Page 74 - Movet - Laboratoriokäsikirja 2015

ACTH (adrenokortikotropiini) (B, eroteltuna + jäähdytettynä!)
Adrenokortikotropiini (=Adrenokortikotrooppinen hormo- ni) eli ACTH on lisämunuaisen kuorikerroksen (=adrenal cortex) hormonituotantoa stimuloiva aivolisäkkeen erittä- mä hormoni. Sen tärkein vaikutus on säädellä glukokorti- kosteroidihormonien (kortisoli, aldosteroni) valmistusta ja eritystä. ACTH erittyy sykäyksittäin. Eritykseen vaikuttavat mm. psyykkinen ja fyysinen stressi, vuorokaudenaika sekä veren kortisolipitoisuuden aikaansaama negatiivinen pa- lautejärjestelmä. Lisäksi esimerkiksi hevosilla on havaittu ACTH:n erityksessä vuodenaikaisvaihtelua.
Pitkittyneesti kohonneita pitoisuuksia voi aiheuttaa esi- merkiksi krooninen stressi tai kasvain aivolisäkkeen kes- kiosassa (pars intermedia). Pienentyneitä pitoisuuksia ai- heuttavat esimerkiksi lisämunuaiskasvaimet (suurentunut kortisolipitoisuus vähentää ACTH:n eritystä).
ACTH:n pitoisuuden määritystä voidaan käyttää eri- laisten kortisoliaineenvaihdunnan häiriöiden tutkimisessa. Suurin diagnostinen merkitys on kortisolin liikatuotannon eli hyperadrenokortisismin (Cushing) erotusdiagnostiikas- sa, kun halutaan tietää onko kortisolin liikatuotanto aivo- lisäke- vai lisämunuaisperäistä (PDH vai ADH). Yleisesti ottaen lisämunuaiskasvaimet laskevat veren ACTH-pitoi- suuden erittäin alas (usein alle analysaattorin määritysra- jan). Aivolisäkkeen liikakasvu ja kasvaimet taas suurenta- vat ACTH-pitoisuuden viitearvoa suuremmaksi.
Vastausaika:
Näytteensaapumispäivänä.
Näytetyyppi:
EDTA-plasma (muut näytetyypit eivät käy). Näyte on jäähdytet- tävä heti näytteenoton jälkeen, mutta se ei kuitenkaan saa jäätyä ennen erottelua. Plasma on eroteltava mahdollisimman nopeasti soluista (erottelu 1 tunnin kuluessa, viimeistään 4 tuntia näytteen- otosta). Näyte säilytetään jääkaapissa tai pakastettuna erottelun jälkeen ja lähetetään pikalähetyksenä kylmävaraajan kanssa.
Menetelmä:
Immunoluminometrinen määritys omassa laboratoriossa.
Viitearvot:
• hevonen: ACTH viitearvot vaihtelevat vuodenajoittain:
– marraskuu-heinäkuu: < 30 pg/ml
– elokuu-lokakuu: < 50 pg/ml
• koira: Cushingin taudin erotusdiagnostiikan raja-arvo 5 pg/ml
– Cushingin tauti (hyperkortisolismi) on oltava diagnosoituna, jotta raja-arvoa voidaan käyttää
Tulkinta:
Suurentuneet tulokset
• Cushingin tauti tyyppiä PDH (aivolisäkekasvain) Pienentyneet tulokset
• Cushingin tauti tyyppiä ADH (lisämunuaiskasvain)
ACTH:n käyttö Cushingin taudin diagnosoinnissa hevosella
Perinteisesti Cushingin taudin diagnosoinnissa hevosilla on pi- detty kultaisena standardina pienen annoksen deksametaso- nisuppressio-testiä. Viime aikoina kyseisen testin käytöstä ja luotettavuudesta on käyty kriittistä keskustelua. Alkuperäisen tut- kimuksen mukaista lähes täydellistä herkkyyttä ja spesifisyyttä ei ole käytännössä saavutettu, eivätkä myöhemmissä tutkimuksissa ole päästy vastaaviin tuloksiin. Testiä ei myöskään voida käyttää kaviokuumetapauksissa, sillä sen käytön on arveltu jopa lisäävän kaviokuumeen puhkeamisen riskiä.
ACTH:n raja-arvona hevosten cushing-diagnostiikassa marras- heinäkuussa voidaan pitää alle 30 pg/ml. Elo-lokakuussa arvot ovat hieman suuremmat, mutta terveiden yksilöiden pitoisuuden lisääntyminen tänä aikana on huomattavasti pienempää kuin Cus- hingin taudista kärsivillä (joilla pitoisuuden muutos jopa yli kaksin- kertainen) marras-heinäkuuhun verrattuna. Menetelmän herkkyys ja spesifisyys ovat hyviä (> 80 %), kun näytettä on käsitelty oikein.
On hyvä muistaa, että kaviokuumeen taustalta löytyy suurim- maksi osaksi jonkinlainen endokrinologinen muutos, joko Cushin- gin tauti tai metabolinen oireyhtymä.
Cushingin tauti koiralla
Kortisolin liikatuotannon syynä koirilla on joko aivolisäkkeen tai li- sämunuaiskuoren kasvain. Aivolisäkekasvain aiheuttaa 80 % tapa- uksista. Tällöin aivolisäke tuottaa ylimäärin ACTH:ta, mikä stimuloi lisämunuaiskuoren tuottamaan ylimäärin kortisolia. Lisämunuais- kuoren kasvain on syynä 20 % tapauksista, mikä aiheuttaa suoran, kontrolloimattoman kortisolin ylituotannon ilman ACTH:n stimuloivaa vaikutusta. Rotujen välillä taudin yleisyydellä on suuria eroja.
Tutkimusten mukaan koirilla ACTH:n suora määritys on luotettavin tapa erottaa aivolisäke- ja lisämunuaisperäinen kortisolin liikatuotan- to. Suora määritys ilman suppressiota erottelee myös aivolisäkkeen makroadenoomakasvaimet, joissa suuren annoksen deksametaso- nisuppressio ei pysty suppressoimaan kortisolituotantoa.
Tutkimusten mukaan raja-arvo 5 pg/ml on luotettavuudeltaan lähes 100 % erottamaan PDH:n (>5 pg/ml, yleensä huomattavasti suurentunut) ja ADH:n (<5 pg/ml).
Muita mahdollisia laboratoriolöydöksiä Cushingin-taudissa:
• suurentuneita arvoja: ASAT, AFOS, kolesteroli, glukoosi
• pienentyneitä arvoja: Urea
• verenkuvamuutoksia: (tumalliset) punasolut
lisääntyneet, lymfosyytit ja eosinofiilit vähentyneet
• muut endokrinologiset muutokset: T4 ja T3
pienentyneet, insuliinin määrä suurentunut
• lisääntynyt virtsaneritys, virtsan ominaispaino
pienentynyt (<1,015)
Movet Laboratoriokäsikirja | 74