Page 168 - Movet - Laboratoriokäsikirja 2015

Pälvisilsa l. Trichophyton verrucosum (viljely + qPCR)
Pälvisilsaa esiintyy yleisimmin naudoilla, mutta se voi myös infektoida muita kotieläimiä sekä ihmistä. Pälvisilsa luoki- tellaankin zoonoosiksi. Vuosittain Suomessa todetaan uu- sia tapauksia 20–30 uudella tilalla.
Pälvisilsa tarttuu suoraan kosketustartuntana eläimestä toiseen, mutta se voi levitä myös eläinten elinympäristöstä työvälineiden ja vaatteiden välityksellä sekä pölynä ilman kautta. Suurin riski leviämiselle muodostuu eläinkaupan ja eläinten siirtämisen kautta. Kaikki aiemmin infektoitumat- tomat eläimet voivat sairastua.
Sienen itiöt säilyvät navettaympäristössä useita vuosia. Kuivissa olosuhteissa jopa 10 vuotta. Nauta itse voi levit- tää tautia vielä puoli vuotta oireiden häviämisen jälkeenkin. Myös oireettomat/rokotetut eläimet voivat kantaa itiöitä karvapeitteessään. Infektio voikin puhjeta tilalle tulleissa uusissa eläimissä. Itämisaika infektiolle on 1–4 viikkoa. Pälvisilsa on yleensä itsestään ohimenevä sairaus, jonka pitäisi parantua immuunivasteen kehittyessä itsestään 1–4 kuukauden kuluessa, mutta se voi myös kestää pidem- pään. Oikea hoito nopeuttaa paranemista. Kerran infek- toituneet eläimet eivät yleensä sairastu uudelleen (pysyvä immuniteetti), mutta niiden kohdalla on huomioitava mah- dollinen oireeton kantajuus.
Pälvisilsa näkyy iholla pyöreinä (yleensä halkaisija 3–5 cm), kohollaan olevina, reunoiltaan leviävinä karvattomina läiskinä, jotka ajan mittaa muuttuvat harmaiksi ja panssari- maisiksi. Laikut eivät itsessään kutia mikäli vaurion myötä ihoon ei ole päässyt muuta infektiota.
Vastausaika:
1–7 vrk. Analysoidaan kahdesti viikossa. Viljelyä jatketaan 4 vk.
Näytetyyppi:
Infektoitunut kohta voidaan puhdistaa pyyhkimällä alkoholipitoi- sella liuoksella, jonka annetaan kuivua. Sen jälkeen ihosta raapu- tetaan ”hilsettä” vaurion reunoilta johonkin puhtaaseen putkeen/ purkkiin. Myös vaurion harjaaminen kauppapuhtaalla hammas- harjalla on hyvä näytteen keräämistapa. Hammasharja tulee sul- kea erilliseen kirjekuoreen, jonka sisälle EI SAA laittaa lähetettä.
Menetelmä:
Sieniviljely ja qPCR. PCR-tutkimus voidaan tehdä myös suoraan oireilevan eläimen hilseestä. Tällöin positiivinen tulos voidaan saa- da jo muutaman päivän kuluessa. Viljelyä jatketaan kuitenkin aina vähintään 4 viikkoa.
Tulkinta:
Pos./neg.
Hoito:
Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry (18.10.2012): http://www.ett. fi/tarttuvat_taudit/nautojen_tarttuvat_taudit/palvisilsa
Lähteet:
S Pyörälä, T Tiihonen. Nautojen sairaudet. Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Oppimateriaalia 6, 2005.
Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry (18.10.2012): http://www.ett. fi/tarttuvat_taudit/nautojen_tarttuvat_taudit/palvisilsa
EVIRA (18.10.2012): http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elain- ten_terveys_ja_elaintaudit/rokoteneuvonta/elainlajikohtaiset_ro- kotteet/nautarokotteet/
The University of Adelaide, Mycology online (18.10.2012): http:// www.mycology.adelaide.edu.au/Fungal_Descriptions/Derma- tophytes/Trichophyton/verrucosum.html
Movet Laboratoriokäsikirja | 168