Page 4 - JOULUKUU 2023

"Sopisiko teille lasillinen glögiä?"

erronpa teille tarinan, joka voisi Rakkaus päättyi, kun tyttö katosi hänessä murtuu. Kerrankin hän uskal-
olla satu, ellei se olisi totta. Ja Helsinkiin ja hylkäsi hänet. Mäkelä taa miettiä, että oli muitakin kuin hän
Kse tapahtui Mäkelälle. Mäkelä pysähtyy odottamaan vihreää valoa, itse.
on entinen apteekkari, hieman pieni- sillä porvarina hän ei kävele punaisia -Uskotko, että maailmassa on sellai-
kokoinen, hieman komea ja hieman päin. Hänen vieressään seisoo tunte- nenkin ihme kuin onni, kysyi nainen?
hyväkuntoisen näköinen herra. Mäke- maton nainen. Mäkelä ylittää kadun Leenan lämmin, sininen katse ker-
lä elää säntillistä elämää. Hän käy joka ja nainenkin jatkaa matkaansa. Sitten too, että heidän ei koskaan tarvitse
toinen sunnuntai kirkossa ja samassa Mäkelä kuulee itsensä kysyvän: olla jouluna yksin.
parturissa perjantaisin tasan kello - Sopisiko teille kuuma jouluglögi
10.30. Hän käyttää säämiskähansikkai- tuossa ravintolassa? Elämän johtotähti on toivo.
ta, ja korona-aikoina mustaa maskia. Nainen katsoo miestä ja yllättäen
Mäkelä tervehtii naisia kevyesti ku- vastaa:
martaen. Sinä aamuna Mäkelä on ala- - No, mikäs siinä. Onkin kylmä...
kuloinen, sillä hän oli mielestään yksin Niin he lähtevät pieneen kahvilaan.
maailmassa, ja oli jouluaaton aamu. Kuluu tunti tai pari, mutta yhteinen
Mäkelä oli kyllästynyt veljensä per- sävel löytyi.
heeseen. Hän päätti jäädä yksinäiseen Kadulla Mäkelä huomaa, että Lee-
asuntoonsa. nan (se oli naisen nimi) lompakko oli
Mäkelä lähti pienelle lenkille. Kadulla joutunut hämmingissä hänen tas-
hän huomasi, että kaikilla oli hermos- kuunsa. Hän löysi osoitteen ja halusi
tunut kiire. Jokaiselta oli jäänyt jotain palauttaa lompakon henkilökohtai-
tekemättä viimeiseen päivään. Mäkelä sesti. Nimi ovessa osoitti, että Leena
mietti kulkiessaan, että häneltä puut- asui yksin. Hän avasi oven hymyillen ja
tui vain yksi ja sen mukana kaikkein pienen paussin jälkeen sanoo:
tärkein: rakas ihminen, jonka kanssa -Jos teillä ei ole kiire, tarjoaisin mie-
voi juoda aamulla pikkukupin kahvia ja lelläni jouluillallisen.
jota voi halata. Hänellä ei ole puutetta Minä olen ihan yksin.
rahasta vaan halauksista. Yksin on vai- -Niin minäkin, sanoo Mäkelä.
kea rakastaa ja olla saita. Punaviini lämmittää mukavasti ja
Armeijan jälkeen Mäkelä rakastui apteekkari mietii kyynel silmässä,
ja asui hetken tytön kanssa rintama- että hänen elämänsä oli ollut työtä
miestalon yläkerrassa. ja saituutta ilman rakkautta. Jotain Matti Pitko

anha Tammela on muisto vain.
Vellamonkadulla syntyneenä
Vmuistan hyvin lapsuuden nume-
roluistelut Tammelassa.
Hyvin on mielessä myös sutarien ja
leipureiden ystävyysottelut, missä pelin
tiimellyksessä heitettiin niin jauhoja kuin
tuhkaakin vastustajan päälle. Se oli silloin
"mukulasta" tosi hauskaa suurilukuisen
yleisön joukossa.
Mielessä on myös hiekkakentällä keväi-
sin pelatut pelit. Itse aloittelin 16-vuotiaa-
ni miesten pelit Ilves-Kissojen riveissä.
Väliin jännitti ja pelotti vastustajien isot
äijät. Mutta yleisön huuto ja kannatus hu-
kutti nuo peliin vaikuttavat ajatukset.
Nyt siirrymme Matti Pitkon kanssa
uudelle aikakaudelle. Seniorikatsomos-
sa muistellaan vanhoja hyviä aikoja. On
hienoa, että "pelimiesten" kohdatessa
toisensa tuntuu siltä, ettet ole edelleen-
kään yksin tässä maailmassa. Juttu jatkuu
siitä, mihin se vuosia sitten jäi.
Yleisö odottaa kiihkeänä pelin alkua. Kuva Jarmo Jansson hh
4