Page 10 - VIRTAA AJASSA NO 7 2021

10 virtaaajassa.fi 7.7.2021 n:o 7

Historia on vain joukko

kertomuksia, joista sopivin valitaan.

N apoleon kuoli
Bo-
naparte
maanpaossa Saint
Helenan saarella. Parikym-
mentä vuotta myöhemmin
hänen maalliset tomut siir-
rettiin Pariisin kauniiseen
Invalidikirkkoon. Keisarin
arkku on muistiin painuva,
sillä se on kuin maatuskaa,
venäläinen sisäkkäisten
hahmojen muodostama
puunukke. Arkku on suo-
rastaan kompeksinen ra-
kennelma. Se muodostuu
seitsemästä sisäkkäisestä
arkusta, joiden materi-
aalit vaihtelevat raudasta
mahonkiin, tammesta ee-
benpuuhun ja kahteen lyi-
jyarkkuun. Päällimmäinen,
kauniin punaisen arkun klassikot tarjoilevat omat henkilöiden, pormestarin, johti viimeisiä kaartilaisia.
kerrotaan olevan Karjalan versionsa kaartin viimei- pankinjohtajan, pastorin ja Englantilaisten tulitus oli
graniittia. Vuosia sitten sistä hetkistä, sekä erityi- paikallislehden toimittajan hirveää – ranskalaisten
sain kuulla keisarin ar- sesti Cambronnen viimei- kaltoin kohtelemaksi. Tu- joukko pieneni jokaisen
kun äärellä kertomuksen sistä sanoista, synnyttäen lenkatkuisen kertomuk- tykinkuulan jälkeen. Ennen
Napoleonin henkivartio- jopa spinoffeja ja kylkiäisiä. sensa Keene päättää toi- lopullista iskua, viimeistä
kaartin upseerista Pierre Edgar Lee Mastersin veeseen, jossa hän vaatii tykistökeskitystä, englan-
Cambronnesta, Ranskan Spoon River-antologia vielä elossa olevia vihamie- tilainen kenraali Maitland
suuresta pojasta. on yksi kaikkien aikojen hiään kaivertamaan hänen huutaa yli linjojen, pyy-
Ranska sai oman sanka- klassikoista. Kirjassa ker- hautakiveensä nuo samat täen urheita ranskalaisia
ritarinansa 200 vuotta sit- Vastapuolella sotivien pystyssä, saappaat jalassa, rotaan kuvitteellisen kau- sanat, jotka Cambronne antautumaan. Tämän ker-
ten. Napoleon oli kokenut englantilaisten joukkojen kaatui viimeinenkin kaar- pungin tarina, tutustumalla huusi englantilaisille, hei- tomuksen mukaan Cam-
tappion Waterloossa ja oli kunnioitus jäljellä olevia tin sotilas. Uljas tarina sai sen asukkaisiin hautakivien dän pyytäessään ranskalai- bronne valitsi sanansa vä-
katsonut paremmaksi pae- kaartilaisia kohtaan kasvoi päätöksensä, voimakkai- takaa. Kuolemansa jälkeen sia antautumaan. hintäänkin yhtä tarkasti,
ta taistelukentältä, armei- samassa suhteessa, kuin den sanojen jäädessä his- kaupungin asukkailla ei Waterloosta kirjoittivat karjuen vastaukseksi vain
jan seuratessa häntä seka- ranskalaisten joukko pie- toriaan, sekä ranskalaisten enää ole syytä kaunistel- aikoinaan sellaiset suuruu- yhden sanan, joka pian kai-
sortoisessa tilassa. Vaan neni. Englantilaisten ko- sydämiin. Myöhemmin sa- la tai valehdella, vaan he det kuin Victor Hugo ja kui taistelukentän ylitse:
yksi ei horjunut: Napoleo- mentaja ehdotti antautu- nat kirjoitettiin Cambron- muistelevat elämäänsä juu- Edmont Rostand. Hugon MERDE! Hetken kuluttua
nin uskollinen henkivartio- mista, mutta Napoleonin nen patsaan jalustaan. ri siten, kuin he sen koki- klassikkokirjassa Kurjat viimeisetkin kaartilaiset
kaarti pysyi kaaoksenkin henkivartiokaartin upseeri Mutta mitä suurempi vat. Eräs hautausmaan vai- kerrottiin kaartin viimei- kaatuivat.
keskellä vankkumattomas- Pierre Cambronne vastaa tarina on, sitä useamman najista, Kinsley Keene on sistä hetkistä: Kaartilaisia Merde ei kelvannut his-
ti paikallaan, jatkaen epä- ylväästi: ”Kaarti voi kuolla, version se poikii. Myös kertomansa mukaan jou- oli jäljellä enää vain kou- toriankirjoihin sankarin
toivoista taisteluaan. mutta se ei antaudu!” Pää kaunokirjallisuuden monet tunut kaupungin merkki- rallinen ja Cambronne suusta tulleeksi vastauk-
seksi, vaan se jäi elämään
yksinomaan kaunokirjal-
lisuuteen. Se ongelma on
sankaritarinoissa – ylevyys
on useimmiten inhimilli-
syyttä suurempaa. Onhan
historiankirjojen vaalima
”kaarti voi kuolla, muttei
se antaudu” hetkellisesti
voimakkaampi, kuin kan-
sankielinen merde, jonka
poljenta on kuitenkin kai-
kessa inhimillisyydessään
varsin varteenotettava
vaihtoehto. Merde-sanan
suomennos on nimittäin
lyhyesti ja ytimekkäästi:
paskaa! Ei ole vaikeaa
arvata, kumman version
Spoon Riverin hautaus-
maalle haudattu katkeroi-
tunut Kinsley Keene halusi
kaiverrutettavan hautaki-
veensä?
Mutta mitä lopulta ta-
pahtui totuudelle? Kenraa-
liksi kohonnut ja kreiviksi
aateloitu Pierre Cambron-
ne kuoli vuonna 1842, jol-
loin oli kulunut 27 vuotta
Waterloon taistelusta.

Arto Huhtinen