Page 5 - JOULUKUU 2020
P. 5
Taju kankaalla
alevankankaan hautuumaata Malmi käännät-
on kuljettu ristiin rastiin op- täisi tekstinsä
Kpaan kanssa ja ilman. Sieltä löy- tulevaisuudessa
tyy aina uutta tietoa poismenneistä usealle eri kielel-
ihmisistä. Tiedon jano on lähes yhtä le. Muuten hyvä,
suuri kuin kaipuunkin. Monella meistä mutta antaisim-
lepää sukulaisia Kalevankankaan mul- meko ulkomaa-
lan alla. laisten turistien
Sumeliuksen Senioriklubi teki elo- talloa omaistem-
kuussa mielenkiintoisen hautuumaa- me ja sodissa me-
kierroksen kirjailija Timo Malmin opas- nehtyneiden taisteli- Klubilaisia ruotsalaisen prikaatin muistomerkillä
tuksella. Näkökulma oli normaalista joiden päällä? Tuskin. Jäähalli, valoviikot sekä perustettiin
poikkeava. Kuljimme haudalta toiselle Kalevankankaalla on tataareilla oma eläintarha. Tampere sai myös oman
seuraten hänen uuden kirjansa Tam- alueensa, venäläisellä sotapäälliköllä yliopistonsa, jonka ensimmäisiä kuk-
pereen sotakirjan tarinoita sodanajan omat neliönsä ja ruotsalaisilla ruotsa- kasia oli juuri mainittu Kari Aronpuro.
melskeessä. Jokaisen pysähtymämme laisen prikaatin muistokivi. Kaikesta Valmistuttuaan hän julkaisi novelliko-
haudan ääreltä löytyi edesmennyt tästä Tampereen sotakirja kertoo. koelman Apperitiff – avoin kaupunki.
henkilö, jonka tuntoja saimme runoili- Oppaina kirjassa on myös Matti Heini- Päätetään tämä Kalevankankaan
jan lausuma kuulla. vaho sekä Jarul, jotka kertovat oman kierros hänen sanoihinsa: “Totuus ei
Lainataan hiukan kohdasta Viljo Ka- tarinansa. Tällä kierroksella eivät ol- tyrkytä itseään, sitä on etsittävä. Sy-
javan kirja: leet pääosassa kuuluisat tamperelai- vät rivit tarvitsevat selkeitä tietoja.
Aurinko tekee silmän näkeväksi. Minä
olen aluttoman ketjun päättymätön
lenkki. Pirkkalaiskirjailijoiden kautta
lopulta kiinnityin Pispalan moreeniin.”
Timo Malmin kirja Tampereen Sota-
kirja on historiaa, jolla on osansa niin
Tampereen kuin Suomenkin historias-
sa. Tapa, jolla hän siitä kirjoittaa, on
erittäin mukaansa tempaava. Huumo-
rin kukkaakaan unohtamatta. Kirjan
sisältöön, samoin kuin Kalevankan-
kaalla viimeisen sijan saaneisiin, kan-
nattaa tutustua. Kaikilla on tarinansa.
hh
”Odotellaan rauhassa”, totesi Timo Malmi Viidan haudalla
“Tampereesta oli tullut tulitanssin set kulttuurihenkilöt vaan ihmiset,
parketti. Väärät vastavärit leikkivät jotka tavalla tai toisella ovat kokeneet
hiilten viimeisissä sinipunaliekeissä. sodan ja vihan kauhut. Siellä he lepää-
Tulisuudelmat ylittivät Kyttälän, Hä- vät.
meenkadun reunat, Sotkan-, Viinikan-, Kirjan ja kierroksen lopulla Timo Mal-
Aleksanterinkadun ja vaihtoivat paria. mi kaivaa esille elävän legendan, jolle
Liekkien kumarrettua lattiat ja kadut on suotu myös omat lukunsa teok-
olivat täynnä ihmisten ja eläinten ruu- sessa. Kari Aropuro, Tampereen ehkä
miita. Saatolle vedettiin kaatuneilta persoonallisin runoilija.
kengät jaloista ja kultasormukset sor- Sodan jälkeen kaupunki kasvoi Erkki
mista.” “Napoleon” Lindforsin komennossa.
Kulttuuripääkaupungin titteliä hake- Tämä talvisodan veteraani loi Tampe-
va Tampere voisi nimetä Kalevankan- reelle oman rintamansa, aseveliakse-
kaan hautausmaan turisteja ajatellen lin. Siitä alkoi kaupunki kukkia. Raken- Haudoilla Timo Malmi
Tulitanssin parketiksi. Lisäksi Timo nettiin Keskussairaala, Näsinneula, luki otteita kirjastaan.
5