Page 18 - VIRTAA AJASSA NO 6 2024

14 virtaaajassa.fi 5.6.2024 n:o 6

Rapolanharju ja sen linna

– aikamatkailijoiden helmi

apolanharju on alueelle jäänyt iso jää- vastasi alueesta vuodesta
Val k e ak o sk en muodostuma suli, se jätti 1989. Vuoden 2014 alus-
RSääksmäellä. Se laajan painanteen. Rapo- ta harjun alue siirtyi Met-
sijaitsee harjujonolla lan suuremman harju- sähallituksen hoitoon.
Lempäälästä Hämeen- haudan pohja on noin Voipaalan navetan (nyk.
linnaan. Sillä on ollut 15–20 metriä sen jyrkkiä juhlatilan) lähellä harjun
Suomen suurin muinais- reunoja alempana. kupeessa on kaksi kai-
linna. Se rakennettiin Muinaislinna vantoa. Myös niistä otet-
viikinkiajalla (800–1000 tiin soraa 1960-luvulla
jKr.). Sen jäännökset kertoo vanhaan kolmostiehen.
muodostavat Suomen Koska Rapolan mui- Kartanon alue oli silloin
laajimman yhtenäisen naislinnan (linnavuoren) yksityisomistuksessa.
muinaismuistoalueen. Rapolan linnavuori taiteilijan näkemyksenä (kuva 2024, ek) aluetta on tutkittu vähän, Omistussuhteiden muu-
Linnan historia ansaitsee voivat tiedot linnasta tar- tuttua maisemointi jäi sil-
lisätutkimusta – onhan Suomen noin 100 linna- teitä Sääksmäen kan- sistamme säveltäjä Kari kentua. Vanhin merkintä leen.
aluetta tutkittu arkeolo- vuorta. Hän nostaa lin- sakoulujen historiasta”. Rydman asuu Sääksmä- Rapolan raunioituneesta Lisätutkimusta tarvitaan
gisesti vain 1 %:n verran. navuoristamme Rapolan Alueella toimii yhä 1868 ellä. linnasta on vuoden 1641 Koska tutkijat ovat arvi-
Entä mikä merkitys koh- hienoimmaksi (ks. https:// perustettu Sääksmäen Harju syntyy tiluskartassa. oineet Rapolan Suomen
teella on nyt - aikalaisille yle.fi/a/74-20085094). (ent. Rauhalan) koulu. Harjun päälle rakennet- merkittävimmäksi mui-
ja kulttuurihistoriallem- Arkeologi Julius Ai- Rapola kiehtoo Rapolanharju syntyi tiin maastonkohtia hyö- naisjäännökseksi, mik-
me? lio kirjoitti 1920-luvulla: jääkauden päättymisvai- dyntäen noin kilometrin si aluetta ei ole tutkittu
Vanajaveden laakson ”Tämä ihana ja muisto- Kysyin Sääksmäki-opas heessa noin 8000 vuot- pituinen kehämäinen valli, enempää? Rahoitusta li-
maisema on yksi maam- rikas Hämeen helmi on Riitta Rautaselta, mik- sätutkimuksiin tarvitaan.
me 27 kansallismaise- saatava joko Sääksmäen si kulttuurihenkilöt ovat Alue kaipaa myös varoja
masta. Rapolanharju ja kunnan tai Suomen val- hakeutuneet Sääksmä- alueen asianmukaiseen
sen muinaislinna ovat takunnan omaisuudeksi.” elle. Hän viittasi harjun hoitoon. Voisiko Valkea-
myös tarinaa ihmisen sel- Arkeologi J.-P. Taavit- reunalta kirkon suuntaan kosken kaupunki olla asi-
viytymisestä ja mielen- saisen mukaan Rapolan todeten, että kyse on assa aloitteellinen?
laadusta - jopa väkivalloin muinaislinnan alueella on noista maisemista. Linnan historia tarvit-
laajentaa reviiriään ja pa- perusteita olla Vanajan Sääksmäki - erityises- see kunnolliset näyttely-
rantaa elinehtojaan. vesistön maakunnallinen ti Rapolan kylä - uhkuu tilat. Pieni Rapolanharjun
Lempäälän Kuok- keskuslinna.” rikasta historiaa: keski- Rapalum-näyttely on en-
kalankosken perkaus Harjulta ja sen läheisyy- aikainen kirkko, Voipaa- tisessä tallissa. Sen pää-
1700–1800-luvuilla laski destä löytyvät: Suomen lan, Rapolan ja Jutikkalan kohde – rekonstruoitu
Vanajaveden pintaa. Nyt suurin linnavuori, rau- kartanot, Wikströmin malli harjusta ja linnasta
Vanajavesi, kirkko, Rapo- takautiset asuinpaikat, taitelijakoti ja ateljee, – odottaa tasokasta päi-
lanharju ja upeat Sääks- muinaispelto, uhri- eli Kari-paviljonki (Kari Suo- vitystä. Esitettä muinais-
mäen sillat hallitsevat kuppikivet, kiviröykkiöt, malaisen töiden näyttely) linnasta en löytänyt. Lin-
maisemaa. kalmistot ja asumusten ja Päivölän opisto. na ympäristöineen olisi
Harjulla on luonto- ja jäännökset tulipesineen. Kansallisromantiikan oman kirjan väärti.
