Page 20 - virtaa_ajassa 3_5

20 virtaaajassa.fi 3.5.2017 n:o 5

Peruskoulu muuttunut

perskouluksi

VIITAPIRU
Muutos on pä, että Valkeakoski kuuluu
hyväksyttävä tuohon ensin mainittujen
Niin mukavia kuin kat- kuntien joukkoon.
tavat julkisin varoin kus- Lisäksi perhetausta mää-
tannetut palvelumme ja rittää lapsen tulevaa kou-
etumme ovatkin, ei niihin lutusuraa. Kun yhtälöön
ole nyt eikä ainakaan seu- lisätään vielä vaatimukset
raavaan kymmeneen lähi- palveluiden kuten var-
vuoteen nykylaajuudessa haiskasvatusoikeuden ra-
varaa. Niitä on jo rahoitet- jaamisesta, olemme pian
tu vuosikaudet velaksi. Ai- taantumuksellisella paluu-
van liian pitkään siis. Näin matkalla luokkayhteiskun-
meille ainakin uskotellaan taan. Itse asiassa taidam-
mm. hallituksen toimesta. me jo olla siellä?
On tullut aika tehdä ar- Lapsiasiavaltuutetun toi-
vopohjainen analyysi yh- miston vuoden 2015 tee-
teiskunnalle kuuluvista mana oli ”Eriarvoistuva
vastuista. Yksilöille on koulu?”. Valtuutettu aikoo
osoitettava myös omat keskittyä lapsen oikeuteen
vastuunsa. Tuon analyysin laadukkaaseen varhais-
jälkeen päätetään tiukasti, kasvatukseen, perusope-
miten palvelujen ja etui- tukseen ja toisen asteen
suuksien rahoitus- ja järjes- koulutukseen. Perustana
tämisvastuu jaetaan kun- on maksuttomuus ja yh-
takentän ja valtion välillä. denvertaisuus. Siinä on
Viimeistään nyt vallitseva 1995–2002 hän oli opetus- kuten se vielä ennen 1980- eivät ole estäneet millään pois, jos hän ei osannut puuhaa yhdelle miehelle
taloustilanne ajaa tähän. hallituksen pääjohtajana. lukua pystyi. Suurin todis- tavalla peruskoulun kurjis- lukea. Suomalainen opet- enemmän kuin tarpeeksi.
Suuret päätökset sosiaali- Muistan hänen puheensa te koulutuksen tasaavasta tamista. Korkeintaan ovat tajisto on ollut lukutaidon Mitä tulisi tehdä?
toimen ja terveydenhoidon rehtoripäivillä vuosituhan- vaikutuksesta on suurten hieman hillinneet vauhtia. suhteen ehdoton. Elä-
uusista järjestelyistä on jo nen vaihteessa. Hän totesi ikäluokkien nousu. Maalta mässä pärjäämisen muina Perusopetuksessa:
Tietyt puolueet aktivoitu-
tehty. lakonisesti, että jo tuolloin torpista siirryttiin suurten vat ennen eduskuntavaa- tukipilareina erottuivat - on varmistettava toimi-
Rakennemuutos on edes- 10 % peruskoulun oppi- yritysten johtoon, mikä sitä leja kerta toisensa jälkeen, persoonallinen käsiala, las- va luku-, kirjoitus- ja lasku-
sä myös koulutuksessa, laista saavutti huonosti tai ennen oli pelkkä haaveku- järjestävät massiivisia kou- kutaito, asiallinen käyttäy- taito (esim. ”raajarikkoises-
kasvatuksessa ja tutkimuk- hyvin huonosti perusope- va. lutuskiertueita kuten nyt- tyminen sekä sitkeä töiden ta” antaa kaikkien kukkien
sessa. Lasten määrä on tuksen tavoitteet. Luku- Pikkuhiljaa alettiin tar- kin ennen kuntavaaleja, ja loppuun saattaminen. kukkia- oikeinkirjoituksesta
laskenut ja laskee edelleen määräisesti ko. prosenttilu- koituksellisesti lahottaa mainostavat itseään kou- Suomessa taloudellinen on päästävä eroon).
