätys, 13.000 katsojaa, todisti
          mittainen pelialueen oltua sääntöjen sallimaa huomatta-  Trail Smoke Eatersin  10-5 voittoa  Leijonista  helmikuussa
          vasti lyhempi ja kapeampi.  Suomen mestaruus ratkaistiin  1961 maiden yhdeksännessä maaottelussa.
                                                           12
   7   8   9   10   11   12   13   14   15   16   17