Page 10 - VIRTAA AJASSA NO 5 2023

10 virtaaajassa.fi 5.4. 2023 n:o 5

Muistokirjoituksia peruskoululle

Miten surkeaan nykytilanteen on tultu

Osa 1: Ennen puitiin liki kaksi vuosi- jainvalmistustoimikunta oli ajateltu. Tämä selvästi opetustyön toteuttami- oli samoin kuin vuoden
suurta lamaa kymmentä esimerkiksi sai valmiiksi mietintönsä suosi tyttöjä. Opettaja pu- seen. Niiden tarkoitus oli 1985 perusteet pohja,
erilaisissa komiteoissa. ja esityksensä opettajien hui, oppilaat kuuntelivat luoda pohja kunnan oman jolta opetussuunnitelma
Historiallisen kehityksen Poliittinen vääntö oli koulutuksen täydentämi- ja pänttäsivät. opetussuunnitelman laaditaan. Se oli ennätys-
tuloksena Suomeen oli ankaraa. Seuraava aika- seksi peruskoulua varten. Peruskoulusta kehit- laadintaan. Kouluissa to- ohut, vain 111 sivua. Se
syntynyt rinnakkaiskou- matka kuvaa peruskoulu- Laki koulujärjestelmän tyi ns. tuntikehyskoulu. teutettaviin opetussuun- oli myös ennätysväljä.
lujärjestelmä eli kansa- ja uudistuksen keskeisimpiä perusteista hyväksyttiin Tuntikehysjärjestelmässä nitelmiin haluttiin saada Opetussuunnitelmien
oppikoulut. Järjestel- vaiheita vuosina 1948– eduskunnassa 24.5.1968. kunnille ja kouluille annet- mukaan paikallisuutta. laadinnassa ei pyritty yk-
män puutteet (mm. liian 1970. Kaksi vuotta myöhemmin tiin tietyllä oppilasmää- Opetusta voitiin nyt sityiskohtaisuuteen eikä
varhainen eriytyminen) Vuonna 1948 eduskunta vuonna 1970 peruskoulun riin perustuvalla kaavalla antaa myös koulun ulko- toimintaa haluttu ohjeis-
osattiin tunnistaa jo1940- äänesti yhtenäiskouluun puitelaki ja peruskoulu- laskettu oppituntimäärä puolella. Opetussuunni- taa tarkasti.
luvun loppupuolella. Laki siirtymistä tarkoittavan asetus astuivat voimaan viikossa (ns. tuntikehys). telmaan tuli uusi työtapa : Opetussuunnitelma-
koulujärjestelmän perus- lakiesityksen kumoon. (1.8.1970). Tämä naulattiin myös lain- työelämään tutustuttami- järjestelmää muutettiin
teista eli peruskoululaki Vuonna 1956 opetusmi- Peruskoulun toteutus säädäntöön. Tavoitteena nen eli TET. Uutena työta- ohi lainsäädännön. Kes-
annettiin eduskunnalle nisteriön kouluohjelma- aloitettiin vuonna 1972 La- oli luopua jäykistä ryhmä- pana mainittiin myös mm. kusjohtoisen mallin ti-
huhtikuussa 1968 ja hy- komitea perustettiin joh- pin läänissä, osassa Oulun kokosäädöksistä ja antaa leirikoulut. lalle tuli koulukohtainen
väksyttiin lopullisesti sa- tajanaan R.H. Oittinen. läänin kuntia ja peruskou- koulujen itse päättää, Pisa-aineistosta vuo- opetussuunnitelma-ajat-
man vuoden marraskuus- Vuonna 1957 säädettiin lukokeiluun osallistuneis- missä oppiaineissa tarvi- delta 2009 selvisi, että telu - vaikka säädökset
sa. uusi Kansakoululaki: kan- sa kunnissa. taan pienet ryhmät ja mis- jo yli puolessa kouluista eivät sellaista tunteneet -,
Ensimmäiset viralliset salaiskoulu tai keskikoulu Valkeakoski siirtyi pe- sä aineissa ryhmäkokoa oppilaita ryhmitellään opettaja oli oman työnsä
peruskoulut käynnisti- tuli pakolliseksi kansakou- ruskouluun vuonna 1975. voidaan jopa kasvattaa. tason mukaan. Heräsi kehittäjä ja tunnistettiin

