Page 10 - VIRTAA AJASSA NO 4 2024
P. 10
10 virtaaajassa.fi 10.4.2024 n:o 4
Haastavatko muutokset valtarakenteissa
demokratiamme perusteita?
uomi on yksi yksilöiden välillä. Tavoit-
de m o k r a at t i - teista (ja opetuksen ta-
Ssimmista maista sosta) riippumatta pitkä
maailmassa. Kansanvalta koulutus jakaa ihmisiä
on Suomessa legaalia (= heikosti pärjääviin ja me-
laillista) ja legitiimiä (= nestyjiin. Karsiva opin-
yleisesti hyväksyttyä). tie voi johtaa huonoihin
Vallankäytön laillisuus, valintoihin - lopulta jopa
kansan oikeudenta- työttömyyteen ja syrjäy-
jun kunnioitus ja kan- tymiseen.
san tahto ovat tärkeitä. Osa hyötyy oikeas-
Vallankäytön oikeutus- ti opetuksesta ja osalle
ta ja voimasuhteita on koulu (erityisesti yläkou-
kuitenkin seurattava luvaiheessa) on säilytys-
jatkuvasti. Tarkastelen paikka. Koulutus ja tieto
merkkejä muutoksis- jakavat ”valtakirjoja” me-
ta lähinnä kansallisen nestyksen portaille. Läpi
päätöksenteon ja siihen elämän jatkuvan koulu-
vaikuttamisen kannalta. tuksen järjestelmää hyö-
Herättävätkö ne huolia dyntävät useimmiten ne,
demokratiamme kan- joilla on jo eväät menes-
nalta? tyä.
Vallan kolmijako-oppia Koulujen opetusta ei
sovelletaan Suomessa. seurata. Opetushallitus
Sen esitti aikanaan filo- Eduskuntatalo ja vaalit symboloivat demokratiaamme. Presidentti Kallion patsas oikealla laatii ja hyväksyy ope-
sofi Montesquieu (1689– (Kuva Heska Korhonen, 2023) tussuunnitelmat mono-
1755) kirjassaan Laki- polioikeudella. Oppima-
en henki. Kolmijako on keutuneet, Suomi hakee täjät luottavat liikaa vi- ranomaisten ja hallinnon lakimuutoksia. On jopa teriaaleja ei tarkisteta.
osoittautunut toimivaksi. nyt rohkeammin rooliaan ranhaltijoihin. Liika vir- päätöksiin. eduksi ylläpitää suhteita Pitkään heikkeneviin PI-
Kansan oikeustajun ja ay-liikkeeseen. Sekin on
Liikehdintää vapaan lännen kumppa- kavaltaisuus (byrokratia) lakien mukaiset päätökset puolueiden valta- ja revii- SA-tuloksiin on havah-
nina.
monimutkaisine proses-
hallinto- ja Median sanotaan olevan seineen ei palvele kansa- lisäävät oikeusistuinten ripeliä. duttu. Alueellisiin ja kou-
on
lujen
tuloseroihin
vaikutusvallassa vallan vahtikoira. Se teh- laisten etuja. Se hanka- arvostusta. Lakkoase selättää lopul- herätty. Nyt arvaillaan
Suomessa lainsäädäntö- tävä on toki merkityksel- loittaa asioiden hoitoa. Median mahti ta hallituksen. Kyse ei ole syitä.
valtaa käyttää eduskunta, linen. Sosiaalisen median Kansalaiset ajavat asi- paisumassa veto-oikeudesta. Halli- Olisiko nyt ison koulun-
hallitusvaltaa tasavallan (somen) vaikutuksista, oitaan luottamushen- tusten ei tarvitse nauttia uudistuksen paikka? Vuo-
presidentti ja valtioneu- isossa kuvassa, on en- kilöiden kautta yhä Joukkotiedotusvälinei- ay-liikkeen luottamusta. sikymmenen uudistus?
vosto sekä tuomiovaltaa nenaikaista sanoa mitään harvemmin. Valta on den voima perustuu in- Ulkoparlamentaaristen Käynnistys tällä hallitus-
doktrinaatioon eli muu-
riippumattomat tuomio- varmaa. etääntymässä kansasta voimien pelitila kasvaa, kaudella? Sen ytimestä
istuimet. (Suomen pe- Ammattiyhdistysliik- (aluehallinto) ja keskitty- tokseen luisumisessa jos vastavoimia ei ole. – oppimisesta ja ope-
rustusL 731/1999, 2–3 keellä (ay-liikkeellä) on mässä luottamushenkilö- huomaamattomasti ja Kirkon tuksesta – pitäisi johtaa
§.) Aika ajoin on ollut kes- oikeus vaikuttaa kansal- paikkojen vähenemisenä vähitellen - pienin aske- vaikutusvalta kaikki muu.
