Page 6 - VIRTAA AJASSA NO 5 2023

6 virtaaajassa.fi 5.4. 2023 n:o 5

Tiede ja usko – vastakkaisia

totuuskäsityksiäkö?

autta aikain ihmi- taminen oli puutteellista.
set ovat yrittäneet Käytännöt eivät olleet
Kottaa selvää, mikä Raamatun etiikan mukai-
on totta ja mikä valetta. sia.
Asioita on luettu, tutkittu Marxismin-leninismin pe-
ja lukuisat ihmiset ovat et- rusteissa (1961) Karl Marx
sineet myös ymmärrystä katsoo, että uskonto on
uskonnoista ja ideologi- kansan oopiumia. Kun
oista. Onpa turvauduttu uskonnot pitävät köyhää
noitiin, selvännäkijöihin kansaa tyytyväisenä, se
ja ennustajaeukkoihinkin. sopii Marxin mukaan hy-
Internetissä on tarjolla vin hallitsevalle luokalle.
kevyttä ja kirjavaa, mut- Filosofit ja monet tutki-
ta myös hyvää asiaa sekä jat ovat kauan pohtineet
tieteellistä tietoa ja infor- hyvän ja pahan olemusta.
maatiota uskonnoista. Kiistatonta yhtä moraali-
Olevaisen äärettömyys oppia ei ole. Akateemikko
ja monimutkaisuus häm- Georg Henrik von Wright
mentävät. Siihen peilaten (1997) kysyi, että onko
keskivertoihmisen tieto ja moraali edes mahdollista
ymmärrys ovat vajavais- ilman uskonnollista pe-
ta, jopa mitätöntä – vaik- rustaa. Jos Jumalaa ei oli-
ka kyse olisi vain yhden si, moraali olisi ihmisten
tieteenalan tiedosta. vallassa.
Ihminen on utelias ja ha-
luaa ennakoida tulevaa. Tieteen ja kristin-
Ihmisen sielullisuus aihe- uskon totuus –
uttaa jo vastaväitteitä. Daniel Huntingtonin maalaus Filosofia ja kristinuskon taide (1968) ristiriitaisiako?
Uskoa ja uskontoja kos- Tutkimustieto ei ole suhteissa. Platonin Akate- not. Tiedolla on välinear- kus oppiensa perustuvan
kevat käsitykset jakavat arvottavaa. Se on ob- tieteeseen. Ideologiat Ihmisten suuri enem-
voimakkaasti mielipiteitä. jektiivista (= riippuma- miassa (385–83 eKr.) kes- voa, mutta ei ehkä itseis- mistö hyväksynee tie-
Uudet tietolöydökset kusteltiin mm. totuudesta, arvoa. voivat myös syrjäyttää teellisen tiedon ylivoi-
voivat olla vain hentoa ku- tonta). Tiedon tulkitsijat sielusta ja elämän tarkoi- Tiede rakastaa tutkitun tiedon. V. I. Lenin maisuuden muilla tavoilla
vajaista todellisuudesta. mielellään näkisivät siinä tuksesta. (Wikipedia, luet- uskoi esim. näin: ”Marxin hankittuun tietoon näh-
Asioiden sinnikäs selvitte- plusmerkin omalle ja mii- tu 18.3. 2023.) Koulut yleis- totuutta ja kumoaa oppi on kaikkivoipa, sillä den. Rajatuilla kohdealu-
ly auttaa ja voi muistuttaa nusmerkin muille ideolo- tyivät vähitellen kansoja luuloja se on oikea.” eillaan tiede antaa par-
jo tieteellisen tutkimuk- gioille – sama koskee us- sivistäväksi järjestelmäksi. Kirjassa Koulu ja tieto Onko Jumalaa olemassa? haan tiedon.
sen esiasteita. kontojakin. Tieto, laajasti ymmärret- FL Jaana Venkula (1989) Monet tutkijat vastaavat: Kristinuskossa uskolla
Systemaattisena nyky- Kokemusten lisääntyes- tynä, sisältää myös sen, erotti todellisuudesta kol- ”En tiedä.” Tutkijoissa on tarkoitetaan todellisuut-
tiede haastaa uskonto- sä tieto ja ymmärrys näyt- mikä on hyvää ja mikä pa- me isoa näkökulmaa: tie- Jumalaan uskovia, mutta ta, mitä toivotaan ja sen
jen maailmankuvia, jotka täytyvät viisautena. Eet- haa sekä mikä on tietäjäl- teet, uskonnot ja ideologi- myös ateisteja. Analyytti- näkemistä, mitä ei nähdä
usein ovat staattisia (= tinenkin harkinta karttuu leen hyväksi tai pahaksi. at sekä taiteet. Niitä eheä nen tutkija voi myös elää (ks. Hepr. 11:1). Uskon to-
muuttumattomia), mutta kokemusten jalostama- Käsitykset tämän tiedon maailmankuva edellyttää. sovussa uskonsa kanssa. dellisuus on irrationaalis-
myös ideologioita. Tiede na. Uskolle on tyypillistä totuudesta vaihtelevat. Filosofiaa on pidetty Uskontojen ta (= ylijärjellistä) – eikä
korjaa itse itseään. Teori- omakohtainen pyhyyden Aleksis Kivi viittasi yhteen mm. viisasteluna ja saivar- todellisuuksia, ihme, että rationaali tiede
at voivat myös muuttua. kokemus. tiedon puoleen ilmaisulla teluna. Samalla tunnus- ei saa siitä otetta. Abst-
Kristinuskon totuuskä- tietämisen tuska. erehdyksiä ja raktisinta tieteelle lienee