selvästi isossa osassa Suo- ku tarkoittaa 6000 nuorta peruskoulua. Hämärästi lutuspuolueina. Yritetään ahdinko on aiheuttanut - on opetettava yhteisös-
mea. Lähestytään uhkaa- vuositasolla. muistan kuulleeni eräältä noukkia ihmisten ääniä, kuntien koulutusrahoihin sä toimimisen perussään-
vasti jo 50 000 lapsen rajaa Varhainen syrjäytyminen pääkaupunkiseudun opet- mutta kun vaalit ovat ohi, mittavat erot. Lasten op- nöt.
vuositasolla. Jo pitkään pe- oli siis jo täyttä totta yli 15 tajatuttavaltani 1990-luvul- syödään heti lupaukset, ja - opetusteknologisen
ruskouluja on lakkautettu la pidetyssä ammattiyhdis- alkaa koulutuksen hakkaa- pimistulokset ovatkin alka- mantran hokeminen jää-
75 yksikön vuosivauhtia. vuotta sitten. Nyt on tul- tyksen koulutusristeilyssä minen ja kyykyttäminen. neet riippua asuinpaikasta. köön vähemmälle (digiloik-
Yhtenäiskoulu näyttää ole- lut etsivä nuorisotyö ynnä annetusta kiritiikistä pe- Toiset saavat enemmän ka voi olla tuhoisaa ihmise-
van yleinen ratkaisu perus- muut tukitoimet koulu- ruskoulusta. Vierailijana Koulun tuhoajien tavoite opetusta kuin toiset. Näin nä kehittymiselle).
opetuksessa, usein siihen tuksesta pudonneiden tu- oli mm. Elinkeinoelämän on selvä. Halutaan ottaa asian laita on myös Pirkan- - opetussuunnitelman
liitetään myös esiopetus hansien nuorten aikuisten keskusliiton (EK) edeltäjän mallia kaukaa merten ta- maalla. Koulutuksen tasa- sisältöjä on karsittava voi-
ja varhaiskasvatus. Tätä- avuksi. Nämä uudetkin tu- Työnantajain keskusliiton kaa, ennen muuta Ruotsis- arvo, yhteiskuntamme yksi makkaasti ja tasapainotet-
kin tehdään euron konsul- kitoimet ovat vain taistelua (TT ) Seppo Riski. Hän tote- ta ja Englannista. Ilmisel- kantava rakenne, on mu- tava teorian ja tekemisen
toimana, näin myös Val- tuulimyllyjä vastaan. Kym- si ykskantaan, että heidän vää on pyrkimys perustaa rentunut. epäsuhtaa.
keakoskella, jonne ollaan meniä tuhansia Suomen (siis työnantajien) kannal- yksityiskouluja rikkaille ja Lapsiasiavaltuutetun
synnyttämässä jättimäistä nuoria on paitsi koulutuk- taan peruskoulu on turha niille, joilla on mahdolli- karu analyysi - lapsilta pitää vaatia, teh-
yli 1000 oppilaan yhtenäis- sen myös työn ulkopuolel- instituutio. suus satsata lastensa kou- täviä tulee antaa ja ne tu-
koulua. la. He ovat masentuneita ja lutukseen. Muut, köyhät Kuntakohtaiset erot ovat lee tinkimättömästi suorit-
Lisäksi on syytä maini- pettyneitä ”hyvinvointival- Lisäksi muistan sosiologi- suomalaiset ja maahan- lapsiasiavaltuutettu Tuo- taa, häiriköintiin ja muihin
ta, että lukioiden ja am- tioomme”. Tämä on totaa- an professori Antti Eskolan muuttajat, jääkööt ruputa- mas Kurttilan mukaan jo väärinkäytöksiin on puu-
son kouluihin.
peruskoulun
linen kansallinen häpeä ja pilkanneen
niin suuret, että puhutaan tuttava pontevasti, sankti-
matillisten oppilaitosten opetusta mahdottomasta luokkayhteiskunnasta. Pe-
koulutusverkko on rajusti valtava epäonnistuminen. teoreettisuudesta. Maa- Mikään uutinen ei ole rusopetuksen loppuvai- oiden tulee olla tehokkaita.
