Page 9 - VIRTAA AJASSA NO 10 2020

28.10.2020 n:o 10 virtaaajassa.fi 9

maan Suomen presidenttiä ulkopoliittisen päätök- hetystöneuvos Viktor tu-mista esimerkiksi Baltian sesta lähtien 1939, jolloin yhteistyöhön ja DDR:n tun-
harhaan? Näin kysyy valtio- senteon oma-aloitteisesti Vladimirov. Vladimirov maiden itsenäistymispyr- Suomi luovutettiin Hitlerin nustamisliikkeeseen liitty-
tie-teiden tohtori Jukka Kremlille. toimi aikanaan myös KGB:n kimyksiin ja Karjalan pa- ja Stalinin hyökkäämättö- vän historiansa vuoksi myös
Seppinen. Hän väittää Entä todisteet? Seppinen salamur-haosaston johtaja- lautukseen. Seppinen jopa myys-sopimuksen salaises- presidentti Tarja Halos-
kirjassaan Koiviston aika, on käynyt läpi tutkijoille na. Koiviston yhteydenpito kat-soo, että presidentti sa lisäpöytäkirjassa, joka ta olisi syytä kuulla hänen
että Neuvostoliiton tiedus- avautuneen Mitrohinin ar- Vladimiroviin alkoi kauan Koivisto oli Neuvostoliiton koski Itä-Euroopan jakoa, omista käsityksistään.
telupal-velun KGB:n vaiku- kiston paperit. Hän löysi ennen valintaa tasavallan marionetti, joka esti Karja- Neuvostoliiton etupiiriksi. Siinä missä Halosen aika-
tusvalta kasvoi Suomessa papereista ”uusia” Suomea johtoon. Sama pätee Kale- lan palauttamisen. On pidettävä mielissä, na päätettiin käytännössä
presidentti Mauno Koi- koskeneita ohjeistuksia. vi Sorsaan, joka asiakirjojen Seppisen mukaan maail- että Neuvostoliiton ja sitä sivuuttaa Stasiin liittyvä
viston kausilla. Tutkijan mukaan ne ovat perusteella oli vahvasti itä- malla on varsin harvinaista, seuranneen Venäjän tie- Rosenholz-aineisto, Tiitisen
Jukka Seppinen (s. 24. yhdenmukaisia Stasin ja palvelun suosiossa. että valtionpäämies hoitaa dustelukoneistolla oli ja on listan sulkemisesta päätti
10. 1945) on ulkoasiain- DDR:n arkistoista aiemmin Vladimirovin seuraajaksi operatiivisia asioita suoraan voi-makas intressi vaikuttaa presidentti Koivisto yhdes-
hallinnossa palvellut diplo- esiin tulleiden todisteiden tuli 1980-luvun puolivälissä vastapuolen vakoiluorga- naapurimaidensa asioihin. sä listalle nimensä antaneen
maatti, lakimies ja histori- kanssa. Seppinen väittää, Felix Karasev. Kekkonen nisaation kanssa jopa pie- Kylmän sodan aikana pre- Seppo Tiitisen kanssa.
oitsija, joka on keskittynyt että kaikki arkistot ja hänen piti tiukasti kiinni Suomen niä yksityiskohtia myöten. sidentinvalintaan sekaantu- Muuten: artikkelin alussa