vät opetuksen keskusta- lun jatkeeksi. Helsingissä siirryttiin vii- Tuntikehysjärjestelmän keskustelu tasokurssien kouluyhteisön keskeinen
puolueen vaatimukses- Vuonna 1959 valmistui meisenä peruskouluun taustalla oli oppilaiden paluusta, mutta pysyviä merkitys uudistusten si-
ta Lapissa vuonna 1972 Kouluohjelmakomitean vuoden 1977 aikana. erilaisuuden tunnustami- ja jatkomahdollisuuksiin sään ajamisessa. Ope-
ja loputkin peruskoulut mietintö: ehdotuksena nen. vaikuttavia ryhmittelyistä tussuunnitelmauudistuk-
aloittivat Etelä-Suomessa oli kaikille yhtenäinen, yh- Peruskoulun Tasa-arvon lisäksi uuden ei muodostunut. sessa haluttiin hyödyntää
viimeistään vuonna 1978. deksänvuotinen, kunnalli- periaatteiden koulun kantaviin aattei- opettajien asiantunte-
Helsinki, Espoo, Vantaa ja nen koulu, jonka ala-aste heikentäminen siin kuului solidaarisuus. Synkkä 1990-luku, musta ja saada heidät si-
Kauniainen siirtyivät uu- kestäisi kuusi ja yläaste alkoi nopeasti Ne, jotka oppivat nope- lama aloitti toutumaan opetussuun-
teen järjestelmään vuon- kolme vuotta. asti ja helposti, saattoivat peruskoulun nitelmaan.
na 1977. Uudistus purki Vuonna 1963 eduskun- Vuoden 1983 koululain- auttaa heikompia. joutsenlaulun Uutta opetussuun-
vanhan kansakoulujen ja ta teki periaatepäätök- säädännöstä poistettiin Idylli ei toteutunut. Jär- nitelmaa kuvattiin dy-
oppikoulujen muodos- sen koulu-uudistuksesta tasokurssit. Oppilaiden jestyshäiriöitä oli alusta Sitten Suomi ajautui sy- naamiseksi, jatkuvaksi
taman rinnakkaiskoulu- s i v is t y s v a l i o ku n n a n oli sitä ennen tullut valita alkaen paikoin paljon. vään lamaan. Retoriikas- prosessiksi, joka reagoi
järjestelmän. Tilalle tuli mietinnön pohjalta: op- matematiikassa, englan- Kaupunkien lähiöt täyt- sa koulutus oli edelleen arviointituloksiin ja ympä-
kaikille pakollinen yhdek- pivelvollisuudesta tuli nissa, ruotsissa (ja joi- tyivät 1970-luvulla maal- investointi tulevaisuu- ristön muutoksiin. Koulu-
sänvuotinen peruskoulu. yhdeksänvuotinen, kes- denkin tietojen mukaan tamuuttajista, ja monissa teen, mutta käytännön ja rohkaistiin omaleimais-
Peruskoululaki oli mo- kikoulun ja kansakoulun myös fysiikassa ja kemi- perheissä oli ongelmia. ratkaisuissa sitä alettiin tumaan ja erilaistamaan
nien poliittisten kompro- yläluokat tuli sulauttaa assa) suppea, keskikurssi Avioerojen määrä kasvoi pitää raskaana kulueränä. kulttuuriaan.
missien tulos. Vääntöä oli yhteen. tai laaja kurssi. Kurssia aivan uuteen mittaluok- Peruskouluun ja koulutuk- Ohjausasiakirjassa pu-
esim. peruskoulussa opis- Peruskoulukomitea pe- oli mahdollisuus vaihtaa kaan. Kaikki tämä näkyi seen yleensä kohdistettiin huttiin ensimmäisen ker-
keltavien kaikille pakol- rustettiin vuonna 1964: yläasteen aikana, jos oli koulussa lasten rauhatto- lähes koko ikäluokan kou- ran maahanmuuttajaope-
listen kielten määrästä ja tavoitteeksi asetettiin valinnut vääräntasoisen muutena. luajan koskevia rajuja leik- tuksesta. Tavoitteena oli
kauksia. Tästä huolimatta
oppimäärien laajuudesta. laatia peruskouluun vaa- kurssin. Suppea kurssi Vuoden 1983 koululait oppimistulokset olivat toimiva kaksikielisyys, su-
Viimeinen suuri kiista pe- dittavat suunnitelmat sulki tien lukioon. Ongel- poistivat apukoulu- ja vielä 2000-luvun alussa juva kotoutuminen sekä
ruskouluopetuksen ideas- ja lainsäädäntö. Vuonna maksi oli nopeasti muo- tarkkailuluokkanimityk- kansainvälistä huippua oppilaan identiteetin vah-
ta käytiin 1970-luvun lop- 1965 opetusministeriö dostunut myös se, että set. Ensimmäinen Suomessa. Laman seura- vistaminen oman kieli- ja
pupuolella tasokursseista. asetti koulunuudistustoi- suppean kurssin ryhmät apukoulu oli perustettu ukset näkyivät viiveellä. kulttuuritaustan pohjalta.
