Page 10 - VIRTAA AJASSA NO 12 2020

10 virtaaajassa.fi 16.12.2020 n:o 12

Hallin lentokentän syntymästä 80 vuotta

ämä artikkeli ker- paikan vaihtoa Keljosta, jos- enimmillään 25 työntekijää
too Hallin lento- sa lentokoneiden kiitotienä kesällä 1939.
Tkentän syntytari- kesäaikaan oli käytettävissä Uuden alku Hallissa
nan, jonka perustamiseen vain lyhyt peltosarka ja tal-
Karhumäen veljekset vai- visin suksikoneille jääpeit- Kolme Ilmavoimien Viima
kuttivat ratkaisevalla tavalla. teinen Keljonlahti. II –koulukonetta, VI-7, VI-5
Tämän merkittävän, maam- Muutto Halliin ja VI-12, olivat ensimmäiset
me ilmailuhistoriaan vaikut- Hallin lentokentälle laskeu-
tavan paikan rakentamises- Uuden tukikohdan tuli tuneet Veljekset Karhumä-
ta on kulunut jo 80 vuotta. sijaita asutuskeskuksista en tehtaalle peruskorjauk-
Avoin yhtiö Veljekset etäällä. Lentokenttä- ja teh- seen saadut lentokoneet
Karhumäki, vuodesta 1937 daspaikan etsintä aloitettiin 5.7.1940, joiden koelennot
osakeyhtiö, oli saanut Il- siirtolennoilla yleisölennä- Uuno suoritti vastaavas-
mavoimien D.H. 60 Moth tysten yhteydessä Etelä- ti 19.12. ja 29.12.1940 ja
koulukoneiden korjaustoi- Suomen alueella jo kesällä 24.1.1941.
minnan jo vuonna 1934. 1938. Uuno lensi myös veljes-
Suomalaisvalmisteisten Uuno Karhumäen ten D.H.60 Moth -koneen
Sääski –koneiden huolto- ja lennolla Cessna C-37:llä Ilmavoimien Viima II kone, VI-11, jonka edessä Moth D.H. 60 ja takana OH-VKG Keljosta Halliin
korjaustyöt aloitettiin vuot- Hämeenlinnasta Keljoon Focke-Wulff Stiegliz, SZ-13 sekä Tuisku yhtiön Hallin Asentamossa korjattavina. 15.8.1940. Se oli samalla
ta myöhemmin. 25.10.1938 tähystäjänä toi- heinäkuussa 1939 ja sen piti elokuvateatteri Korpielo lettiin omia. Lentokoneiden ensimmäinen siviilikoneen
Silloinen huolto- ja kor- minut vanhempi Niilo- veli olla sopimuksen mukaan Oy, joka on jo tosin ajat sit- osien, kellukkeiden ja pot- laskeutuminen tuolle lento-
jaustoiminta tapahtui Jy- huomasi Kuoreveden kir- valmiina toukokuun 1940 ten lopetettu niin kuin moni kurien valmistus jatkui kes- kentälle. Kone myytiin Ilma-
väskylän Keljossa. Korjaus- konkylän – nykyisen Jäm- loppuun mennessä. muukin tämän toiminnan keytyksittä. Suurin työnan- voimille välirauhan aikana.
vauhti veljesten verstaalla sän –läheisyydessä tasaisen yhtiö. taja oli Ilmailuvarikko. Hallissa toimi kesästä
1940 eteenpäin kolme yk-
oli keskimäärin kolme Ilma- laajan kangasmetsäalueen Hallissa riitti Niilo houkutteli Uunon Uuno Karhumäki suoritti sikköä. Lentovarikko 2 vas-
voimien konetta vuodessa Eväjärven luoteispäässä. Sa- rakentamista pääosan Ilmavoimien Moth- taanotti Ilmavoimilta lento-
omien ja muiden siviiliko- malla he totesivat Kolhinse- Niilo oli veljeskolmikon Veljekset Karhumäen len-
neiden ohella. Veljesten toi- län soveltuvan myös hyvin johtaja ja päällikkö kaikes- topalvelukseen Ilmavoimis- ja Sääski-koneiden koelen- koneet korjattaviksi Valtion
minta oli huomattu puolus- vesilentotoimintaan. sa. Valto Karhumäki sai ta helmikuun lopussa 1938. noista sekä siirtolennoista Lentokonetehtaan Hallin
tusvoimien, mutta eritoten Veljekset Karhumäki Oy johtamisvastuun koko ra- Yhtiö oli ostanut yleisö-, Ilmavoimien käyttöön. yksikköön tai Veljekset Kar-
ilmavoimien piirissä. aloitti neuvottelut Hal- kennushankkeen valtavasta valokuvaus- ja muille len- Yleisölennätykset ja ilma- humäki Oy:lle, joka vastasi
Sitten 1930- luvun jälki- linkankaan uudisraken- noille uuden nelipaikkaisen valokuvaukset suoritettiin pääosin alkeis- ja jatkokou-
puolella tapahtui yhtiön nuksesta muun muassa toteuttamisesta – siihen Cessna C-37 –koneen, joka Uunon lennoilla Niilo-vel- lutuskoneiden korjauksista.
kuului muun muassa 20 ki-
kannalta merkittävä vierai- Kuoreveden kunnan, Puo- lometrin pituisen sähkölin- koottiin Valtion lentoko- jen aloittaman toiminnan Siirto Keljosta Kuoreve-
lu: Keljoon saapui etukäteen lustusministeriön, Metsä- netehtaalla. Mainittakoon, jälkeen läpi Suomen, kaak- delle merkitsi lentäjävel-
ilmoittamatta sotamarsalk- hallituksen, Ilmavoimien jan rakennuttaminen Män- että se oli vasta toinen Yh- koon Karjalan kannakselle jesten Niilo, Valto ja Uuno
Esikunnan ja yksityisten tästä. Karhumäen perustamalle
dysvalloista Eurooppaan lai- ja koilliseen Petsamoon yhtiölle valtavaa toiminnan
vattu Cessna C-37. keväästä 1938 alkaen. Yhti- kasvua Suomen sotavuosi-
Valtion Lentokoneteh- ön postikorttiosasto toimi na 1939 – 1944.
taan uuden osaston ra- täydellä teholla ilmakuvien Tuona aikana Niilo ja Val-
kentamisesta Halliin pää- valmistajana ja myyjänä. to toimivat yhtiön johdossa
tettiin talvisodan vuoksi Näitä vanhoja, mielenkiin- Hallissa ja Uuno reserviläi-
vasta 27.2.1940. Tehdas toisia kuvakortteja tapaa senä talvi- ja jatkosodas-
pääsi aloittamaan toimin- vielä usein monissa eri yh- sa hävittäjälentäjänä sekä
nan jo syksyllä 1940. Ra- teyksissä. 27.9.1942 alkaen Lentova-
kentamisvaiheessa Valto Syksyllä 1939 yhtiö mää- rikko 2:n ja Veljekset Kar-

