Page 4 - VIRTAA AJASSA NO 10 2021
P. 4
4 virtaaajassa.fi 6.10.2021 n:o 9
Nenittelyn monet ulottuvuudet
Pääkirjoitus
Vielä virtaa P ääte -nen sanan adjektiiveja. Maasto voi tulee vastaan kaksoismer- Kolttasaamelaiset hiero-
soveltuu
lopussa
olla mäkinen ja taistelu kityksen kautta. Olen vat neniä tervehdyksen tai
moneen eri käyt-
verinen. Jos kantasana joskus miettinyt, millaista hyvästellyn merkiksi eli
töön. Sen voi liittää loppuu johonkin muuhun olisi elämäni ollut, jos työ- nenittelevät toisiaan. Ne-
Reippaasti yli kahdeksankymppinen ystä- yleiskielen substantiiviin, kirjaimeen, tarvitaan päät- kavereina olisivat olleet nittely voi olla muussakin
väni kertoi huolestaan. Hänen mielestään kuten muru>murunen, teen edelle usein i-vokaali, Maija Naaranen ja Veikko tilanteessa ja muuallakin
vanhusten asioiden hoitaminen on jäämässä lapsi>lapsonen tai kuten sanoissa rautainen, Uronen. Joku olisi kävel- intiimiä hellyyden osoitus-
tuuli>tuulonen. Tällainen rosoinen tai syksyinen. lyt työpaikalle ja kysynyt,
kaiken uuden rakentamisen alle. diminutiivikäyttö merkit- Pidemmät adjektiivi- tai voisiko tavata Naarasta, ta. Mutta se voi olla toi-
sinaan koppavuuden, ivan
Totta on, että viime aikoina ympäri maakun- see yleensä pienennystä substantiivijohdokset, jot- Urosta tai Koirasta. ja pilkan muoto, jos joku
taa ja ainakin sen keskuksessa Tampereella tai hellittelyä: pieni leipä ka on muodostettu lisää- Diminutiivi eli deminutii- haluaa olla toista kohtaan
rakennustelineet ja kiertotiet ovat tulleet tu- = leipänen tai hellyttävä mällä kantasanaan -lainen vi eli pienennysmuoto on nenäkäs. Vaikutus voi olla
tuiksi viime vuosina. Ystävä oli kaatunut hän- lapsi = lapsonen. tai -läinen ovat myös tuiki mahdollista ilmaista muil- lopulta päinvastainen;
Samalla päätteellä luo-
kin tietyömaan tuntumassa kompastuttuaan daan myös kieleemme pal- tavallisia. Näitä ovat esi- lakin loppupäätteillä kuin pilkkaaja voi saada itse
merkiksi kansalainen, kau-
-nen. Pieni lampi voi olla
kuoppaan. Virkeä ikäihminen osasi viisaana jon substantiiveja, jotka punkilainen, sysmäläinen lampare ja sitä pienempi nenilleen, tulla nenästä
nauraa tapahtuneelle. Naama oli kuulemma ovat erisnimiä. Etenkin tai hämäläinen. määrä vettä pelkkä lam- vedetyksi tai saada pitkän
mustelmilla, mutta torilta ostetut vadelmat sukunimiä on kymmenit- Kun pääte -nen lisä- mikko. nenän.
pysyivät rasiassa. täin, joissa on pääte -nen tään kantasanaan, joka Sanat, jotka kirjoitettuna
Keskustelimme keväällä valmistuneesta lopussa. On Virtasia, Lah- on verbi, verbi muuttuu näyttävät samoilta, voivat
sote-uudistuksesta ja tulevista hyvinvointi- tisia, Järvisiä ja Niemisiä, potentiaalimuotoon ja en- tarkoittaa eri asioita. Sel-
joissa alkuosa on yleisnimi. simmäiseen persoonaan. lainen on esimerkiksi pa-
alueiden aluevaltuustoista, joiden tehtävänä Lisäksi on Heikkisiä, Pek- Soittanen merkitsee: on lanen, joka voi tarkoittaa
on ottaa vastuu meidän pirkanmaalaisten kasia, Toivosia ja Mattisia, luultavaa tai mahdollista, pientä palaa tai palaa-ver-
sosiaali- ja terveysasioista jo reilun vuoden joissa alkuosan etunimeä että soitan, mutta en lu- biä potentiaalimuodossa,
päästä. Totesimme, että hyvää on vanhus- on jatkettu päätteen avul- paa aivan varmasti, että tai kitunen, joka yleissa-
palvelulaki ja sen jatkokehittäminen. Siihen la. Näin on luotu erisni- niin tapahtuu. Kieltänen nana voi tarkoittaa samaa
liittyen ympärivuorokautisen hoivan rinnalla mestä vielä pidempi eris- tarkoittaa: ehkä kiellän. kuin kidus tai olla johdos
vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua nimi, kun etunimestä on Joskus sukunimiä syntyy kitua-verbistä.
