Page 27 - Movet - Laboratoriokäsikirja 2015

Amylaasi (S/P)
Amylaasia esiintyy lähinnä haimassa ja sylkirauhasissa, mutta pienessä määrin myös maksassa, suolistossa ja lihaksissa. Etenkin akuutissa haimatulehduksessa pitoi- suus nousee nopeasti moninkertaiseksi normaaliarvoon verrattuna, ja palautuu muutamassa päivässä. Myös kroo- nisen haimatulehduksen akuuttivaiheessa esiintyy lievästi suurentuneita pitoisuuksia. Amylaasipitoisuus voi nousta myös vatsan ärsytys- ja tulehdustiloissa ja sylkirauhasen tulehduksissa. Haimatulehduksen diagnosoinnissa kvanti- tatiivinen haimaspesifinen lipaasi on huomattavasti luotet- tavampi menetelmä.
Vastausaika:
Näytteensaapumispäivänä.
Näytetyyppi:
Seerumi, hepariiniplasma tai virtsa 0,3 ml. Solut suositellaan ero- teltavaksi seerumista/plasmasta pian näytteenoton jälkeen. Näyte säilyy 4 vrk huoneenlämmössä, 7 vrk jääkaapissa ja > 1 v pa- kastettuna –20 °C. Hemolyysi ja lipemia häiritsevät määritystä.
Menetelmä:
Fotometrinen (IFCC-standardin mukainen) omassa laboratoriossa.
Viitearvot:
• koira
• kissa
• hevonen
• kani
Tulkinta:
200–900 U/l 200–1000 U/l 400–1200 U/l 150–330 U/l
Huomattavasti suurentuneita pitoisuuksia • haimasairauksissa
– akuutissa pankreatiitissa
– kroonisen pankreatiitin alkuvaiheessa
– haimatiehyeiden tukoksissa – kasvaimissa
Lievemmin pitoisuudet kohoavat
• munuaissairauksien aiheuttamassa vähentyneessä
poistumassa
• vatsan alueen tulehduksissa
• sylkirauhastulehduksissa.
Movet Laboratoriokäsikirja | 27