Page 35 - Movet - Laboratoriokäsikirja 2015

Cl (kloridi) (S/P)
Kloridi on tärkein solunulkoinen anioni (elektrolyytti). Sen seerumipitoisuus seuraa hyvin tarkasti ekstrasellulaarines- teen pitoisuutta. Kloridia saadaan normaalisti ravinnosta runsaasti ja se absorboituu suolesta täydellisesti. Kloridi erittyy suurimmaksi osaksi munuaisten kautta, ja erittyvän/ reabsorboituvan kloridin määrään vaikuttaa huomattavasti natriumin määrä. Myös kloridin jakaantuminen solunsisä- ja ulkotilaan riippuu suuresti natriumin määrästä, ja lisäksi happo-emäs-tasapainosta. Tästä syystä monet asidoosi- ja alkaloosityypit aiheuttavat muutoksia kloridipitoisuuksiin.
Vastausaika:
Näytteensaapumispäivänä.
Näytetyyppi:
Seerumi, Li-hepariiniplasma tai virtsa 0,3 ml. Seerumi- ja plas- manäyte säilyy 7 vrk huoneenlämmössä tai jääkaapissa, useita vuosia pakastettuna (–20 °C). Lievä hemolyysi, lipemia tai ikteria (bilirubiini) eivät häiritse määritystä.
Menetelmä:
Ioniselektiivinen elektrodi (ISE) omassa laboratoriossa.
Viitearvot:
• koira
• kissa
• hevonen
• nauta
Tulkinta:
103–118 mmol/l 110–125 mmol/l 95–105 mmol/l 96–109 mmol/l
Suurentuneet seerumi/plasmapitoisuudet
• vedenpuute (samalla myös natriumpitoisuus on
suurentunut)
– riittämätön vedensaanti
– hypotalamusperäinen janontunteen puuttuminen
– läähätys
– kuume
– diabetes insipidus
– kloridihukka munuaisten (tubulusvauriot)
tai ruuansulatuselimistön kautta
• metabolinen asidoosi (HCO3-:n eli bikarbonaatin me-
netys ruuansulatuselimistön tai munuaisten kautta)
• respiratorinen alkaloosi
Pienentyneet seerumi/plasmapitoisuudet
• kloridin eritys suhteessa vedenmenetykseen on suuri
• veden saanti on suurta ja samalla menetetään kloridia.
– metabolinen alkaloosi
– diureetit
– oksentelu
• jotkut metabolisen asidoosin tyypit – ketoasidoosi
– laktaattiasidoosi
• veden liikasaanti
• veden siirtyminen solujen sisältä ekstrasellulaaritilaan
• Addisonin tauti
Suurentuneet virtsan kloridipitoisuudet
• ravinnon kloridin (ja natriumin) määrä
• pitkäaikainen asidoosi
• tubulusten toimintakunto.
Pienentyneet virtsan kloridipitoisuudet
• ravinnon kloridin puute
• muun kuin munuaisten kautta tapahtuvan poistumisen
lisääntyminen.
Movet Laboratoriokäsikirja | 35