Page 17 - VIRTAA AJASSA NO 3 2024

6.3.2024 n:o 3 virtaaajassa.fi 17

le laskeutui 26.02.1940 15.03.1940. Perille Suo- vistä (kenraali Öhquist) 11 266 tykkiä (Suomella Suomalaisia menehtyi suurvaltojen avun turvin.
Englannista tulleet 12 meen tulisi huhtikuun 1. tai muutamasta viikos- 944), 2998 panssarivau- Talvisodassa sotatoimissa Suomen ulko- ja turval-
Bristol Blenheim-pom- ja 2. viikon aikana 6000 ta (kenraali Heinrichs ja nua ja 3253 lentokonetta. noin 27 000 henkeä ja lisuuspolitiikassa itsenäi-
mikonetta. miestä. Ranska lupasi li- marsalkka Mannerheim). Miksi stalin teki siviilejä noin 1 000. Haa- syyden aikana Suomen
Suomi ei enää ollut yk- säksi 12 000 sotilasta. Pidempään vastarinnan voittuneita oli noin 44 kansainväliset yhteis-
sin. Kansainliiton apuve- Suomi eli kahdessa to- uskoivat jatkuvan kenraali rauhan 13.03.1940? 000. työsuhteet ovat vaihdel-
toomuksen ja Suomen dellisuudessa. Rintamil- Airo ja puolustusminis- Hyökkäyshän eteni me- Talvisodan rauhanteos- leet: ensin nojauduttiin
urhean taistelun ansios- la taisteltiin helmikuun teri Niukkanen. Suomen nestyksellisesti. Suomen sa Suomi menetti yli 10 Saksaan, sitten reunaval-
ta Suomeen alkoi virrata alussa alkanutta valtavaa joukkojen voima Viipu- armeijan lyöminen oli prosenttia alueestaan ja tioihin, sen jälkeen Kan-
merkittävää apua. Tärkein uutta hyökkäystä vas- rinlahdella ja Kannaksella enää lyhyen ajan kysy- yli 400 000 karjalaista sainliittoon, ja sitten ra-
auttaja oli puolueeton- taan. Diplomatian tasolla oli kulutettu niin loppuun, mys. Ratkaisevaa oli pel- joutui evakkoon. Suomi kennettiin pohjoismaista
ta ulkokuorta ylläpitävä käytiin kiivaita neuvotte- ettei hyökkääjän etene- ko sodan laajentumisesta menetti Karjalan kannak- yhteistyötä.
Ruotsi, joka salli vapaaeh- luja siitä, tulisiko Ruotsi mistä ollut mahdollista suurvaltojen väliseksi. sen, Viipurin ja Käkisal- Toisen maailmansodan
toisten värväytymisen, ja auttamaan Suomea, sal- pysäyttää. Jos on yksiselitteistä, men kaupungit, Laato- aikana Suomi oli ensin
monenlaisen materiaali- lisivatko Ruotsi ja Norja Ylipäällikkö Mannerheim miksi Suomi taipui sol- kan Karjalan, Sortavalan yksin talvisodan alussa,
ja raha-avun toimittami- länsivaltojen joukkojen tiivisti rintamakomenta- mimaan rauhan, on vai- kaupungin, osia Sallasta sitten yhdessä länsivalto-
sen Suomelle. kauttakulun alueiden jilta pyydettyjen raport- keampi yhtä selkein pe- ja Kuusamosta, Suomen jen kanssa talvisodan lop-
”Finlands sak är vår” ei kautta Suomea autta- tien pohjalta laaditun rustein vastata paljon hallitseman osan Kalasta- puvaiheessa. Välirauhan
ollut vain iskulause, vaan maan, pyytäisikö Suomi viestin maan hallitukselle vaikeampaan kysymyk- jasaarentoa Petsamosta, aikana rakennettiin val-
myös totta. Myös muista virallisesti apua ja painos- 9. maaliskuuta: ”Armeijan seen eli siihen, miksi Sta- Suomenlahden ulkosaa- tioliittoa Ruotsin kanssa,