sekä kehitetään omaishoitoa. Aika moni van- johdettu sukunimi. hauskasti tälläkin logiikal- Nenittelyllä voidaan luo- Matti Koiranen,
hus haluaa asua kotonaan mahdollisimman Jos kantasana loppuu la: Varonen, Sallinen ja da monia merkityksiä. Emeritusprofessori
pitkään, mutta onhan asialla toinenkin puo- i-kirjaimeen, voi samal- Kiljunen esimerkiksi. Myös itse nenittely on sa- Kuva: Tarja Vänskä-
lensa. Toinen tuttuni hoitaa dementoituvaa la päätteellä muodostaa Toisinaan sanan hauskuus nana monimerkityksinen. Kauhanen
puolisoaan kotona ja miettii, mitä tapahtuu Tiedot ja muistot talteen
jos itselleen sattuu jotain. Vaimo ei pärjää
kotona ilman jatkuvaa läsnäoloa. Sairaita,
ei ainakaan yksinään asuvia pitäisi makuut- elämänmakuisesta Kenraalinrannasta
taa kotona. Kodista ei pidä tulla sairaalaa.
Laitoksissa on voimassa vanhuspalvelulain Valkeakoskella Lempää- yli 45 vuotta myohemmin. muistoja ja uutisleikkei- tus. Julkaisun ensimmäi-
mukainen hoitajamitoitus, mutta pystytäänkö läntie 39:ssa sijaitsevasta Teos on 80-sivuinen kat- tä. Kenraalinrannalle on nen painos on 150 kappa-
sitä toteuttamaan hoitajapulan vuoksi. Kou- asunto-osakeyhtiöstä Oy saus, jonka alkupuoli kuvaa tähän mennessä tehty letta. Hinta on 10 euroa,
lutusta on tarjolla, mutta liian moni jättää Kenraalinrannasta on val- yhtiön ja kiinteistön suun- kaksi omaa lauluakin, joi- ja sitä suositellaan kaikille
sen kesken huomatessaan alan raskauden. mistunut historia- ja muis- nittelua, rakentamista, ta- den sanoitukset on kirjaan valkeakoskelaisesta his-
telmateos, joka kattaa loutta ja teknistä ylläpitoa otettu mukaan. Mukana toriasta
kiinnostuneille.
Korona-aika ei varsinkaan ole tehnyt hyvää vuodet 1973-2021. Ensim- koko 48 vuoden historian on myös eri vaiheisiin ja Kirjan esittelytilaisuus on
hoitoalan houkuttavuudelle. Eläkeläisiä mäiset asukkaat muuttivat ajalta aihekokonaisuuk- tilanteisiin liittyvää kuva- Valkeakosken kirjastossa
huudellaan takaisin sorvin ääreen, mutta riit- taloon vuoden 1976 alku- sina. Julkaisun loppupuo- materiaalia. VALOssa 3.11. klo 17.30
tääkö sekään. Työperäistä maahanmuuttoa kuukausina, ja heitä on li on vapaamuotoisempi Hankkeen laittoi alulle alkaen.
tarvitaan sitä enemmän, mitä laiskemmin in- asukkaina edelleenkin, siis koonnos haastatteluja, asunto-osakeyhtiön halli-
nostumme kasvattamaan lapsilukua.
Tätä kirjoittaessani uutisissa kerrottiin,
miten v. 2034 eli vain 13 vuoden kuluttua
Suomen väkiluku kääntyy laskuun. Jo lähi-
tulevaisuudessa koemme monia muutoksia
johtuen siitä, että vauvoja syntyy vähemmän
ja ikääntyneitä enemmän. Pirkanmaa sen-
tään kuuluu harvoihin alueisiin, joihin ihmi-
siä muuttaa niin kotimaasta kuin muualta.
Täällä ei maaseutukaan ole autioitumassa.
Koronan aikaan lisääntyi muuttoliike kau-
punkikeskuksista lähemmäs luontoa. Sen ke-
hityksen toivoisi maakunnassamme jatkuvan
ja tuovan entisestään elinvoimaa lehtemme
ilmestymisalueelle.
Tänään kävelin Lempäälän keskustassa ja
pidin näkemästäni. Uusi asemanseutu kehit-
tyy ja sen keskellä säilyy Wanha Asema taito-
keskuksineen ja Manttaalitalo tansseineen ja
tapahtumineen. Uutta ja vanhaa, sopivassa
suhteessa.
Syksyn pimenevien iltojen myötä on hyvä
mahdollisuus pitää huolta toisistamme, niin
vanhuksista kuin nuoremmasta väestä - ja
mikä ettei myös lapsiluvun kasvusta.
1.10. 2021
Raisa-Tiina Lahtinen
päätoimittaja Olikos nämä nykyään kauriita vai peuroja? Puutarhan omenat ainakin maistuvat.
Kuva: Jorma Hautala

