Page 90 - Movet - Laboratoriokäsikirja 2015
P. 90
Brucella canis vasta-aineet -pikatesti tai -qPCR
Brusella canis -bakteeri aiheuttaa bruselloosi nimisen tau- din tarttuessaan koiraan. Myös Brusella abortus ja Brusella suis voivat infektoida koiraa. Yleensä tartunta saadaan as- tutuksen yhteydessä. Tartunnassa bakteeri hakeutuu ensi- sijaisesti koiran sukuelimiin, joissa infektio ilmenee. Tartun- nan alkuvaiheessa oireita voi ilmetä myös imusolmukkeissa.
Narttukoiran infektio voi olla vaikea havaita. Yleensä infek- tion mahdollisuutta aletaan pohtia epäonnistuneen tiineyden jälkeen. Osa tai kaikki pennuista syntyvät kuolleina tai abor- toituvat. Tyypillisesti ongelmat ilmenevät tiineyden loppuvai- heessa. Tartunta voi pysyä piilevänä, koska nartulla voi olla myös onnistuneita pentueita. Tiinehtyvyysongelmien yhtey- dessä tulisi Brucella-infektion mahdollisuus ottaa huomioon.
Uroskoirilla infektio huomataan yleensä helpommin infekti- on aiheuttaman kivesten ja eturauhasen tulehduksen vuok- si. Bakteeri voidaan varmimmin todeta siemennesteestä.
Brusella canis bakteeri voi tarttua myös ihmiseen, mikä tu- lisi ottaa huomioon infektiota epäiltäessä. Oireettoman koiran ihmiselle aiheuttama infektioriski on pieni. Suurin infektioriski on käsiteltäessä kuolleina syntyneitä tai abortoituneita sikiöitä tai sikiökalvoja. Tartunnan saa herkästi myös muista synny- tyseritteistä sekä juoksujen eritteistä. Uroksilla bakteeria erit- tyy etenkin siemennesteeseen sekä virtsaan.
Suomalaisten, koko ikänsä Suomessa eläneiden, koirien infektioriski on pieni. Tuontikoirat sekä siitoskäytössä olevat ulkomaalaiset koirat tulisi tutkia ennen astutusta. Vasta-ai- netutkimusta tulisi käyttää, mikäli mahdollisesta tartunnasta on kulunut yli kolme viikkoa. Tässä ajassa vasta-ainetasot ovat ehtineet nousta. Mikäli halutaan tutkia mahdollista akuuttia infektiota, tulisi näyte tutkia PCR-tekniikalla.
Mikäli vasta-aine/PCR tutkimuksella saadaan positii- vinen tulos, on eläinlääkärin ja laboratorion ilmoitettava tapauksesta eläintautilain ja maa- ja metsätalousministe- riön asetuksen 1010/2013 mukaisesti joko kunnaneläin- lääkärille tai aluehallintovirastoon. Ilmoitus tehdään ilman yksilöiviä tietoja, jolloin tartunnan saaneen koiran tai sen omistajan tietoja ei voida yhdistää tautitapaukseen.
Tartunnan saaneen koiran lopettamista suositellaan. Mi- käli ei päädytä lopettamiseen, tulee koira poistaa siitoskäy- töstä (sterilointi/kastrointi). Antibioottihoito ei välttämättä tuhoa bakteeria, mutta pitää oireet poissa. Antibioottihoi- don jälkeenkin oireet voivat uusiutua. Infektoituneen koiran kontaktia muihin koiriin tulee välttää.
Suomessa asuvilla koirilla tautia on ensimmäisen kerran todettu vuonna 2008. Toinen infektio on todettu vuonna 2013 kennelissä, jossa tartunta ehti levitä useampaan koi- raan. Molemmissa tapauksissa tartunnanlähteenä on ollut ulkomailta tuotu koira.
Vastausaika:
Vasta-ainetesti näytteensaapumispäivänä, qPCR 1–7 vrk, analy- soidaan kahdesti viikossa.
Näytetyyppi:
Vasta-ainetutkimus: 1 ml seerumia, kylmälähetys
qPCR: pyyhkäisynäyte pumpulipuikolla tai nukkatikulla emätti- mestä (juoksuerite) tai siittimestä, virtsa, siemenestettä, pyyhkäi- synäyte kuolleesta pennusta tai sikiökalvoista.
Menetelmä:
Vasta-ainepikatesti tai Brucella spp -qPCR, molemmat omassa laboratoriossa. Lisäksi välitämme näytteitä mm. RSAT-menetel- mällä tehtäviin tutkimuksiin rajan ylityksiä varten (esim. Australia).
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koi- rat/brucella+canis
http://www.kennelliitto.fi/uutiset/tiedote-koiran-bruselloosista
Movet Laboratoriokäsikirja | 90