maista tuli huomattavaa taisi siten Norjaa ja Ruot- nykyinen tila on sellainen, lin taipui rauhaan. ret Suursaaren, Tytärsaa- kunnes Suomen tukijaksi
tukea. Neuvostoliitto- sia. etteivät enemmät sota- ren, Lavansaaren ja Seis- tuli jälleen Saksa jatko-
laisten sotavoimien kan- Ennen kaikkea jatkuva toimet voi johtaa muuhun Talvisodan hinta karin. sodassa. Mutta Lapin so-
nalta taivaalta pommeja neuvotteluyhteys Mos- kuin tilanteen jatkuvaan Venäjällä julkaistut Muita rauhanehto- dassa Suomi vaihtoi puol-
pudottavat englantilaiset kovaan piti yllä valintaa heikkenemiseen ja uusiin tappioluvut ovat vuo- ja olivat muun muassa ta ja soti liittoutuneiden
Blenheim-pommikoneet järkyttävän kovien rau- alueluovutuksiin.” Man- sien mittaan muuttu- Hangon vuokraaminen puolella Saksaa vastaan.
olivat konkreettinen hanehtojen ja sodan jat- nerheim antoi hallituk- neet melkoisesti. Vuonna Neuvostoliitolle laivasto- Kansalliseen muistiim-
osoitus siitä, että länsival- kamisen välillä selle kategorisen ohjeen 1940 julkaistujen lukujen tukikohdaksi seuraaviksi me täytyy kuulua Talvi-
lat tarkoittivat totta apu- solmia rauha. mukaan Talvisodassa ve- 30 vuodeksi, menetet- sodan urhoollisen tais-
lupauksillaan. Miksi suomi teki Suurhyökkäyksen alka- näläiset menettivät 49 tyjen alueiden taloudel- telun kunnioittaminen,
Länsivaltojen rauhan? essa 11.02.1940 Neu- 000 henkeä kaatuneina, listen laitosten palautta- sillä tuolloin lunastettiin
minen (koneet ym.) sekä
kadonneina ja vangik-
Tosiasiat voidaan tii-
vostoliitolla oli Kannak-
avuntarjous vistää seuraavasti. Elävä sella 22 divisioonaa (400 si joutuneina ja 159 000 liittoutumattomuus Neu- itsenäisyyden säilyminen
ja kansakunnan eheyden
03.03.1940 voima oli kulutettu lop- 000 – 500 000 miestä), haavoittuneina. Uudet vostoliittoa vastaan. voimistuminen.
Suunnitelma oli seuraa- puun. Väsymys voimistui 4000 tykkiä ja kranaa- viralliset luvut vuodelta Länsivaltojen
va. Suomen avunpyyntö rintamalla ja johdossa, tinheitintä ja 2000 tais- 1993 olivat huomatta- interventio-
tulisi 5.3.1940. Englanti ja reservejä ei enää ollut. telukonetta. Laatokan vasti suuremmat: 127 suunnitelma Hannu Viitaniemi
Ranska esittäisivät kaut- Vihollinen kykeni jatka- pohjoispuolella vahvuus 000 ja 265 000. On myös
takulkupyynnön Norjalle maan sotaa kiihtyvällä oli noin 200 000 miestä. esitetty tätäkin suurem- pelasti suomen
ja Ruotsille 11.03.1940. intensiteetillä. Rinta- Kaikkiaan Suomen rinta- pia lukuja, mutta mitään talvisodassa
Joukot 50 500 mies- man murtuminen oli lä- malla oli 960 000 mies- yksiselitteistä lukua ei ole Talvisodassa Suomi sel-
tä olisivat lähtövalmiina hellä, kyse oli enää päi- tä (Suomella 340 000), käytettävissä. visi omien voimiensa ja

Muista Ilmastointi-

nuohous! kanavien

puhdistus

tänä vuonna?

JÄRVINEN YHTIÖT OY

NUOHOUS JA ILMASTOINTI

0400 710 742

www.nuohousliikejarvinen.fi