Page 8 - VIRTAA AJASSA NO 4 2025 nettiin

8 virtaaajassa.fi 2.4.2025 n:o 4

uomalainen musiikki
sa melankoliasta: aivan Murheellisten laulujen maa marssin. Kaustisilla levystä
loukkaannuttiin
syvästi.
voiman-
Sammentaa
lä-
Purppuripelimannit
kuin maailman onnellisin hettivät vakavasti sairaalle
kansa käyttäisikin polt- Vuonna 1995 järjes- tui Hintriikaksi ja melodia Helismaalle kirjeen, jossa
toaineenaan mollisointu- tetyssä Radiomafian top nimeksi tuli Peltoniemen aluksi todettiin asiallisesti,
ja. Murheellisten laulujen 500 -äänestyksessä Hintriikan surumarssi. Toi- että kysymys oli miehestä
maassa listojen kärkeen ja ”Joutsenlaulu” valittiin vo Kärki ihastui surumie- ja vieläpä varakkaasta Pel-
klassikkoasemaan nouse- maailman kaikkien aikojen liseen melodiaan ja pyysi toniemen Hintrikistä, eikä
vatkin usein toinen toistaan 14. parhaaksi lauluksi sekä Reino Helismaata teke- köyhästä leskirouvasta.
synkemmät säkeet. parhaaksi suomalaiseksi mään siihen sanat. Helis- Kaustislaiset ihmettelivät
Yksinäisyys kevyen musiikin kappa- maa oletti Kärjen tavoin myös, miten Helismaan
kaltainen ”rillumarei tai-
on surun leeksi. Hintriikan olleen nainen. teilija”, oli sekaantunut
Hintriikan kohtalona oli
seuralainen Hiroshiman harmaa tölli hallasuolla. näin arvokkaaseen aihee-
Kenties koskettavimman elokuu oli kaunis Surkeassa köyhyydessä seen. Purppuripelimannit
tarinan yksinäisyydestä ja ihmeellinen lähettivät kirjeestä kopi-
kertoo Leevi and the Lea- Vuoden 1981 eurovii-
vings. Gösta Sundqvistin sukarsinnoissa kuultiin
kirjoittamasta Jouluker- Taiskan (Hannele Kauppi-
tomuksesta on vuosikym- nen) kappale Hiroshima.
menien aikana kasvanut Balladiksi kääntynyt ku-
yksi rakastetuimmista Leevi and The Leavingsin Ep-levy Joulutarinoita vaus atomipommin kau-
joululauluista. Vaikka kap- ilmestyi vuonna 1988. Mikko Kurenniemen piirtämästä huista oli Raul Reimanin
kansikuvasta saa hetkessä vahvan mielleyhtymän
paletta voisi ensikuule- surulliseen jouluun. Levyn a-puolen Joulukertomuksesta on käsialaa. Vaikka kappale jäi
malla erehtyä luulemaan vuosien kuluessa tullut yksi Gösta Sundqvistin kilpailuissa kolmanneksi,
iloiseksi, jouluiseksi jäl- rakastetuimmista kappaleista. nousi se sittemmin ansai-
leennäkemiseksi, paljastaa tusti listasijoille.
tekstin syvempi pohdinta Taksin katolla yön Joutsenlaulua. Lukion Raul Reiman työskenteli
varsin surullisen kohtalon. ainoa valopilkku opettaja kertoi runon sähköasentajana ja keik-
Laulussa isä miettii: ”pikku Tuomari Nurmio on merkityksestä - siitä, kamuusikkona. Radiohar-
tyttäremme ei kai vielä kertonut varhaistuotan- kuinka vanhan uskomuk- rastuksen kautta hänelle
äiti olla voi, silti pienokai- toaan leimanneen syystä sen mukaan joutsenet oli kehittynyt hyvä kieli-
sen kanssa meille joulun tai toisesta "patologista laulavat vain kerran, het- taito. Reiman teki muuta-
tullessaan toi.” Joulun ih- laatua oleva yksinäisyy- keä ennen kuolemaansa. mia käännöstekstejä, joita
Taiskan laulama, Raul Reimanin säveltämä ja
meen tavoin ovelle saa- den kuvasto”. Valo yössä Mannisen runosta syntyi tarjosi Topi Kärjelle. Pian sanoittama Hiroshima ilmestyi 1981. Singlen toinen
punutta, laihtunutta ja oli hänen läpimurtohittin- idea, jonka Jussi Hakuli- hän kirjoitti myös omia kappale oli Elvis Costellon Girls Talks. Raul Reimanin
liian hentoa tytärtä, sekä sä, jonka Peter von Bagh nen vuotta myöhemmin tekstejä. Raul Reiman oli kääntämänä se sai nimeksi Anna lämpösi loistaa. Tämä
tämän sylissään kannat- vuoden 1979 keväällä ju- muotoili omaksi joutsen- tavattoman tuottelias ja ei ollut nimensä puolesta paras mahdollinen kappale
telemaansa lasta ilahdut- listi Suomen uudeksi kan- laulukseen: kappaleek- hän ehti tehdä vähän rei- singlen b-puoleksi.
taakseen vanha isä kapuaa sallislauluksi. Yksinäisen, si, joka vuosien saatossa lussa kymmenessä vuo-
vinttiin, etsimään jo pö- ylenkatsotun ihmisen öi- nousi hänen uransa tun- dessa noin 1 300 tekstiä. eläneen lesken kova elä- on Yleisradioon, joka pani
lyttynyttä keinuhevosta. sestä taksimatkasta ker- netuimmaksi työksi. Helmikuun 1987 linnut mä ja raataminen tuntui- laulun esityskieltoon.
