Page 14 - TOUKOKUU 2020

Vapaaehtoistyö ja muutos (tiivistelmä)

osiologisessa kirjallisuudessa poliitikkojen piirissä ikään kuin hyvin- aalisesti myönteistä käyttäytymistä,
on paljon kuvauksia esiteollisen vointivaltion rakentamisen ja virallisen jonka oppikirjat määrittelevät näin:
Sajan eli vanhan maalaisyhteis- sosiaalipolitiikan esiasteena. Tältä ”vapaaehtoinen toisia tai yhteisöä
kunnan yhteisöllisyydestä. Toiminta pohjalta ammattiauttaminen nähdään hyödyntävä käyttäytyminen, joka ei
yhteiseksi hyväksi perustui ennen vapaaehtoistyön “paremmaksi” tai perustu ammatillisiin velvollisuuksiin
muuta siihen, että ihmisten yksilölli- “kehittyneemmäksi” muodoksi, jol- tai sopimuksiin”. Prososiaalisuus vuo-
syys ja sen tunnistaminen olivat vielä loin vapaaehtoistyön omaleimaisuus rostaan tuottaa työyhteisölle sosiaa-
suhteellisen kehittymättömiä. jää helposti näkemättä. lista pääomaa, joka on sille arvokas
Nykymuotoinen vapaaehtoistyö sitä Uusi muutos tapahtui, kun “suunni- toiminnan onnistuneisuuden lisääjä.
vastoin tapahtuu oloissa, joissa ihmi- telmatalouden” kausi alkoi 1980-lu-
set ovat pitkälle erillisiä ja erilaisia yk- vulta lähtien vaihtua “markkinata- Aiheesta laajemmin: Antti Eskola ja
silöitä. Tätä erilaisuutta myös arvoste- louden” kaudeksi, jota yhä elämme. Leena Kurki (Vapaaehtoistyö auttami-
taan ja suojellaan. Tällöin kiinnostuttiin myös “kolman- sena ja oppimisena)
On kuitenkin aikoja, jolloin vanhan- nesta sektorista” ja vapaaehtoistyös-
aikainen yhteisöllisyys nousee esiin tä sen osana.
piilostaan. Näin kävi toisen maailman- Tämä saattaa hyvinvointivaltion
sodan jälkeisessä Suomessa, jossa van- puolustajissa herättää epäluuloja va-
haa yhteisöllisyyttä elvytettiin tueksi paaehtoistyötä kohtaan. Pelätään,
ja suojaksi. Sen muotoja, kuten maan- että markkinatalous on pystynyt
luovutusta siirtoväen asuttamiseen murentamaan hyvinvointivaltiota ja
tai jälleenrakentamista talkootyöllä, murentunutta kohtaa paikataan nyt
perusteltiin moraalisin lähtökohdin ja halvemmalla ja huonommalla vapaa-
vetoamalla vanhaan suomalaiseen yh- ehtoistyöllä.
teisöllisyyteen. Pelko ei ole aiheeton. Siksi olisi tärke-
Vähitellen tämä moraaliin vetoami- ää mahdollisimman kirkkaasti nähdä,
sen kausi kuitenkin vaihtui ajatteluun, kuinka vapaaehtoinen auttamistoi-
että yhteiskunnalliset ongelmat voi- minta poikkeaa palkkatyöstä eli missä
daan parhaiten ratkaista järkiperäi- suhteessa se on kokonaan oma toi-
sellä suunnittelulla organisoinnilla, minnan lajinsa. Omalajisuus näkyy hy-
jossa valtiolla on erityinen vastuu. vin siinä, että samanlaisessa asemassa
Sota-aikana herännyt “yhteisvastuun olevan ihmisen vertaistuki on monesti
henki” vain “viittasi tietä vastaiselle parasta auttamista.
sosiaalipolitiikalle”, kuten professori Myös oppimisen muotona vapaa-
Heikki Waris asian muotoili. Vapaa- ehtoistyö on oma lajinsa. Se kehittää Antti Eskola luennoi klubilla
ehtoistoimintaa siis pidettiin sosiaali- ennen muuta prososiaalisia eli sosi- keväällä 2018

Avustuspaketti Lipaskeräys Vilmivestivaaleilla
14