Page 2 - VIRTAA AJASSA NO 4 2020

2 virtaaajassa.fi 29.4.2020 n:o 4

Totuutta säästäen ja
Pääkirjoitus

Ruotsi – Suomi 10 - 9 laadusta tinkien

oronaepidemian yksi hyvä puoli on vät toimi kunnolla. Rahoitus on Suomessa irjoitan tätä kolum- Huonokuuloinen naapuri Pohjois-Sääksmäen Mutista
se, että se on paljastanut suomalai- pankkikeskeisempää kuin monessa kilpai- K nia aprillipäivänä lukitsi kannen kiinni ja ta- tehtiin vuosittain joukolla
Ksen yhteiskunnan haavoittuvuuden. lijamaassamme. Kiristynyt pankkien sään- tietäen hyvin sen, lollinen jäi kuoppaan. Vasta vaellus Lempäälän ja Akaan
Samalla se on paljastanut, mitä ja miten tely vaikeuttaa pk-yritysten rahan saantia. että teksti julkaistaan vasta tuntien kuluttua alettiin ih- kautta Sääksmäen Saari-
asioita tulisi uudistaa. Korjattavia ja uudis- Vakuusvaatimukset kiristyvät, oman pää- viikkoja myöhemmin. Ap- metellä, missä perunoiden oispuolelle. Vaellus tehtiin
tettavia asioita on ilmennyt sekä ihmisten oman vaatimukset kasvavat, ja viitekor- rillipäivä on sikäli kiitollinen, hakija viipyy, ja joku kävi parijonomuodostelmassa
käyttäytymisessä että taloudessa. Epidemia kojen päälle maksettavat marginaalit ovat että se tarjoaa mahdollisuu- avaamassa pälkään kannen. tietynlaisena kulkueena.
on tehnyt näkyvämmäksi myös sen, mitkä kasvaneet. Parhaimpiinkaan aineettomiin den esittää vaihtoehtoisia Näin saivat alkunsa sekä Kyseessä lienee ollut jokin
asiat ovat vähintäänkin tyydyttävässä kun- investointeihin ei lainarahoitusta ole pan- totuuksia. Tässä kolum- ”päästä pälkähästä” että pakanallinen riitti, ja vaellus
nossa. keista tarjolla, koska tuotettu sisältö ei kel- nissa tarkastelen kohteita ”Pälkäne”. päättyi niille seuduille, jos-
Ilman koronaepidemiaakin tiedetään, paa niille vakuudeksi. sanojen syntyperän eli ety- Vesilahden kylistä yksi on sa nyt on Mulkueen kylä.
että maamme taloudessa on jo pitkään, Talouselämän keskeinen edellytys on sekä mologian lähtökohdasta. nimeltään Krääkkiö. Nimi Etymologinen selitys, josta
ainakin viimeiset kymmenen vuotta, ollut poikkeusoloissa että normaalioloissa hy- Koska totuus on luonteel- oli alun perin Rääkkikö, ja ei ole täyttä varmuutta, on
heikko kehitys sekä tuottavuudessa että vin toimivat yritysrahoitusmarkkinat. Kun taan dynaaminen ja niukka johtui siitä, että tampere- se, että Mulkue on nimetty
investoinneissa. Elintasossa olemme jää- rahoituksen tarjonta meilläkin luultavasti voimavara, käytän sitä tässä laiset kysyivät, onko isokin jälkeen päin Mutin kulku-
neet Ruotsia jälkeen kymmeneksen, kun monipuolistuu ja tarjoaa uusia vaihtoehto- yhteydessä äärimmäisen ponnistus (”rääkki”) men- een mukaan.