kustelua presidentin val- liseen päätöksentekoon (kunnallishallinto). lin. Media tarjoaa alustan
taoikeuksista. kuten millä tahansa toi- Luotettava tietopohja myös psykologiselle vai- hiipumassa Yksilöt
Eduskunnan asema mijalla. Sen mahti puree on vaikuttamisen avaina- kuttamiselle. Liika luot- Kirkko ei enää saa juu- vaikuttamisen
ylimpänä vallankäyttäjä- rauhan aikana kaikkea sia. Terve demokratia tamus mediaan paisuttaa rikaan kansaa liikkeel- ristiaallokoissa
nä on vakaa. Hallituksen muuta vaikuttamista to- hylkii disinformaatiota. sen valtaa. le. Jumalanpalveluksissa Kyky arvottaa infor-
nauttii ja sen on nautit- taalisemmin. Tuomiovaltakin Kun uutiskynnykset käyvät yhä harvemmat – maatiotulvaa ja valita
tava eduskunnan luotta- Jos valtion toimielimet tarvitsee ylittyvät liikaa ikävistä useinkin iäkkäät kansalai- sieltä olennainen on de-
musta. Hallituksen pää- pakotetaan lakoilla luo- kansalaisten asioista, on vaarana, että set. Jossain siis ”mättää”. mokratian toimivuuden
tökset tuntuvat ihmisten pumaan tai muuttamaan kansalaisten todellisuus- Vika ei ole tuotteessa. yksi tärkeä edellytys. Val-
elämässä nopeimmin. suunnitelmiaan, herää luottamuksen kuva vääristyy. Somen Tosin tuotettakin epäil- lankäytön merkityksiä ja
Mielikuvissa hallitus pro- kysymys demokratian Kansalaisten luotta- viestintä on yksi ikkuna lään lisääntyvästi. oikeutusta tulee seurata,
filoituu liian usein etujen tilasta. Eduskunnan, hal- muksesta oikeuslaitok- siihen, mitkä asiat oikeasti Tutkimusten mukaan tutkia ja arvioida jatku-
jakajana ja/tai leikkaajana. lituksen ja puolueiden seen on vaikea sanoa elähdyttävät kansalaisia. syitä erota kirkosta ovat vasti.
Leikkausten perustelut vallan tulisi perustua vaa- yleispätevää. Jos on kyse Median rooli on tärkeä olleet 1) jäsenyys koe-
eivät juuri paina, jos edun lituloksiin. vain oikeudenkäynneistä myös korruption paljas- taan merkityksettömänä,
menetys osuu kohdalle. Demokratiaamme rikosasioissa, suomalaiset tamisessa. Moniarvoisuu- 2) vähäinen tai puuttuva
Niiden väitetään osuvan on vahvistettava tuntuvat pitävän rangais- den hyve voi olla medialle usko ja 3) kirkollisvero.
heikoimmassa asemassa tuksia liian lievinä. vaikea asia. Median riip- Aidosti Raamatun ja / tai
oleviin. Väitteiden me- Äänestysprosentti mit- Lainkäytöstä ja lailli- pumattomuuden kyseen- apostolisen uskontun-
dianäkyvyys saa reagoi- taa osin demokratian suusvalvonnasta sää- alaistaminen paljastaa nustuksen taakse mene-
maan puolesta ja vastaan. tilaa – kuten kansalais- detään perustuslaissa asian herkkyyden. vät yhä harvemmat. Sitä
Euroopan unionin (EU:n) oikeudet ja -vapaudet- (731/1999). Ylimmät Ay-liikkeen mahti kehitystä jotkut terveh-
asetuksilla ja direktiiveillä kin. EU-tuomari Pauliine tuomioistuimet voivat pysäyttää tivät ilolla – saattavatpa
on suoraan tai välillisesti Koskelo varoitteli vaa- tehdä myös esityksiä val- yhteiskunnan edistääkin.
merkitystä sen jäsenval- rasta, jos valtaan valitaan tioneuvostolle lainsää- Kirkon ydinolemukseen
tioihin. Vaikka jäsenval- henkilöitä, jotka ovat val- däntötoimeen ryhtymi- rattaat perustuvan vaikutusval-
tioiden edustajat pitävät miita horjuttamaan oike- sestä. EU-lainsäädäntö Ammattiliittojen tavoit- lan hiipumisen yhtenä
huolta kansallisista eduis- usvaltion periaatteita (HS vaikuttaa myös kansallis- teita edistetään tarvitta- syynä on lisääntyvä luo-
ta, arvostellaan – joskus 16.3.). ten oikeuslaitosten toi- essa lakoilla. Tavoite kos- puminen Raamatun ar-
pikkutarkkaakin - ylikan- Poliittisissa keskuste- mintaan. kee normaalisti työehtoja. vovallasta kirkon opin ja
sallista päätöksentekoa. luissa on näkynyt myös Ylimmät tuomioistuimet Lakot purevat parhaiten, opetuksen perustana.
Naton jäsenyys kaven- vallan kolmijaon "ravis- antavat ennakkopäätök- jos ne koskevat elinkei-
taa kansallista liikkuma- telua". On esitetty mm. siä asioista, joihin laki ei noelämän avainaloja. Koulutuksen valta
tilaa. Jäsenyys suo myös kritiikkiä oikeuskansleri- anna selvää vastausta. Poliittisissa lakoissa ay- – sivistyksen valtaa Esko Korkeakoski
etuja ja vapauksia. Kun instituutiota kohtaan. Ratkaisut vaikuttavat liike vastustaa esimer- Koulutuksen vaikutus- ex-opettaja ja -rehtori
ovet Venäjälle ovat sul- Ei ole eduksi, jos päät- normien tapaisesti vi- kiksi hallituksen ajamia ten erot voivat olla suuria dosentti, Valkeakoski