Page 89 - Movet - Laboratoriokäsikirja 2015

Borrelia vasta-aineet IgG + IgM (koira, kissa, hevonen) ELISA/IFAT (S/P)
Borrelioosi on Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama infektio, joka tunnetaan myös nimellä Lymen tauti (Lyme disease tai Lymen borrelioosi). Infektio välittyy punkkien eli puutiaisten välityksellä. Borrelian esiintyminen punkeissa vaihtelee huomattavasti alueesta ja vuodenajasta riippuen. Jopa 30 % tutkituista punkeista on ollut infektoituneita. Bakteerien siirtyminen punkista isäntäeläimeen tapahtuu suhteellisen hitaasti. Tutkimusten mukaan infektoitumisen todennäköisyys kasvaa huomattavasti, mikäli punkki on saanut olla iholle kiinnittyneenä yli vuorokauden. Eläimillä puremakohtaan ei (yleensä) kehity rengasihottumaa, vaan lyhytaikainen, joitakin päiviä kestävä punoitus.
Bakteerit myös leviävät infektoituneen eläimen elimis- tössä on hitaasti. Ensimmäiset oireet alkavat yleensä joi- denkin viikkojen kuluttua tartunnasta. Oireet voivat kui- tenkin ilmetä vasta kuukausien kuluttua puremasta. Siksi diagnoosia saatetaan päästä tekemään vasta talvella.
Tavallisimmin oireet ovat suhteellisen lieviä, esimerkiksi väsymystä, heikkoutta, lievää kuumeilua ja ruokahalutto- muutta. Oireet voivat olla myös ajoittaisia. Vakavampia, joskin suhteellisen yleisiä oireita, ovat niveltulehdukset, -turvotukset ja kävelemisen vaikeutuminen. Niveltulehdus siirtyy usein raajasta toiseen ja useampi nivel voi tulehtua samanaikaisesti.
Munuais- ja sydänoireet ovat harvinaisia, mutta erittäin vakavia, jopa henkeä uhkaavia. Munuaisvaurioiden seu- rauksena muodostuu ns. Protein-losing-nephropathy. Tällöin laboratoriolöydöksinä ovat esimerkiksi kohonneet fosfaatti-, kreatiniini- ja ureapitoisuudet, sekä mahdollisesti pienentyneet albumiini- ja kokonaisproteiini-arvot. Vastaa- vasti albumiinin ja proteiinin määrät lisääntyvät virtsassa. Munuaisoireisessa borrelioosissa on kliinisenä löydöksenä usein ödeema.
Vasta-ainetasojen nousu voidaan havaita noin 30 vrk kuluttua infektiosta, ensin IgM- ja sitten IgG-tason nousu- na. Kohonnut IgG-taso säilyy verenkierrossa kauan, eikä siksi ole välttämättä merkki akuutista infektiosta. Myös borrelia-rokote nostaa vasta-ainetasoja, joten infektion ja rokotuksen aiheuttaman vasta-ainetason nousun erot- taminen ei onnistu vasta-ainetestillä. Rokotetun koiran diagnosoimiseksi suositellaan PCR-, western-blot- tai C6- vasta-ainetestiä.
Vastausaika:
Koirille ELISA: 1–7 vrk, analysoidaan kerran viikossa, kissoille ja he- vosille IFAT: 1–2 vk.
Näytetyyppi:
Seerumi tai Li–hepariiniplasma 0,2 ml. Näyte säilyy 7 vrk jääkaap- pilämpötilassa ja vähintään 1 kk pakastettuna (–20 oC).
Menetelmä:
Koira
• ELISA (enzyme-linked immunosorbent assay) omassa
laboratoriossa.
Kissa ja hevonen
• IFAT yhteistyölaboratoriossa
Tulkinta:
Koira: Borrelia vasta-aineet (ELISA):
• Tiiteri yli 1,15 tulkitaan positiiviseksi arvoksi ja merkiksi
infektiosta. Tiiterit 0,85–1,15 tulkitaan raja-arvoisiksi.
Kissa, Hevonen: Borrelia vasta-aineet (IFAT):
• Tiiterit yli 1:128 ja suuremmat tulkitaan positiivisiksi arvoiksi ja merkiksi infektiosta. Tiiteri 1:64 tulkitaan
raja-arvoiseksi.
Movet Laboratoriokäsikirja | 89