Suomen integraatiopo- omat kokemuksensa todis- puolueettomuudesta, mut- Koiviston ja Vladimirovin, minen oli normi.
litiikan, Suomen ja Neu- tavat asiasta yhdensuuntai- ta Koivistolle asia ei Seppi- ”Suomen varakuninkaan”, mainitun puheen piti silloi-
vostoliiton suhteiden sekä sesti. sen tulkinnan mukaan ollut käymistä keskusteluista sen Lopuksi nen SAK:n lakimies Tarja
kylmän sodan aikaisten itä– Mutta: Suojelupoliisin yhtä tärkeä. paremmin kuin annetun KGB-eversti Oleg Gor- Halonen.
länsi-suhteiden tutkimiseen. arkistosta ei löydy tietoja Suomi edelleen tuen metodeista ei ole käy- dievskyn 1986/87 luo- Päätän vakoilujuttujen
Seppinen menee jopa niin KGB:n poliittisesta tiedus- aliarvioinnin tettävissä asiakirjamateriaa- vuttama lista suomalaisista käsittelyn tällä erää tähän,
pitkälle, että hän toteaa telusta Koiviston president- lia. KGB-yhteyshenkilöistä, ku- vaikka everstiluutnantti,
suomettumisen huipen- ti-kaudelta. Seppinen ker- kohteena! Neuvostoliiton toimet ten myös vuonna 1993 ilmi Mannerheim-ristin ritarin ja
tuneen Mauno Koiviston too syyn: Koivisto lopetti Kun uudistajat pääsivät kertovat röyhkeydestä ja tullut Mitrohinin mittava Suojelupoliisin päällikkönä
aikana. ”KGB:n läsnäolo KGB:n poliittisen vakoilun pinnalle itänaapurissa Mi- Suomen vähättelystä. YYA- arkistoaineisto tulisi selvi- vuosina 1972 - 1978 toimi-
ja vaikuttaminen kotoutui ja vaikuttamisen seurannan hail Gorbatshovin joh- sopimuksen historiaan siir- tyttää huolellisesti henkilöi- neen keskustalaisen Arvo
suomalaiseen kulttuuriin Kun Koivistosta tuli pre- dolla, Koiviston "kotiryssä" tä-misestä huolimatta Suo- den taustojen ja yhteistyön Pentin tapaus mahdollise-
Koiviston aikana”. Suomet- sidentti, hänen yhteyshen- Felix Karasev uskotteli van- mea pidettiin siis edelleen syvyyden osalta. na KGB-agenttina ansaitsisi
tumisesta oli kysymys. kilönsä eli "kotiryssänsä" hoillisten voittavan. Tämä alistettuna etupiirimaana. Aiemmin esillä olleen läpivalaisun.
Seppinen syyttää Koi- oli KGB:n Helsingin pääl- selittäisi Seppäsen mukaan Näinhän asian laita on ollut Riitta Juntusen ja Kale-
viston alistaneen Suomen likkö, kenraalimajuri ja lä- Koiviston kriittistä suhtau- jo Ribbentropp-sopimuk- vi Sorsan kanssa tehtyyn Hannu Viitaniemi