Oppilaalla oli ollut mah- mikunnan L. Arvi Poijär- täyttyivät pojista ja alem- vuonna 1901 Turkuun. En- Nyt sitten ollaan tukevasti Termi erityisoppilaiden
dollisuus valita vieraissa ven johdolla. pien yhteiskuntaluokkien simmäiset tarkkailuluokat löysät housuissa. integrointi otettiin en-
kielissä ja matematiikassa Seuraavana vuonna val- nuorista. “luonnevikaisille, vaikeas- Nopeasti laista pois- teellisesti käyttöön. Pe-
eritasoisia oppimääriä. mistui Peruskoulukomite- Tasokursseista luovut- ti kasvatettaville ja so- tettiin sitovat tuntike- rusteiden mukaan integ-
Käytännössä pojat olivat an I osamietintö. Se sisälsi tiin melkoisen väännön peutumattomille” lapsille hysmääräykset. Vuosina rointia tuli harkita, kun
ajautuneet tyttöjä enem- peruskoulun pääperiaat- jälkeen. Niitä on sittem- perustettiin vuonna 1939 1993-1995 luovuttiin tun- oppilaalla on normaalia
män alimmille kursseille. teet. min palautettu eri keinoin Helsinkiin. Nyt käyttöön tikehyksestä. Kunnille val- suurempia vaikeuksia tai
Niiden valinta vaikutti jat- Vasemmiston vaalivoi- (mm. Valkeakoskella teho- otettiin mm. termit mu- tiolta tulevat rahat eivät vammaisuutta. Olosuhtei-
ko-opintoihin. Myös op- ton myötä vuonna 1966 matematiikka ja valinnai- kautettu opetus (EMU), enää olleet korvamerkit- den yleisopetuksessa oli
pilaan sosiaalinen tausta poliittinen ilmapiiri muut- nen A2-kieli sekä pääkau- harjaantumisopetus (EHA) tyjä. Kunnissa käynnis- kuitenkin oltava suotuisat
korreloi kurssivalinnoissa. tui suosiollisemmaksi punkiseudulla painotetut ja sopeutumattomien ope- tettiin rajut säästökuurit. ja tarpeelliset tukitoimet
Paljon on nykyään pu- peruskoulua kohtaan. oppiaineet). tus (ESY). Valkeakoskellakin leikat- tuli toteuttaa. Jos oppilas
huttu matematiikan tai- Samana vuonna valmistui Vuodesta 1985 alkaen Vuonna 1985 valmistui tiin parina vuotena tun- siirrettiin erityisluokalle,
tojen romahtamisesta. Koulunuudistustoimikun- perusopetus tuotti kaikil- uusi opetussuunnitelma, tikehystä 5 %:lla. Muissa hänelle oli laadittava hen-
Ensimmäinen merkkipaa- nan mietintö: tarkoituk- le saman jatko-opintokel- ns. vihreä myrkkykirja. naapurikunnissa leikka- kilökohtainen opetuksen
lu tällä surkealla tiellä oli sena oli lyödä lukkoon poisuuden toisen asteen POPS korvautui opetus- ukset olivat rajumpia aina järjestämissuunnitelma
jo ennen 1970-lukua pai- peruskoulun sisältö ja pe- oppilaitoksiin. Jatkokou- suunnitelman perusteilla, Tamperetta myöten. Kun- (HOJKS), voidaan puhua
notettu joukko-oppi: sen dagoginen rakenne lutuskelpoisuus ymmär- ja varsinainen opetus- tien päätösvaltaa koulu- henkilökohtaisesta ope-
alkeita harjoiteltiin jo esi- rettiin nyt uudella tavalla: suunnitelma laadittiin asioissa lisättiin edelleen. tussuunnitelmasta. Tultiin
koulussa. Vuonna 1967 kypsyytenä keskiasteen taas kunnissa. Valtionosuusuudistus lähelle hirvittävää virhet-
aloittivat opintoihin oppilaan edel- Kouluhallitus valmisteli antoi kunnille enemmän tä, nimittäin inkluusiota.
Peruskouluun kokeilukoulut. lytysten mukaan. Oppi- vuoden 1985 perusteita vapauksia kohdistaa val- Seuraavassa osassa kä-
siirtymisen misvaikeuksien välttä- pitkälti salassa, ja se kir- tiolta tulevat rahat. sittelen pahoinpidellyn
aikataulua Peruskoululaki säädet- miseksi pienennettiin joitettiin virkamiestyö- peruskoulun kovin ontu-
tiin vuonna 1967: hallitus tärkeiden lukuaineiden nä. Sivuja oli 332. Vuoden Vuoden 1994
Peruskoulu-uudistuksen antoi esityksen eduskun- opetusryhmiä. 1985 opetussuunnitelman vaa kunnian palauttamis-
vaiheet olivat moninai- nalle peruskoululaiksi. Peruskoulusta tuli nope- perusteet olivat koulu- opetussuunnitelma ta.
set ja koulunuudistusta Samana vuonna Opetta- asti teoreettisempi kuin hallinnon ohjausväline Vuoden 1994 perusteet Hannu Viitaniemi