mittarina pidetään bruttokansantuotosta ja, kasvaa yhteiskunnallinen paine keven- säästeliäästi. nä kävellen Vesilahteen ja Tampereelta Oriveden
asukasta kohden. Tästä erosta lähes kai- tää pankkien sääntelyä. Samalla toivotta- Moni lienee ihmetellyt, takaisin. Sitten sattuma suuntaan on Kangasalan
ken selittää heikompi tuottavuuskehitys vasti kasvaa pankeissa ymmärrys uudistaa mistä sana ”huithapeli” puuttui peliin. Kylään tuli Ruutanan kylä. Kylä ei
kuin länsinaapurissamme. Poikkeama ei vakuusajatteluaan 2000-luvun tarpeita tulee, kun viitataan arvaa- kartoittaja tekemään kart- ole saanut nimeään min-
ole syntynyt niinkään tehdasteollisuuteen vastaavaksi. mattomasti ja huikente- tapiirrosta kylän maista ja kään kalan mukaan, vaan
vaan markkinaehtoisiin palveluihin ja niiden Epidemian jälkeinen aika ei vain tule vaan levasti käyttäytyvään ih- mannuista. Hän oli äidin- tässäkin tapauksessa kyse
tuottavuuteen. myös tehdään. Kysymys ei ole vain yksit- miseen. Noin 250 vuotta kieleltään suomenruot- on sattumasta. Orivedel-
Aineettomat investoinnit ovat Suomessa täisten yritysten tarpeista tulla palvelluksi sitten Sääksmäen Huittu- salainen, eikä hän voinut le Tampereelta palaileva
kehittyneet huonommin kuin tärkeimmissä paremmin vaan myös Suomen talouden laan muutti aatelissukuinen ymmärtää sitä, että kylän hevosmies oli Kangasalan
kilpailijamaissamme. Monet palvelut ovat tarpeista saada kasvuvoimaa ja kilpailuky- herra de la Chapelle. Paik- nimeen voisi liittyä kysy- kohdalla huomannut, että
nykyään sellaisia, että ne vaativat kehittyäk- kyä. Nyt olemme antaneet kasvuvoiman kakuntalaisille sukunimen mys. Kun hän yöpyi kylässä, valjaita pitää kiristää. Hän
seen runsaasti enemmän aineettomia kuin vuotaa ja kilpailukykymme heiketä kilpai- ääntäminen tuotti vaikeuk- se sattui aikaan, jolloin rä- oli tehostanut pysähtymis-
aineellisia investointeja. Näkymättömien leviin naapureihimme nähden. Ruotsiin sia, ja herran käyttönimeksi kättirastaat räksyttivät eri- käskyä ”ptruu” kirosanalla
tase-erien vaikutuksen tulokseen ruotsa- verrattuna ero on sama, kuin olisimme vakiintui Huittulan Hapeli. tyisen voimakkaasti: ”krääk, ”...tana”. Paikalle samanai-
laiset ovat oivaltaneet meitä suomalaisia 400 metrin ratakierroksella 40 metriä ta- Kyläyhteisöönsä hienosti krääk”. Niinpä hän nokke- kaisesti tullut joutomies oli
paremmin. Aineeton on arvokasta. kamatkalla. sopeutunut mutta ailahte- lasti siirsi kylän nimessä vii- kuullut isännän huutavan
Suomen yritysrahoituksen markkinat ei- leva ihminen itse ehdotti, meisen k-kirjaimen paikkaa ”ruu ...tana”.
Jos muunnetut totuudet
Pentti Linkola että nimi voisi lyhentyä sanan alkuun. Siitä lähtien hiukaisevat tai järkyttävät,
”Huithapeliksi”, kuten sit-
kylä on ollut Krääkkiö.
kannattaa syödä silliä ja
Miemolan
Lempäälässä
ten tapahtuikin.
ja Hulausjärven välissä on juoda kuumaa kuravettä
Kun joku selviää pahasta
1932 – 2020 pulmatilanteesta, sanotaan kyläyhteisö, josta nykyään päälle.
käytetään nimeä Hulaus.
hänen ”päässeen pälkähäs-
tä”. Sanonta erehdyttää Aina ei niin ole ollut. Vasta
un kuulin 5.4., että vä, luonnonsuojelija, Sääks- Keski-Eurooppaan. Hän ei uskomaan, että ”pälkähä” ihmisten laajempi liikkuvuus
ajattelija ja luonnon- mäen Ritvalan kylän mökin tarvinnut muistiinpanoja. olisi kantasana ja tarkoit- on saanut sen aikaan. Kun
Kystävä Pentti Linkola ”erakko” ja milloin kaukaa Tarkat havainnot lintulajien taisi ongelmallista tilannet- lähdettiin Akaasta Tam-
oli siirtynyt ajan rajan tuolle ilmastomuutosta ennakoiva määrien muutoksista aikoi- ta. Näin ei ole. Kantasana pereen suuntaan hevosella,
puolen, kirjoitin Faceboo- maailman herättelijä. Hän hin ja paikkoihin kiinnittyen on ”pälkäs”, joka tarkoittaa tuossa kohdin Lempäälässä
kiin: ”Valkeakoskelainen osasi ärsyttää, vihastuttaa- herättivät aitoa kunnioitus- maakuopassa olevaa peru- oli ensimmäinen paikka
Pentti Linkola – henkisesti kin, mutta myös ihastuttaa. ta – huoli hänellä oli muun nakellaria. Kerran Onkkaa- lepuuttaa hevosta, ja kus-
kosmopoliitti, ekologi, fi- Kyky kärjistää, ei liioin edes muassa valkoselkätikasta. lassa talollinen oli mennyt kien oli lupa ottaa hör-
losofi ja niin edelleen, on uskottavuuttaan menettä- Pentti kävi kaloja kaup- talvisaikaan iltapimeällä ha- pyt pullosta. Hevosille
poissa. En kirjoita näitä en, oli hänellä taianomai- paamassa kotonani eli en- kemaan kuopasta perunoi- paikka tarkoitti huilausta
muutamia rivejä in memo- nen. tisessä Sääksmäen kunnan ta. Ohi kulkenut naapuri oli ja hevosmiehille kulausta.