Luutnantti Kalle Uola (vas.), kapteeni Reino Turkki ja vääpeli Uuno Karhumäki
sotalennon jälkeen Solomannin kentällä Äänislinnassa kesällä 1942.

ka C. G. E. Mannerheim maanomistajien kanssa. Alkuvaiheessa jouduttiin
seurueineen, johon kuului- Puolustusministeriön ja käyttämään polttomoot-
vat muun muassa jalkaväen- Veljekset Karhumäki Oy:n torilla toimivia sähköaggre-
kenraali Rudolf Walden, välinen alustava sopimus gaatteja mitä moninaisim-
eversti Aksel Airo sekä lentokoneiden korjaus- tai missa töissä, esimerkiksi
muita korkeita upseereita valmistustöiden suoritta- tie-, vesi- ja viemäriverkos- Luutnantti Kalle Uola (vas.), kapteeni Reino Turkki ja vääpeli Uuno Karhumäki
katsastamaan Karhumäen misesta ja lentokoneteh- ton rakentamisessa sekä sotalennon jälkeen Solomannin kentällä Äänislinnassa kesällä 1942.
veljesten lentokonevers- taan rakentamisesta Kuo- kahdeksan kahden perheen
taan toimintaa. reveden Hallin taajamaan omakoti- ja kolmen virkaili- Karhumäki palkattiin Halliin rättiin luovuttamaan sodan humäki Oy:n korjaamien
uhan vuoksi Ilmavoimille lentokoneiden koelentäjänä
Vieraat olivat tyytyväisiä allekirjoitettiin 12.6.1939. jatalon rakennustöissä. rakennettavan osaston ra-
näkemäänsä, koska Puolus- Sopimuksen allekirjoittivat Valton vastuulla olivat li- kennustöiden apulaisvalvo- Moth D.H. 60 ja Cessna kotiuttamiseen 17.11.1944
tusministeriö kääntyi yhti- puolustusministeri Juho säksi kuljetus- ja liikenneasi- jaksi. C-37. Ilmavoimien käyttöön asti.
ön puoleen heti vierailun Niukkanen, Niilo Kar- at, sosiaaliset kysymykset Vanha paikka luovutettiin pakko-ottona Kesällä 1940 valmistuneen
jälkeen. Puolustusvalmiutta humäki ja Ilmavoimien kuten koulu- ja virkistysasi- myydään kaikkiaan 21 lentokonetta lentokentän 80-vuotisjuh-
kohotettaessa ministeriö komentaja Jarl F. Lund- at sekä monet muut yhdys- loka- ja marraskuussa 1939. laa vietettiin näyttävästi
oli valmis tilaamaan yhtiöl- qvist. Puolustusministeriö kunnan kannalta korpimai- Keljon tehtaalla toiminta Veljekset Karhumäen Kel- koronaepidemian vallitessa
tä jopa kymmenkertaisen oli ryhtynyt lentokentän semista puuttuvat asiat. jatkui vielä vuoden 1939 jon yksikkö myytiin lihan- Hallissa 8. lokakuuta 2020.
määrän Ilmavoimien lento- rakentamiseen Metsähal- Yhtiön omistukseen pe- Talvisodan syttymiseen asti jalostusliike Itikka Oy:lle
koneiden korjaus- ja huol- lituksen maille jo samana rustettiin edelleen toimiva varsin vilkkaana. Korjattiin elokuussa 1940, kun uusi Kirjoittaja on
totöitä. vuonna. Lentokonetehtaan Kuoreveden Sähkö Oy ja niin yksityisten kuin Ilma- lentokonetehdas oli valmis- lentokapteeni
rakentaminen
aloitettiin
Se edellytti pikaista toimi- voimienkin koneita ja huol- tunut Halliin. Keljossa oli Veikko Karhumäki