Page 142 - Movet - Laboratoriokäsikirja 2015

Kurarupi (Dermatophilus congolensis) mikroskopointi
Dermatophilus congolensis -bakteeri aiheuttaa dermatofi- loosia eli kurarupea. Se on yleinen etenkin hevosilla, mut- ta sitä esiintyy myös muilla kotieläimillä, kuten naudoilla ja lampailla, sekä lemmikkieläimistä kissoilla ja koirilla. Infek- tio voi tarttua myös ihmiseen. Tarttuakseen bakteeri tarvit- see kosteat olosuhteet sekä pienen ihovaurion. Infektiot ovatkin yleisimpiä kosteina vuodenaikoina. Myös esimer- kiksi loisten, heikon ruokinnan tai muun sairauden takia heikentynyt immuunipuolustus altistaa infektiolle.
Oireet – takut sekä suurehkot märkivät ruvet – ilmenevät alueilla, jotka altistuvat jatkuvalle kosteudelle, kuten jalat, selkä sekä niska. Valkoisen ihon on todettu olevan infek- tioherkempää kuin tumman. Suurin osa eläimistä paranee itsestään muutamassa viikossa, mutta pitkittynyt kurarupi- infektio altistaa eläimen helposti sekundääri-infektioille. Infektio pyritään kuitenkin hoitamaan jo alkuvaiheessa, sillä ruvet voivat aiheuttaa jopa ontumisena havaittavaa ki- pua. Infektiota hoidetaan pesemällä infektoituneet alueet desinfioivalla pesuaineella. Lisäksi voidaan käyttää antibi- oottihoitoa. Tärkeää on myös huolehtia eläimen kuivana pysymisestä.
Kurarupi voidaan todeta joko oireiden perusteella, hiilidi- oksidipitoisessa ympäristössä tehdyllä viljelyllä tai suoralla mikroskopoinnilla, jossa Dermatophilus congolensis tun- nistetaan tyypillisistä haarautuvista kokkirihmoistaan. Par- haiten mikroskopoimalla tehty tunnistus onnistuu akuu- tissa tilassa olevasta ruvesta, sillä kroonisessa vaiheessa bakteerien määrä infektioalueella pienenee ja tyypillisten rakenteiden löytäminen näytteestä voi olla mahdotonta.
Vastausaika:
1–2 vrk.
Näytetyyppi:
Useampia irrotettuja rupia sekä kudosta niiden alta tai valmiiksi objektilasille tehty levitys ruvesta. Levitys tehdään hajottamalla irrotettua rupea ja sen alta rapsutettua kudosta saliinissa esimer- kiksi skalpellilla. Lasi ilmakuivataan ja lähetetään laboratorioon. Levitys kannattaa tehdä valmiiksi ainakin silloin kun näytettä ei saada nopeasti perille laboratorioon.
Menetelmä:
Lasille levitys, Gram-värjäys sekä mikroskopointi.
Tulkinta:
Pos./neg. Myös muut havainnot, kuten hiivasolut, kommentoidaan.
Movet Laboratoriokäsikirja | 142