riam –mielessä, vaan arki- Linkola ei kuulunut tut- Rantoon kansakoulussa. havainnut kellarin kannen Vähitellen huilaus ja kulaus Matti Koiranen,
sen toteavasti, että hänen taviini. Oivalsin kuitenkin, Jännitystäkin oli ilmassa, sillä olevan auki, ja kantoi huolta korvattiin yhdellä sanalla: Emeritusprofessori
elämäntyönsä tarkasteluja että tässä taitaa olla ilmiö. Pentti oli hetki aikaisemmin siitä, että pakkanen pääsee ”Hulaus”. KUVA: Tarja Vänskä-
tulemme kuulemaan ja lu- Ensivaikutelma syntyi Val- kirjoittanut räväkästi liian pilaamaan sadon kuopassa. Esihistoriallisella ajalla Kauhanen
kemaan vielä runsaasti. keakoskelle muutettuani suurten asuntojen hiilijalan-
Uutiskynnys ylittyy jopa 1980-luvulla. Hän oli pai- jäljestä ja liikakansoituksen
rajojemme ulkopuolella. kallisessa luontopaneelissa, vaaroista. No, kalakauppoi- menneen taiteilijaprofesso-
Hänen vaikuttamisensa sar- kuten edesmennyt Hannu hin ei päästä moittimalla ja ri Kari Suomalaisen Kari-
ka ja ulottuvuudet hakevat Antilakin ja pari professo- niinpä Pentti lausahti enti- paviljonki on Sääksmäen
vertaistaan – paitsi laajuu- ria. Pentti asteli paikalleen sen koulun eteisessä kenkä- Visavuoressa.
tensa myös kaukonäköisyy- ylväästi villapaidassaan ja rivin nähtyään: ”No, tämä- Pentti Linkola ei sovi
tensä vuoksi. Nyt, hänen puukko tupessa. Aihe suosi hän on kuin koulu edelleen, mihinkään muottiin tai
myötään, sääksmäkeläinen Penttiä, sillä hän hallitsi kes- komea kenkärivikin tuossa.” ”standardiin”. Hänen kult-
maisema ja sen vanha kult- kustelua. Professoreiden Pentin olemus hohkasi kan- tuurijalanjälkensä leijailee
tuurimiljöö vaimenevat osin yritykset kritikoida Pentin sanmiestä, mutta samalla nyt Valkeakosken ja Etelä-
- ulkonaisesti - mutta hän väitteitä saivat osakseen lämmintä ja rentoa maail- Pirkanmaan yllä – tai se
jää elämään yhä kulttuuri- vastaansanomattoman tie- manmiestä. leijuu paljon laajemmin –
tekoina, ajatuksina ja kans- tovyörytyksen. Linkolan ohella Sääks- ehkä eniten niiden tietoi-
saihmisten rikkaissa muiste- Toisen tuntuman lintu- mäellä on elänyt paljon suudessa, jotka ovat huo-
luissa.” jenkin ystävään sain hänen merkkihenkilöitä. Heistä lissaan ihmisen ja luonnon
On oudohkoa kirjoittaa pitäessä esitelmän liittyen mainittakoon mm. profes- vuorovaikutuksesta maail-
hänestä, kapeasta ikku- ehkä johonkin Valkeakoski- sori Eino Jutikkala, kuvan- massa. Dokumentoimaton
nasta katsellen, henkilöstä, opiston Studia Generalia veistäjät Emil Wikström hiljainen tieto ja ymmärrys
jossa on ollut limittäin ja -sarjaan 1990-luvulla. Pent- ja Aukusti Veuro sekä ku- hänessä – on nyt peruutta-
lomittain useita persoonia ti kertoi lintuharrastukses- vataiteilija Kalle Carlstedt. Pentti Linkola oli värikäs persoona, joka osasi mattomasti poissa.
– milloin hän oli kirjailija, taan, lajitilastostoistaan ja Presidentti P.E. Svinhufvud ärsyttää, vihastuttaa, mutta myös ihastuttaa.
tutkija, esseisti, kalastaja, useista pitkistä tutkimusret- syntyi Sääksmäellä Rapolan Hänet muistetaan myös yhtenä Suomen Esko Korkeakoski
keskustelija, musiikin ystä- kistään polkupyörällä myös kartanossa. Myös edes- lintutieteen pioneereista.