Page 100 - Movet - Laboratoriokäsikirja 2015

Naudan IgG (kvantitatiivinen vasikan vasta-aine) (S/P/B/M)
Vasikoiden heikko passiivinen immuniteetti altistaa vasikat infektiosairauksille ja johtaa sitä kautta kasvuvajeeseen. Se myös lisää vasikoiden kuolleisuutta ja voi aiheuttaa on- gelmia koko karjan tasolla. Vasikkakuolleisuutta pidetään- kin Suomessa huolestuttavan suurena ja sen aiheuttamia taloudellisia tappioita merkittävinä. Vasikat, joiden veren IgG-pitoisuus on alhainen, saavat kolmen ensimmäisen elinkuukautensa aikana ripulin kaksi kertaa herkemmin ja menehtyvät jopa kahdeksan kertaa useammin kuin vasi- kat, joiden seerumin IgG-taso on riittävän korkea.
Vastasyntyneellä vasikalla on veressään hyvin vähän vasta-aineita (n. 0.1 g/l), sillä naudan istukka ei läpäise vasta-aineita. Vasikan tulee siis saada kaikki ensimmäisi- nä elinviikkoina tarvitsemansa vasta-aineet ternimaidosta. Ternimaitojuoton onnistumista voidaan tutkia mittaamalla vasikan veren (plasma tai seerumi) IgG-pitoisuutta, sillä suurin osa ternimaidon vasta-aineista on juuri IgG-ryhmän vasta-aineita. Vasta-aineet imeytyvät parhaiten heti synty- män jälkeen (4 h, jonka jälkeen imeytyminen heikkenee), ja pitoisuus on korkeimmillaan kolmen vuorokauden ikäi- sellä vasikalla. Sen jälkeen pitoisuus laskee maternaalisten vasta-aineiden hajoamisen ollessa nopeampaa kuin vasi- kan omien vasta-aineiden tuotannon. Laskua tapahtuu 50 vuorokauden ikään saakka.
Ensimmäisen elinvuorokauden aikana vasikan tulisi saa- da ternimaitoa 10–15 % painostaan (esim. 40 kg vasikalle 1.8 l, 3 x vrk). Ternimaito voidaan antaa myös letkutta- malla, mutta silloin maidon ohjautuminen etumahoihin voi hidastaa vasta–aineiden imeytymistä. Vasikan tarvitse- man ternimaidon määrään vaikuttaa huomattavasti ter- nimaidon laatu. Laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten ummessaoloajan pituus, lehmän poikimiskerrat ja rotu. Lisäksi pakastettua ternimaitoa tarvitaan riittävän vas- ta–ainetason saavuttamiseksi enemmän kuin tuoretta tai jääkaapissa säilytettyä maitoa. Kaiken kaikkiaan riittävän passiivisen immuniteetin saavuttamiseen tarvitaan ensim- mäisellä juottokerralla yli 100 g IgG-vasta-aineita.
Vasikan odotetta voidaan pitää heikkona, jos sen veren IgG-pitoisuus ei nouse yli 10 g/l. Vastustuskyvyn tasoa voidaan pitää hyvänä, kun veren IgG-pitoisuus nousee yli 40 g/l ja pysyy ennen vasikan oman vasta-ainetuotannon kiihtymistäkin yli 20 g/l. Riittävänä passiivisen immuniteetin rajana pidetään lähteestä riippuen 24 –48 tunnin ikäisellä vasikalla 10–16 g/l. Tällöin imeytyminen ternimaidosta on tapahtunut kokonaan, mutta taso ei ole vielä laskenut ha- joamisen seurauksena. Pitoisuutta alle 8 g/l pidetään vuo- rokauden ikäisellä vasikalla liian alhaisena.
Vastausaika:
Näytteensaapumispäivänä.
Näytetyyppi:
Seerumi, hepariini– tai EDTA–plasmaa 0,3 ml. Ternimaitoa tarvi- taan määritykseen vähintään 2 ml. Näyte säilyy 3 vrk huoneen- lämmössä, 7 vrk jääkaappilämpötilassa ja 6 kk pakastettuna (–20°C). Lipemia ja ikteria eivät häiritse määritystä.
Menetelmä:
Kvantitatiivinen immunologinen määritys omassa laboratoriossa.
Viitearvot:
Verinäytteille:
• < 8 g/l – täydellinen vasta–ainepuutos
• < 16 g/l – vähän vasta–aineita
• 16 – 40 g/l – kohtalaisesti vasta–aineita
• > 40 g/l – riittävästi vasta–aineita
Lähteet:
A–K Rytkönen, L Hänninen & M Manninen. Rajoitetun ruokinnan vai- kutus emolehmien ja vasikoiden painoon, ternimaidon laatuun ja va- sikoiden seerumin IgG–pitoisuuteen. Suomen Eläinlääkärilehti 2004, 110, 9
K Hartikainen, T Herva & H Rautala. Ternimaidon laatu, juotto, ja passiivisen immuniteetin mittaaminen vasikoilla –kirjallisuuskatsa- us. Suomen Eläinlääkärilehti 2012, 118, 5
Movet Laboratoriokäsikirja | 100