Riski törmätä hirvieläimiin

kasvaa syksyllä

iistaonnettomuuksi- eniten riistakolareita sattui voi hypätä tielle yllättäen.
en määrä on kasva- viime vuonna loka- ja mar- Etenkin pimeällä hirvieläi-
Rnut Suomessa viime raskuussa. miä voi olla hyvin vaikea
vuosina, vaikka vakavimpia Onnettomuuksien pai- havaita tienpientareella.
vahinkoja aiheuttavien hir- nottumista syksylle selit- LähiTapiola Loimi-Hämeen
vikolareiden määrä on ta- tää moni tekijä. Alkanut onnettomuuksia sattuu
saantunut. Yhä useammin metsästyskausi ja samalla etenkin Loimaan molem-
törmäys tapahtuu pienen eläinten kiima-aika saavat min puolin Aura -Pirkka-
hirvieläimen, kuten peuran niitä liikkeelle. Monet hir- tiellä sekä Hämeenlinnan
kanssa. vieläimet myös siirtyvät ja Forssan välillä 10-tiellä”,
Tilastokeskuksen mukaan syksyllä talvilaitumille. Sa- kertoo Liisa Leinamo.
Suomen teillä sattui vuonna maan aikaan liikenteessä Jos huomaa hirven tai
2019 kaikkiaan 13 433 riis- ajo-olosuhteet heikkenevät muun eläimen tiellä, kan-
taonnettomuutta. Kasvua syyssäiden ja lisääntyvän pi- nattaa välittömästi vä-
edeltävästä vuodesta oli meyden takia. hentää vauhtia. Jos eläintä
noin tuhat kappaletta. Hir- Liikenteessä kannattaa joutuu väistämään, pyri te-
vionnettomuuksien määrä olla tarkkaavaisena etenkin kemään se takakautta. Mui-
on pysynyt viime vuodet aamu- ja iltahämärissä, sillä ta autoilijoita voi tarvittaes-
noin kahdessatuhannessa, hirvieläimet liikkuvat mielel- sa varoittaa hätävilkuilla tai
mutta valkohäntäpeura- lään auringonnousun ja -las- vilkuttamalla ajovaloja.
kolareita tilastoitiin viime kun aikaisina tunteina.
vuonna jo 6 507 ja metsä- ”Hirvi- ja peuravaaran alu- Teksti: LähiTapiola/
kauriskolareita 4 792. eella kannattaa myös aina viestintä
Eniten henkilövahinkoja vähentää vauhtia, sillä eläin
tulee törmäyksissä suurim- Hi r vi el äi nonnet t omuudet Lähi Tapi ol a Loi m - Hämeen t oi m nt a- al ueel l a 2017- 2019
i
i
man hirvieläimen eli hirven neinä vaaratilanteina liiken- den päätteeksi kannaksi
kanssa. Tilastokeskuksen teessä. Luonnonvarakeskus arvioitiin noin 109 000 Met säkaur i s Hi r vi Val kohänt äpeur a
ennakkotietojen mukaan arvioi viime metsästyskau- peuraa. Samaan aikaan Akaa 2017 2018 2019 2017 3 2018 3 2019 6 2017 2018 2019
127
105
96
20
38
33
tieliikenteen hirvionnetto- den päätteeksi, että valko- hirvikanta on pienentynyt For ssa 2 7 16 1 1 0 31 41 41
muuksissa menehtyi viime häntäpeurakannan kasvu 2000- luvun alun noin 149 Hat t ul a 13 23 32 8 3 2 36 41 42
vuonna kolme ihmistä ja olisi nyt pysähtynyt. Toivot- 000 hirvestä viime talven Hui t t i nen 12 4 16 21 7 9 2 9 3 5 1 104 108 139
44
46
Humppi l a
66
12
loukkaantui 119 ihmistä. tavasti tämä heijastuu myös noin 87 000 hirveen. Met- Hämeenl i nna 79 120 135 21 19 24 170 171 209
Peuraonnettomuuksissa liikenneturvallisuuteen, eikä sästyksen lisäksi kantojen Janakkal a 16 2 31 2 42 2 0 7 0 2 2 47 4 107 89
15
10
35
Joki oi nen
loukkaantui 38 henkilöä. eläimiä jää enää niin paljon kokoa rajoittavat liiken- Lempääl ä 23 43 29 5 6 4 29 22 15
Peura- ja kauriskolarit pai- auton alle”, sanoo riskien- nevahingot, suurpedot ja Loi maa 14 13 22 8 13 3 233 258 236
66
74
nottuvat Suomen länsi- ja hallintapäällikkö Liisa Lei- myös sairaudet. Or i pää 0 2 1 5 1 3 0 1 1 1 1 0 60 112 105
96
Punkal ai dun
eteläosiin, joissa kanta on namo LähiTapiola Loimi- Aamu- ja iltahämärä Pöyt yä 20 25 29 7 9 9 149 186 227
tiheimmillään. Hämeestä. Tammel a 15 15 20 11 9 16 67 83 97
”Korvaamamme hir- Luonnonvar akeskuk- vaarallista aikaa Ur jala 23 8 42 6 12 3 4 10 5 12 4 261 210 238
43
45
47
61
Val keakoski
vieläinvahingot ovat yhä sen arvion mukaan valko- Syksy on hirvieläinon- Vesi l aht i 1 3 1 3 0 2 157 95 55
54
45
45
useammin peuravahinkoja. häntäpeurakanta on noin nettomuuksien suhteen Ypäj ä 242 2 386 5 437 0 79 1 91 2 88 0 1532 1529 1612
Yht eensä
Pitkään jatkunut kannan 2,5-kertaistunut 2000-lu- vuoden vaarallisinta aikaa.
kasvu on näkynyt lisäänty- vulla. Viime metsästyskau- Tilastokeskuksen mukaan Lähde: Pol i i si j a r i i st akeskus