Laulun kannattelema suru tova laulu nousi valoisan Hakulisen teksti ker- eivät enää laulaneet sayo- vat katkeavan vain neljään Helismaa oli tottunut sii-
elää pienissä yksityiskoh- kevään ja koko kesän lis- too hänen tädistään, joka naraa, Raul Reimanin kuol- kirkkomatkaan. Pienokai- hen, ettei virallinen Suomi
dissa: vasta almanakasta taykköseksi Suomessa. sena äiti oli vienyt Hint- häntä arvostanut. Kuiten-
huomatusta joulusta, sekä Laulutekstin synty on riikkansa kastejuhlaan kir- kin pelimannien kirjeen
hiljaisuutta kuunnelleesta myös kertomisen ar- kolle. Nuorena Hintriikka alentava sävy ja levyn
vaimosta, joka hänkin taisi voinen. Sen pohjana on oli kokenut rakkauden, soittamisen kieltäminen
olla vain yksinäisen mie- Nurmion Hämäläis-Osa- miehen viedessä nuo- radiossa masensivat He-
hen unitilakokemus. kunnan lehteen lähettä- rikkonsa kirkkoon vihille. lismaan entisestään, sillä
Joulun kellojen soides- mä teksti Juopon reissu. Hallasuolla kaikki tahtoi hän tiesi jo tekstiä kirjoit-
sa on kaipuu muuttanut Tekstiin hän oli saanut kuolla ennen nuoruut- taessa tehneensä jotakin
muotoaan, tuoden vai- inspiraatiota Aila Meri- taan, pian kirkonkellot murheellisella tavalla kau-
mon, tyttären ja pienokai- luodon muistelmista, sekä soittivat Hintriikan puo- nista ja ainutlaatuista. Lo-
sen takaisin kotiin. Unen- etenkin Lauri Viidan tak- lisolle. Lopulta huolet ja pulta Helismaa oli kuiten-
omaisessa illassa saa isä siajeluista. puute väistyvät, Hintriikka kin oikeassa: Peltoniemen
vielä kerran viettää kau- Et ehkä sääliäni pääsee lepoon ja saa kuul- Hintriikan surumarssista
niin joulun - hetken, jossa la, kuinka hänelle veisa- tuli yksi hänen elämän-
kenties jo keinutuoliinsa kaipaa taan ja kuinka kellot soivat työnsä kulmakivistä.
nukahtanut mies ei enää Nuorelle Jussi Hakuli- viimeisen kerran.
ole maailman yksinäisin selle tuli lukiossa tutuk- Yö-yhtyeen vuonna 1984 ilmestynyt single Syksyllä 1964 Helis- Arto Huhtinen
mies. si Otto Mannisen runo Joutsenlaulu on Jussi Hakulisen säveltämä ja sanoittama maalla todettiin syöpä. Kirjoittaja suhtautuu mu-
kappale. Levyn b-puolella on kaksi Hakulisen Samana syksynä Tapio siikkiin kuin hyvään kirjaan ja
musiikkia kuunnellessa kiin-
säveltämää ja sanoittamaa kappaletta, Rautavaara levytti Pelto- nittää huomiota sanoihin sekä
Painajaisten jälkeen ja Skitsofreenikon päiväkirja. niemen Hintriikan suru- tunteisiin niiden takana.
miehensä kuoleman jäl- lessa 36-vuotiaana lääk-
keen oli jäänyt yksin, las- keiden yliannostukseen.
tenkin jo muutettua pois Kaikkien
kotoa. Nuori Jussi Haku-
linen osasi syvällisellä ta- murheellisten
solla ymmärtää myös toi- laulujen äiti ja isä
sen ihmisen surua: tekstin Helsingin Sanomien ää-
kirjoittaessaan hän oli vain nestyksessä kesällä 2006
18-vuotias. Suomen synkimmäksi
Tädin ikkunan toisella lauluksi valittiin Peltonie-
puolen auennut näkymä men Hintriikan surumarssi.
lastentarhasta synnyt- Kansansävelmää oli al-
ti kappaleen avauslau- kujaan soittanut tunnet-
seen: ”Taas lapset pihalla tu pohjalainen peliman-
Valo yössä julkaistiin Tuomari Nurmion ensisinglen näät, ikkunas alla leikkivän ni Hintrikki Peltoniemi.
-puolena vuonna 1979. Nurmion säveltämä ja leikkejään.” Tässä tyylis- Vuonna 1959 Kaustisen
sanoittama kappale oli listaykkönen kolme kuukautta sä piilee myös laulun ja Purppuripelimannit le-
ja tämän jälkeen listakakkonen vielä kaksi kuukautta. sanoituksen nerokkuus. vyttävät melodian. Levyn Tapio Rautavaaran Ep-levy Peltoniemen Hintriikan su-
Laulua tarjottiin Syksyn sävel-kilpailuun, Hakulinen on samalla lau- etikettiin tuli vahingossa rumarssi ilmestyi syksyllä 1964. Laulun sanoittaja Repe
mutta sitä ei sinne kelpuutettu. lajan ja kertojan roolissa. väärä nimi, Hintrikki vaih- Helismaa kuoli neljää kuukautta myöhemmin.