muinaispolku (1,6 km) ja On löydetty noin 80 aika lisäsi kiinnostusta Vaikka harjulle ei toivota
polkureitti (6 km). Ne toi- asuinpaikaksi tulkittua Sääksmäkeen ja Rapo- yleisöryntäystä, kaipaavat
mivat myös kuntoportai- syvennystä sekä 13 uuni- laan. Siellä ovat asuneet vierailijat läheisyyteen ai-
na. Ulkomaisia vieraitakin maista tulisijaa. tai viettäneet kesiään mm. Linnavuoren harjuhautaa (kuva 2024, ek) nakin yleisövessaa.
käy harjulla. Latvialaisia Harju kiinnostaa myös kuvanveistäjät Emil Wik- Harjun laidalla kulkevan
tapasin toukokuussa. mikroilmastonsa, eliös- ström ja Aukusti Veuro, ta eKr. Silloin vetäytyvän josta on jäljellä enää tuki- Rapolan kartanon ohit-
Sääksmäki-opas Riitta tönsä ja kasvustonsa professorit Eino Jutikka- mannerjään sulamisve- kiveys (mm. kiviröykkiöi- tavan kapean Rapolanku-
Rautasen mukaan Venä- vuoksi. Luontokuvaajat la, Martti Rapola, sävel- sien mukana muodostui tä) ja hiekkapengerrys.
Kun ihmiset alkoivat jan ohessa voisi olla 1–2
jän keisari Aleksanteri I suosivatkin paikkaa. Nyt täjä Jean Sibelius, kirjai- harjulaakso Hämeenlin- maisemaan sulautuvaa
poikkesi Suomen matkal- alueen ns. ikikuusikot lijat Mauri Sariola ja Joel nan Hattelmalasta Tyr- varustaa harjua, he jyr- ohituslevennystä – lakia
laan 1819 myös Voipaa- ovat häviämässä kirjan- Lehtonen, runoilijat Eino vännön ja Sääksmäen ohi kensivät sen seinämiä ja
rakensivat harjuhautojen rikkomatta.
lan kartanossa, mm. sen painajakuoriaisen tuho- Leino ja Aaro Hellaakoski, Lempäälään ja edelleen ympärille kivestä, maasta Kattava arkeologinen
koulua katsomassa. Alu- tessa niitä. kuvataiteilijat Akseli Gal- luoteeseen. tieto muinaislinnasta pal-
eella keisari tutustui kau- Sääksmäki on jo varhain len-Kallela, Kalle ja Mikko Voimassa olevan teorian ja hirsistä salvotun linnan velisi aluetta, aikalaisia ja
niiseen näköalaan ja söi ollut kansansivistyksem- Carlstedt sekä vuorineu- mukaan harju olisi synty- muurin.
omenan yhdestä puutar- me asialla. Siitä kertovat vos Emil Aaltonen. nyt jääkilven halkeamaan Linnan muuri oli noin kulttuurihistoriaamme.
Lähteitä: Internet, Hirviluoto,
han puusta. Puu nimettiin mm. FM Taito Piiroisen Kalastaja Pentti Linko- tai onkaloon valuneesta kymmenen hirsikerran A.-L. & Koskinen, K. (1997) Ra-
sitten keisarin puuksi. pikku tutkielma ”Puoli la asui Ritvalan kylässä sorasta, jota jäätikköjoki korkuinen. Muuri ympä- polan muinaislinna; Taavitsainen,
röi 5,2 hehtaarin laajuis-
Vuonna 2020 alueella vuosisataa kansansivis- loppuelämänsä. Kolmas syöksi ulos jäätikön pe- J.-P. (1999) Teoksessa: Masun-
kävi noin 36600 vierasta. tystyötä Sääksmäessä presidenttimme P.E. rääntyessä. ta aluetta. Linna kohosi ni. Linnavuori keskellä kylää ja
jääkauden synnyttämän
Agronomi Anja Peräkääly (1819–1868)” ja Unto Svinhufvud syntyi Rapo- Kun jääkaudella harju- Jutikkala, E. (1934) Sääksmäen
pitäjän historia I.
muistaa, että hänen lap- Ollikaisen (1961) ”Piir- lan kartanossa. Aikalai- harjun laella noin 70 met-
suudessaan vieraat vie- riä Vanajaveden pinnasta.
tiin retkelle harjulle. Pro- Muurin tarkoitus oli
fessori Matti Koiranen puolustuksellinen niin
idän kuin lännenkin vi-
kertoi, että hänen nuo- hollisia ja ryöstelijöitä
ruudessaan harjun laella vastaan. Taisteluita ei
kiersi joka talvi latu. ”Li- siellä tiettävästi ole käyty.
säksi oli hyppyrilatu har-
jun laelta linnahautaan, Linna antoi tarvittaessa
jonka hyppyristä pääsi suojaa myös paikalliselle
väestölle ja kotieläimille.
leiskauttamaan tavallisilla M u ina i sm u i s t o -
suksilla jopa 6–8 metrin (295/1963) ja luon-
hyppyjä.” nonsuojelulaki (9/2023)
Rapolan erityisyys suojelevat harjua. Mu- Esko Korkeakoski
Tietokirjailija Harri Aho- seoviraston muinais- ex-opettaja ja -rehtori
nen on kiertänyt liki kaikki Linnavallin kiviröykkiöitä (kuva 2024, ek) jäännösten hoitoyksikkö dosentti, Valkeakoski