Page 4 - VIRTAA AJASSA NO 10 2021
P. 4

4                                                                   virtaaajassa.fi                                        6.10.2021 n:o 9



                                                             Nenittelyn monet ulottuvuudet
                       Pääkirjoitus



                   Vielä virtaa                         P   ääte    -nen  sanan  adjektiiveja.  Maasto  voi  tulee vastaan kaksoismer-  Kolttasaamelaiset  hiero-
                                                                      soveltuu
                                                            lopussa
                                                                                olla mäkinen ja taistelu  kityksen  kautta.    Olen  vat neniä tervehdyksen tai
                                                            moneen eri käyt-
                                                                                verinen.  Jos  kantasana  joskus miettinyt, millaista  hyvästellyn  merkiksi eli

                                                       töön.  Sen voi liittää  loppuu johonkin muuhun  olisi elämäni ollut, jos työ-  nenittelevät  toisiaan.  Ne-
           Reippaasti  yli  kahdeksankymppinen  ystä-  yleiskielen substantiiviin,  kirjaimeen, tarvitaan päät-  kavereina olisivat olleet  nittely voi olla muussakin
          väni  kertoi huolestaan.   Hänen mielestään   kuten   muru>murunen,   teen edelle usein i-vokaali,  Maija Naaranen ja Veikko  tilanteessa ja muuallakin

          vanhusten asioiden hoitaminen on jäämässä    lapsi>lapsonen      tai   kuten sanoissa  rautainen,  Uronen.  Joku olisi kävel-  intiimiä hellyyden osoitus-
                                                       tuuli>tuulonen.  Tällainen  rosoinen tai  syksyinen.  lyt työpaikalle ja kysynyt,
          kaiken uuden rakentamisen alle.              diminutiivikäyttö merkit-  Pidemmät adjektiivi- tai  voisiko tavata Naarasta,   ta.  Mutta se voi olla toi-
                                                                                                                                 sinaan koppavuuden, ivan
           Totta on, että viime aikoina ympäri maakun-  see yleensä pienennystä  substantiivijohdokset, jot-  Urosta tai Koirasta.   ja pilkan muoto, jos joku

          taa ja ainakin sen keskuksessa Tampereella   tai hellittelyä: pieni  leipä  ka on muodostettu  lisää-  Diminutiivi eli deminutii-  haluaa olla toista kohtaan
          rakennustelineet ja kiertotiet ovat tulleet tu-  =  leipänen  tai  hellyttävä  mällä kantasanaan   -lainen  vi eli pienennysmuoto on   nenäkäs. Vaikutus voi olla
          tuiksi viime vuosina.  Ystävä oli kaatunut hän-  lapsi = lapsonen.    tai -läinen  ovat myös tuiki  mahdollista ilmaista muil-  lopulta   päinvastainen;
                                                         Samalla päätteellä luo-
          kin tietyömaan tuntumassa kompastuttuaan     daan myös kieleemme pal-  tavallisia.  Näitä ovat esi-  lakin loppupäätteillä kuin   pilkkaaja voi saada itse
                                                                                merkiksi  kansalainen, kau-
                                                                                                        -nen.  Pieni lampi voi olla
          kuoppaan.  Virkeä ikäihminen osasi viisaana   jon  substantiiveja, jotka  punkilainen, sysmäläinen  lampare ja sitä pienempi   nenilleen, tulla nenästä
          nauraa tapahtuneelle.  Naama oli kuulemma    ovat erisnimiä.  Etenkin  tai hämäläinen.        määrä vettä  pelkkä lam-  vedetyksi tai saada pitkän
          mustelmilla,  mutta  torilta  ostetut  vadelmat   sukunimiä on kymmenit-  Kun pääte -nen lisä-  mikko.                 nenän.
          pysyivät rasiassa.                           täin, joissa on  pääte  -nen  tään kantasanaan, joka   Sanat, jotka kirjoitettuna
           Keskustelimme keväällä valmistuneesta       lopussa.  On Virtasia, Lah-  on verbi, verbi muuttuu  näyttävät samoilta, voivat
          sote-uudistuksesta ja tulevista hyvinvointi-  tisia, Järvisiä ja Niemisiä,  potentiaalimuotoon ja en-  tarkoittaa eri asioita.  Sel-

                                                       joissa alkuosa on yleisnimi.  simmäiseen  persoonaan.   lainen on esimerkiksi pa-
          alueiden aluevaltuustoista, joiden tehtävänä   Lisäksi on Heikkisiä,  Pek-  Soittanen  merkitsee:  on  lanen, joka voi tarkoittaa
          on ottaa vastuu meidän pirkanmaalaisten      kasia, Toivosia ja Mattisia,  luultavaa tai mahdollista,  pientä palaa tai palaa-ver-
          sosiaali- ja terveysasioista jo reilun vuoden   joissa  alkuosan    etunimeä  että soitan, mutta en lu-  biä potentiaalimuodossa,

          päästä.   Totesimme, että hyvää on vanhus-   on jatkettu  päätteen avul-  paa aivan varmasti, että  tai kitunen, joka yleissa-
          palvelulaki ja sen jatkokehittäminen.   Siihen   la. Näin on luotu erisni-  niin tapahtuu.  Kieltänen  nana voi tarkoittaa samaa
          liittyen ympärivuorokautisen hoivan rinnalla   mestä  vielä  pidempi eris-  tarkoittaa: ehkä kiellän.  kuin kidus tai  olla johdos

          vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua   nimi,  kun  etunimestä  on  Joskus sukunimiä syntyy  kitua-verbistä.
          sekä kehitetään omaishoitoa. Aika moni van-  johdettu sukunimi.       hauskasti  tälläkin logiikal-  Nenittelyllä voidaan luo-  Matti Koiranen,
          hus haluaa asua kotonaan mahdollisimman        Jos kantasana loppuu  la:  Varonen, Sallinen  ja  da  monia  merkityksiä.     Emeritusprofessori
          pitkään, mutta onhan asialla toinenkin puo-  i-kirjaimeen, voi samal-  Kiljunen  esimerkiksi.  Myös itse nenittely on sa-  Kuva: Tarja Vänskä-
          lensa.  Toinen tuttuni hoitaa dementoituvaa   la päätteellä muodostaa   Toisinaan sanan hauskuus  nana  monimerkityksinen.    Kauhanen
          puolisoaan kotona ja miettii, mitä tapahtuu                    Tiedot ja muistot talteen
          jos itselleen sattuu jotain. Vaimo ei pärjää
          kotona ilman jatkuvaa läsnäoloa.  Sairaita,
          ei ainakaan yksinään asuvia pitäisi makuut-    elämänmakuisesta Kenraalinrannasta
          taa kotona.  Kodista ei pidä tulla sairaalaa.
          Laitoksissa on  voimassa vanhuspalvelulain     Valkeakoskella    Lempää-  yli 45 vuotta myohemmin.  muistoja ja  uutisleikkei-  tus.    Julkaisun  ensimmäi-
          mukainen hoitajamitoitus, mutta pystytäänkö   läntie 39:ssa sijaitsevasta     Teos on 80-sivuinen kat-  tä.  Kenraalinrannalle on  nen painos on 150 kappa-

          sitä toteuttamaan hoitajapulan vuoksi.  Kou-  asunto-osakeyhtiöstä  Oy   saus, jonka alkupuoli kuvaa  tähän mennessä tehty  letta.  Hinta  on  10  euroa,
          lutusta on tarjolla, mutta liian moni jättää   Kenraalinrannasta on val-  yhtiön ja kiinteistön suun-  kaksi  omaa  lauluakin,  joi-  ja sitä suositellaan kaikille
          sen kesken huomatessaan alan raskauden.      mistunut historia- ja muis-  nittelua, rakentamista, ta-  den sanoitukset on kirjaan  valkeakoskelaisesta  his-
                                                       telmateos, joka kattaa  loutta ja teknistä  ylläpitoa  otettu  mukaan.  Mukana  toriasta
                                                                                                                                          kiinnostuneille.
          Korona-aika ei varsinkaan ole tehnyt hyvää   vuodet 1973-2021.  Ensim-  koko 48 vuoden historian  on myös eri vaiheisiin  ja  Kirjan  esittelytilaisuus  on
          hoitoalan houkuttavuudelle.  Eläkeläisiä     mäiset asukkaat muuttivat  ajalta  aihekokonaisuuk-  tilanteisiin  liittyvää  kuva-  Valkeakosken  kirjastossa
          huudellaan takaisin sorvin ääreen, mutta riit-  taloon vuoden 1976 alku-  sina.    Julkaisun  loppupuo-  materiaalia.  VALOssa 3.11. klo  17.30
          tääkö sekään.  Työperäistä maahanmuuttoa     kuukausina, ja  heitä  on  li on vapaamuotoisempi   Hankkeen laittoi alulle  alkaen.
          tarvitaan sitä enemmän, mitä laiskemmin in-  asukkaina edelleenkin, siis  koonnos  haastatteluja,  asunto-osakeyhtiön halli-

          nostumme kasvattamaan lapsilukua.
           Tätä  kirjoittaessani  uutisissa  kerrottiin,
          miten v. 2034  eli vain 13 vuoden kuluttua
          Suomen väkiluku kääntyy laskuun.  Jo lähi-
          tulevaisuudessa koemme monia muutoksia
          johtuen siitä, että vauvoja syntyy vähemmän
          ja ikääntyneitä enemmän.  Pirkanmaa sen-
          tään kuuluu harvoihin alueisiin, joihin ihmi-
          siä muuttaa niin kotimaasta kuin muualta.
          Täällä ei maaseutukaan ole autioitumassa.
          Koronan aikaan lisääntyi  muuttoliike kau-
          punkikeskuksista lähemmäs luontoa.  Sen ke-
          hityksen toivoisi maakunnassamme jatkuvan
          ja tuovan entisestään elinvoimaa lehtemme
          ilmestymisalueelle.
           Tänään kävelin Lempäälän keskustassa ja
          pidin näkemästäni.  Uusi asemanseutu kehit-
          tyy ja sen keskellä säilyy Wanha Asema taito-
          keskuksineen ja Manttaalitalo tansseineen ja
          tapahtumineen.  Uutta ja vanhaa, sopivassa
          suhteessa.

           Syksyn pimenevien iltojen myötä on hyvä
          mahdollisuus  pitää  huolta  toisistamme,  niin
          vanhuksista kuin nuoremmasta väestä  -  ja
          mikä ettei myös lapsiluvun kasvusta.

                                         1.10. 2021
                              Raisa-Tiina Lahtinen
                                      päätoimittaja                Olikos nämä nykyään kauriita vai peuroja? Puutarhan omenat ainakin maistuvat.
                                                                                                                                    Kuva: Jorma Hautala
   1   2   3   4   5   6   7   8   9