Mihin luotamme sitys on 66 kirjan koko- Israelin kuningas Salomo tamme kuitenkin esim. kritiikkiä Pietarin sana Pyhän Hen-
antiikin filosofien, Sokra-
ja uskomme? naisuudessa. Kirjoja on (960–920 eKr.?) etsi tietoa teen, Platonin ja Aristote- gen lahjasta, jonka kautta
kirjoitettu yli 1000 vuo- ja viisautta enemmän kuin Teoksessa The Islamic Jumala ilmoittaa itsensä
Totuutta etsiessämme den aikana. Raamatun leen, suuren merkityksen Foundations Ruqayyah uskovilleen (Ap.t. 2:38).
kohtaamme mm. pinta- mukaan Jumalan sana on kukaan hänen edeltäjänsä. länsimaiseen tieteelliseen Waris Maqsood toteaa, Ristiriidan näkeminen
tietoa, puolitotuuksia, totuus (Joh. 17:17). Hän tutki kaikkea aurin- ajatteluun. Tieteenä filo- että islam haastaa kris- tieteen ja uskon todel-
valetta ja ideologioiden Tutkimus on hampaa- gon alla. Sen raskaan teh- sofia tutkii käsityksiä ja tinuskon. Hän kirjoittaa, lisuuksien välillä lienee
kauppiaita. Niilläkin on us- ton osoittamaan vääräk- tävän Jumala oli antanut perusteita tiedosta ja to- että islamistit eivät hy- samaa kuin yrittäisimme
kojansa. si Raamatun sanomaa ihmiselle. Tulokset Salomo dellisuudesta. väksy kolminaisuusoppia. todistaa samoilla mene-
Tieto sinänsä voi tarkoit- Kristuksen sovitustyöstä tiivisti näinkin: ”Vain tuul- Kirjassaan Faktojen maa- On vain yksi Jumala ja telmillä näkyvän maa-
taa esim. vain tietämistä ja Pyhästä Hengestä. Tie- ta tavoittelin.” (ks. Saarn. ilma (2018) professori Muhammed oli Jumalan ilman ja tuonpuoleisen
(informaation muista- teessä – sen osoittama to- 1:12–13, 17–18.) Hans Rosling osoitti, kuin- profeetta. Opillinen ero maailman totuuksia.
mista), lisäksi sen totuu- tuus - on parhaimmillaan Aikanaan kiinnostus tut- ka lukuisilla asiantuntijoil- kristinuskoon nähden on
teen luottamista (suhde toistuvasti sekä aistein kimukseen johti tieteelli- lakin käsitys globaalista selkeä.
tiedettyyn) ja parhaim- että mittauksin todistet- seen, sitten teolliseen ja maailmantilanteesta oli Hindulaisuudessa on ju-
millaan vielä sen mukaan tavissa oikeaksi ja kestää edelleen digitaaliseen val- heikompaa tasoa kuin ns. maluuksia miljoonittain.
toimimista (soveltamis- sekä ajan että tiedeyhtei- lankumoukseen. Tieto on sivistynyt arvaus. Yllättä- Karma tarkoittaa hyvien
ta). Esimerkkinä mainitta- sön kritiikin. luonut edellytyksiä hallita en monet isot asiat ovat ja pahojen tekojen ko-
koon tiedolla johtaminen. ja suojella elämää. Se on maailmassa paremmin konaisuutta. Hyvät teot
Ei edes eduskunta ole Tieto: mahdollistanut myös kei- kuin luullaan. takaavat hyvän jälleen-
päätöksenteossaan si- valtaa ja viisautta - not tuhota elämää. Mitä Kirjassaan Hyvän historia syntymän ja pahat teot
toutunut tutkimustiedon tietämisen kehitys/muutos on mer- (2021) historioitsija Rutger huonon. (Wikipedia, luet-
käyttäjäksi. Osasyy on tuskaakin kinnyt ihmisyydelle, on Bregman osoitti, kuinka tu 17.3.2023.) Hindulaisuus
tuon tiedon soveltamisen oma aiheensa. monet maailmalla totuuk- poikkeaa täysin kristinus-
hankaluus ja usein sen Oheisessa Daniel Hun- Filosofi Francis Baconin sina pidetyt väitteet ei- kosta ja islamista.
epäkonkreettisuus. Syy tingtonin maalauksessa mukaan tieto (tietämys) vät pidäkään paikkaansa. Katolinen kirkko käytti
voi olla sekin, että oma tieteen (kirjan filosofinen on valtaa. Kansan tietä- Kirkkokin sortui aikanaan noin 1480-luvulta 1500-lu-
etu puolueessa vaatii us- tieto) ja kristinuskon (kuva mättömyys ja valheella todistelemaan oppiaan vun alkupuolelle inkvisi-
kollisuutta sisäpiirin aate- Jeesus-lapsesta) maailmat johtaminen ovat myös litteästä maapallosta, ota mm. harhaoppisuut-
näkemyksille ja oman nä- kohtaavat. valtaa - ainakin itsevaltai- kunnes mm. Kristoffer ta vastaan. Siinä uhri
kemyksen vaientamista. Jo muinaiset sumerit sille hallinnoille. Tarkoitus Kolumbus osoitti tiedon pakotettiin perumaan Esko Korkeakoski
Lienee tuttua paikallispo- (4000–2000 eKr.) jakoivat (esim. vallan säilyttäminen vääräksi. esim. opilliset erehdyk- dosentti
litiikassakin? tietoa koulumaisissa olo- ja lisääminen) pyhittää kei- Ideologiat väittävät jos- sensä. Erehdysten todis- Valkeakoski