Page 31 - AM201127
P. 31
11
Djaweps 26 novèmber 2020
KÒRSOU
SDKK ta para ketu na víktimanan riba
Dia Internashonal kontra Violensia
WILLEMSTAD— Den ku ya a demostrá nan mes kaminda e víktima mes ta to, tin víktima(nan). Ku un verlòf pafó di e instituto e
kuadro di resosialisashon e mundialmente, manera en- e kliente òf e kliente den víktima tin un posishon presensia di e víktima i/òf
aña aki Sentro di Detenshon tre otro ‘víktima den spòt- pasado mes tabata víktima. fuerte den leinan. sobrebibiente ta un punto di
i Korekshon Kòrsou a skohe lait, terapia di famia i hus- E nuansa aki no tin mag di Ku un víktima ta haña atenshon importante.
pa pone atenshon na víkti- tisia restorativo, ku ta pone kondusí ku un hende, den protekshon kaminda ta Finalmente sra. Ceci-
manan di delitonan. E moti- atenshon i asina fortifiká e kua forma ku ta, ta wòrdu nesesario. Ku si un víktima lia ta enfatisá ku resosia-
bu ta pa dirigí mas atenshon posishon di víktimanan. perhudiká a konsekuensia mester di sosten e ta haña lisashon semper mester ta
en general na ampliashon di Pa e kliente por kom- di un komportashon kasti- esaki pa bin bei i pasa over dirigí den e forma, kamin-
responsabilidat den pensa- prondé ku e posishon di e gabel di un otro hende. di e konsekuensianan di e da ku ta hasi e kliente kon-
mentu i aktitut di nos kli- víktima promé, durante i na SDKK ta haña impor- delito. siente di su manera di pensa
entenan. Primordial na esun final di e huisio ta konta i tante, den kuadro di reso- I por último, ku un vík- i aktua, i asina ta minima-
di hóbennan ku ta detené. ta importante pa e kliente sialisashon, pa klientenan tima méster tin posibilidat- lisá e chèns ku e kliente ta
Ampliashon di e konsienti- sa unda e mes ta pará. E ta konsiente di un par di nan pa rekuperá di e kon- krea víktima(nan) di nobo
sashon moral ta un elemento echo ku un kliente ta wòrdu kos. sekuensianan (finansiero, den futuro i/òf e chèns aki
importante den trayektonan kondená ta paso e a faya ku Unu: rekonosé ku sem- práktiko i emoshonal). Por ta bira mas chikí ku ta po-
di resosialisashon. nos leinan vigente i a tacha per ora ku kometé un deli- ehèmpel na momentu di sibel.
e derechi di e víktima.
Viktimanan Miembro di parlamento a tèst
E último añanan e a- Resosialisashon
tenshon pa víktimanan di Den interkambio ku e
kriminalidat a subi hopi. E klientenan, hopi di nan bisa positivo pa Covid
víktima tabatin pa hopi aña i ta haña ku nan mes, tambe
un posishon marginá du- ta víktima. Sigur ora nan W I LLE MS T A D - - E partido a informá gre-
rante, promé i despues di konta kon nan bida a kana te Despues di a kuminsá fir, kende na su turno a kan-
huisio.Sra. Malvina Cecilia, na momentu di e delito, de- sinti síntomanan djaweps selá tur reunion den kua sr.
e hefe di e Unidat di Korek- tenshon i sentensia. Ámbos último, awe ta keda ofisi- Pisas lo mester tabata pre-
shon, ta splika ku ta lógiko tin derechinan ku mester almente konfirmá ku lider sente.
ku SDKK tambe ta habrí wòrdu respetá. Derechinan polítiko di partido MFK, A pidi esnan di partido
pa hiba e diskushon ku nos di víktimanan no opstante Gilmar `Pik` Pisas a tèst ku tabatin kontakto di ser-
klientenan pa loke ta trata ta kondusí na tacha derechi- positivo pa Covid. ka ku señor Pisas pa nan
e responsabilidat i tarea- nan di e kliente i vise vèrsa. Den un komunikado di keda den karentena i si nan
nan di SDKK na momentu Den sierto situashonnan ta prensa, presidente di e par- ta sinti kualkier síntoma pa
ku ta trata víktimanan. Es bon kla ken ta víktima i tido Sithree van Heydoorn tuma kontakto mesora ku
mas tin diferente metódiko, ken ta kliente. Tin kasonan ta partisipá esaki. nan dòkter di kas.
Parlamentario Juniel Carolina ku
pregunta pa minister Jesus-Leito
WILLEMSTAD – E ta mustra riba e echo ku temente ta subi i yena kura un fondo ku mester atendé krea un fondo asina?
Miembro di parlamento, tera a saturá riba diferente di kas. E parlamentario ta ku kalamidat manera nos a 5. Kua ta e plan konkre-
Juniel Carolina a manda parti na Kòrsou i ku esaki sigui mustra riba e echo ku kaba di deskribí ariba? to ku Gobièrnu tin pa loke
un karta pa minister Zita a pone ku palunan grandi a burakunan a bira mas tantu 2. Si e kontesta ta si, di ta trata drechamentu di
Jesus-Leitoe relashoná ku kai. Banda di esaki tambe i esnan ku ya tabata tei a kuantu plaka e fondo aki kareteranan ku ta den
desaster ku yobida a trese tin kasonan kaminda ba- bira mas grandi. tin aden i na ki momentu mal estado, barankanan na
kuné na diferente sitio na rankanan a los i resultá por hasi uso di dje? barika di seru ku ta binien-
Kòrsou. Carolina a manda den kura di un habitante na Pregunta 3. Kiko Gobièrnu di do abou i edifisionan monu-
un serie di pregunta pa e Kura Pieda. Tur e puntonan di preku- Kòrsou ta konsiderá komo mental ku ta bashando den
minister enkargá ku infra- pashon di e parlamentario kalamidat pa asina por hasi otro?
struktura. Banda di e pre- No tin sèn ta pone ku el a hasi uzo di uso di e fondo aki pa dre- Na final di su karta e
guntanan, e parlamentario Roinan ku mester sirbi artíkulo 96 di reglamentu cha e loke nan ku suskrito a parlamentario ta spera di
a mustra tambe riba algun pa awa bai dam ta yen di di òrdu den parlamento deskribí ariba? por risibí kontesta riba su
otro punto di prekupashon yerba I tambe sushi domé- manda e siguiente pregun- 4. Si no ta eksistí un preguntanan den tempu
di su parti ku tambe mester stiko ku ta pone ku awa tanan pa e minister kon- Fondo di Kalamidat, kiko ku reglamentu di òrdu ta
di atenshon di e minister. no por pasa i konsekuen- serní. 1. Den Gobièrnu tin Gobièrnu ta wardando pa preskribí.