tiivistymässä. Ammatil- Se 1990-luvun lama han tehdään ns. kuuden se, että Iso Britanniassa ja heessa olevista pojista joka - kaikenlainen kukkahat-
lisen koulutuksen osalta Kuinka kaikki alkoi? tunnin tyhmiä, kädettömiä Ruotsissa on jo pitkään ol- kahdeksas ei osaa lukea tutätimäinen lepsuilu – tar-
määrärahaleikkaukset ovat ihmisolentoja. Hän kysyi lut kouluja, jotka eivät pys- koitan mm. oppilashuollon
laskutavasta riippuen 190 1990-luvun kotimaisen la- aiheellisesti, miksi koko ty opettamaan lapsia edes sellaisella tasolla, että pär- karmaisevaa uutta lainsää-
– 220 miljoonaa euroa. Val- man varjolla suuria omai- lukemaan kunnolla. Maissa jäisi jatko-opinnoissa tai däntöä – on lopetettava
keakoksen ammatti- ja ai- suuksia alettiin siirtää ikäluokka pitää neurotisoi- esiintyy selvää lukutaidot- työelämässä. kerta kaikkiaan.
kuisopistossa se tarkoittaa taskusta toiseen. Maassa da sillä, kuinka polynomi tomuutta, mikä ei ole mil- Kuntien välillä on huo- - vastuuta kasvatuksesta
1,5 miljoonan vähennystä toteutui valtava omaisuus- jaetaan polynomilla. Teol- lään tavalla mairittelevaa mattavia eroja koulutuk- on siirrettävä voimakkaasti
käyttötalouteen. massojen uusjako. Vero- lisuuden koulutusvaliokun- eurooppalaiselle demo- sen järjestämisessä ja op- ja aidosti myös kodeille.
tuksen keinoin lisättiin nan puheenjohtaja Kari
Syrjäytyminen totta tuloerojen kasvua, mm. Purhonen totesi aikanaan, kraattiselle sivistysmaalle. pimistuloksissa. Kurttilaa - päättövaiheeseen tu-
Mainittakoon myös, että lainaten: ”Suomi on monta
jo vuosikaudet pääomaverotuksesta pois- että peruskoulu opettaa USA:ssa lukutaidottomuus Suomea. Lapsen saamassa lee liittää valtakunnallinen
Vuonna 2014 edesmen- tettiin progressiivisuus. valtavan tehokkaasti täysin on voimistuva kehityskul- perusopetuksen määrässä osaamistason mittaus, jolla
päätetään, onko siirtymi-
nyt Jukka Sarjala oli muo- Suomesta tehtiin väkisin merkityksettömiä asioita. ku. on huomattavat kuntakoh- nen toisen asteen koulu-
vaamassa peruskoulu- ja tietoisesti luokkayhteis- Peruskoulun mädättämi- Suomessa ei ole esiinty- taiset erot”. Hänen mu- tukseen mahdollista.
uudistusta 1970-luvulla. kunta ja siinä onnistuttiin, nen on ollut selkeää ja jat- nyt lukutaidottomuutta kaansa tuo ero tarkoittaa
Sarjala työskenteli yli 20 ikävä kyllä myös vasemmis- kuvaa 1990-luvulta lähtien. suurin piirtein vuosisataan. 9-vuotisessa peruskoulus- - käyttäytymisen arvosa-
vuoden ajan opetusminis- ton tuella. Hienot OECD:n Pisa-kou- Nyt puhutaan uuslukutai- sa reilusti yli lukukauden na tulee palauttaa perus-
teriössä ja vastasi siis mm. Köyhyys alkoi periytyä, lutusvertailujen tulokset dottomuudesta. Ennen välistä eroa vähiten ja opetuksen päättötodistuk-
peruskoulu-uudistuksen eikä edes koulutus pysty- toivat hetkellisiä torjun- vanhaan lasta ei yksinker- eniten opetusta antavien seen.
toimeenpanosta. Vuosina nyt enää tasaamaan eroja tavoittoja, mutta nekään taisesti päästetty koulusta kuntien kesken. Pelkään- Hannu Viitaniemi