Page 31 - AM201127
P. 31

11
                        Djaweps 26 novèmber 2020


        KÒRSOU

       SDKK ta para ketu na víktimanan riba





             Dia Internashonal kontra Violensia





         WILLEMSTAD— Den  ku ya a demostrá nan mes  kaminda e víktima mes ta  to, tin víktima(nan). Ku un  verlòf pafó di e instituto e
      kuadro di resosialisashon e  mundialmente, manera en-     e  kliente  òf e  kliente  den  víktima tin un posishon  presensia di  e víktima  i/òf
      aña aki Sentro di Detenshon  tre otro ‘víktima den spòt-  pasado mes tabata víktima.  fuerte den leinan.            sobrebibiente ta un punto di
      i Korekshon Kòrsou a skohe  lait, terapia di famia i hus-  E nuansa aki no tin mag di     Ku un víktima ta  haña  atenshon importante.
      pa  pone atenshon na víkti- tisia restorativo, ku ta  pone  kondusí  ku  un  hende,  den  protekshon kaminda ta        Finalmente sra. Ceci-
      manan di delitonan. E moti- atenshon i asina fortifiká e  kua forma ku ta, ta wòrdu  nesesario. Ku si un víktima  lia ta  enfatisá  ku resosia-
      bu ta pa dirigí mas atenshon  posishon di víktimanan.     perhudiká a konsekuensia  mester di sosten e ta haña  lisashon semper mester ta
      en general na ampliashon di     Pa e kliente por kom-     di  un  komportashon  kasti-  esaki pa bin bei i pasa over  dirigí den e forma, kamin-
      responsabilidat den pensa- prondé ku e posishon di e  gabel di un otro hende.          di e konsekuensianan di e  da ku ta hasi e kliente kon-
      mentu i aktitut di nos kli- víktima promé, durante i na      SDKK ta haña impor-       delito.                      siente di su manera di pensa
      entenan. Primordial na esun  final di e huisio ta konta i  tante, den kuadro di reso-     I por último, ku un vík- i aktua, i asina ta minima-
      di hóbennan ku ta detené.  ta importante pa  e  kliente  sialisashon, pa  klientenan  tima méster tin posibilidat- lisá e chèns ku e kliente ta
      Ampliashon di e konsienti- sa unda e mes ta pará. E  ta konsiente di un par di  nan pa rekuperá di e kon- krea  víktima(nan) di  nobo
      sashon moral ta un elemento  echo ku un kliente ta wòrdu  kos.                         sekuensianan  (finansiero,  den futuro i/òf e chèns aki
      importante den trayektonan  kondená ta paso e a faya ku      Unu: rekonosé ku sem-     práktiko i emoshonal). Por  ta bira mas chikí ku ta po-
      di resosialisashon.          nos leinan vigente i a tacha  per ora ku kometé un deli-  ehèmpel na momentu di  sibel.
                                   e derechi di e víktima.
               Viktimanan                                       Miembro di parlamento a tèst
         E  último añanan e  a-           Resosialisashon
      tenshon pa víktimanan di        Den interkambio ku e
      kriminalidat a subi hopi.  E  klientenan, hopi di nan bisa                   positivo pa Covid
      víktima tabatin pa hopi aña  i ta haña ku nan mes, tambe
      un posishon marginá du- ta víktima. Sigur ora nan            W I LLE MS T A D - -         E partido a informá gre-
      rante, promé i despues di  konta kon nan bida a kana te   Despues di  a kuminsá  fir, kende na su turno a kan-
      huisio.Sra. Malvina Cecilia,  na momentu di e delito, de-  sinti  síntomanan  djaweps  selá tur reunion den kua sr.
      e hefe di e Unidat di Korek- tenshon i sentensia. Ámbos   último,  awe  ta  keda  ofisi-  Pisas lo mester tabata pre-
      shon, ta splika ku ta lógiko  tin derechinan ku mester    almente  konfirmá  ku  lider  sente.
      ku SDKK  tambe ta habrí  wòrdu respetá. Derechinan        polítiko di partido MFK,        A pidi esnan di partido
      pa hiba e diskushon ku nos  di víktimanan no opstante     Gilmar `Pik` Pisas a tèst  ku tabatin kontakto di ser-
      klientenan  pa loke ta trata  ta kondusí na tacha derechi-  positivo pa Covid.         ka ku señor Pisas pa nan
      e  responsabilidat i  tarea- nan di e kliente i vise vèrsa.   Den un komunikado di  keda den karentena i si nan
      nan di SDKK na momentu  Den sierto situashonnan ta        prensa, presidente di e par-  ta sinti kualkier síntoma pa
      ku ta trata víktimanan. Es  bon kla ken ta víktima i      tido Sithree van Heydoorn  tuma kontakto mesora ku
      mas tin diferente metódiko,  ken ta kliente. Tin kasonan   ta partisipá esaki.         nan dòkter di kas.
       Parlamentario Juniel Carolina ku





         pregunta pa minister Jesus-Leito







          WILLEMSTAD            – E ta mustra riba e echo ku  temente ta subi i yena kura  un fondo ku mester atendé  krea un fondo asina?
       Miembro di parlamento,  tera a saturá riba diferente  di kas. E parlamentario ta  ku kalamidat manera nos a           5. Kua ta e plan konkre-
       Juniel Carolina a  manda  parti na Kòrsou i ku esaki  sigui mustra riba e echo ku        kaba di deskribí ariba?   to ku Gobièrnu tin pa loke
       un karta pa minister Zita  a pone ku palunan grandi a  burakunan a bira mas tantu        2. Si e kontesta ta si, di  ta trata drechamentu di
       Jesus-Leitoe relashoná ku  kai. Banda di esaki tambe  i esnan ku ya tabata tei a  kuantu  plaka e  fondo aki          kareteranan ku ta den
       desaster ku  yobida a trese  tin kasonan kaminda ba-     bira mas grandi.             tin aden i na ki momentu  mal estado, barankanan na
       kuné na diferente sitio  na  rankanan a los i resultá                                 por hasi uso di dje?         barika di seru ku ta binien-
       Kòrsou. Carolina a manda  den kura di un habitante na              Pregunta              3. Kiko Gobièrnu di  do abou i edifisionan monu-
       un serie di pregunta pa e  Kura Pieda.                      Tur e puntonan di preku-  Kòrsou ta konsiderá komo  mental ku ta bashando den
       minister enkargá ku infra-                               pashon di  e parlamentario  kalamidat pa asina por hasi   otro?
       struktura. Banda di e pre-            No tin sèn         ta pone ku el a hasi uzo di  uso di e fondo aki pa dre-      Na  final  di  su  karta  e
       guntanan, e parlamentario      Roinan ku mester sirbi  artíkulo  96 di reglamentu  cha e loke nan ku suskrito a  parlamentario ta spera di
       a mustra tambe  riba algun  pa awa bai dam ta yen di  di òrdu den parlamento  deskribí ariba?                      por risibí kontesta riba su

       otro  punto  di  prekupashon  yerba I tambe sushi domé-  manda e siguiente pregun-       4. Si no ta eksistí un  preguntanan den tempu
       di su parti ku tambe mester  stiko ku  ta pone  ku   awa  tanan pa e minister kon-    Fondo di Kalamidat, kiko  ku reglamentu di  òrdu ta
       di atenshon di e minister.  no por pasa i konsekuen-     serní. 1. Den Gobièrnu tin  Gobièrnu ta wardando pa  preskribí.
   26   27   28   29   30   31   32   33   34   35   36