Page 12 - VIRTAA AJASSA NO 11 2018

12 virtaaajassa.fi 7.11.2018 n:o 11

PERUSOPETUS - UUDISTUSTEN

EDESSÄ 2020-LUVULLA

n tärkeää olla kieliohjelmamme ajoituk- ulkopuolisten oppimisym- asia. Viisaat ajatukset tu- ohjata hyödyntämään ope- teen kuolleita tietoja, mut-
kiinni ajassa ja en- seen, laajuuteen ja sisällöl- päristöjen hyödyntämistä. levat joskus yllättäviltä ta- tussuunnitelmia. Nyt ne ei- ta annamme ymmärryksen
Onakoida tulevaa. lisiin painotuksiin. Suulliset Opetusmenetelmien tar- hoilta. vät oikein sytytä liian tutki- ja sydämen jäädä tyhjiksi.”
Yrityselämässä kilpailu on vuorovaikutustaidot ovat koituksenmukainen käyttö Globaalit jättiongelmat jataustaisia kouluttajia. Koulun tiedollisen ilmeen
jatkuvaa, jopa globaaleilla ensisijaisia. on usein vaikeaa ahtaissa vaativat luovia ratkaisuja. Opetussuunnitelmien ylivallalle tarvitaan vasta-
markkinoilla. Sen koki No- Opettajankoulutus on luokkatiloissa ja suurissa Vastuun ottaminen itses- ohjaavuutta tulee lisätä. painoja.
kiakin. muutosten avain. Luokan- opetusryhmissä. Jopa 20 tä, muista, ympäristöstä Materiaalit ja traditioissa Osa oppilaistamme pää-
Julkishallinnossakin ke- ja aineenopettajien erilli- vuotta ihmisen elämästä ja koko telluksesta koskee pysyminen ohittavat usein see tositoimiin vasta lu-
hittämisen laiminlyönnit set koulutuspolut ovat yhä oppia hieman erilaisissa jokaista. Maailma on yh- suunnitelmat. Eräs päivä- kiossa. Platonin ohje oli:
voivat olla kohtalokkaita - suuri kynnys rakennetta- opetustiloissa ei voi olla teisö, jossa muiden etu lehti kysyikin: ”Suunnitel- ”Jokaisen ihmisen synnyn-
näin on kansanopetukses- essa yhtenäistä perusope- kaikkien etu esim. työelä- on omakin etu. Eettisten mat muuttuivat - muuttuu- näisiä lahjoja tulee kehittää
sakin. tuksen toimintakulttuuria. män haasteita ajatellen. normien sisäistämisen ja ko opetus?” mahdollisimman pitkälle ja
Suomessa on toimiva monipuolisesti.” Lahjak-
perusopetus, koulutetut kaillekin tulisi luoda edel-
opettajat ja hyvät oppimis- lytykset saavuttaa maksi-
tulokset. Niistä huolimatta minsa.
tulevaan on varauduttava Opiskelu erityisesti vuosi-
mm. visioin, strategioin ja luokilla 7-9 koettelee mo-
uudistuslinjauksin. tivaatiota – ja opettajien
Kansakoulu sivisti suo- hermoja. Läsnäolosta yrit-
malaisia noin sata vuotta. tämättä seuraa menetetty-
Peruskoulu on nyt noin jä vuosia, jatko-opiskelun
50-vuotias. Se on ollut me- karttamista ja syrjäytymis-
nestystarina, vaikka alussa tä. Ei tällaiseen saa olla
uudistus leimattiin myös varaa.
hallinnolliseksi. Maailma, Tytöt menestyvät meil-
jossa nyt olemme, on aivan
toinen kuin 1960–1970 -lu- lä poikia paremmin opin-
noissaan ja valmistuvat
vuilla: elämme globaalissa nopeammin. Poikien mo-
ja digitaalisessa ajassa.
Aikanaan Dag Hammarsk- tivaation parantamiseksi
jöld kirjoitti: ”Vain kauas tarvitaan mm. menetel-
katsoen löytää perille.” mällisiä ja sisällöllisiä uu-
Carpe diem – tarttukaam- distuksia.
me hetkeen. Koulutukselta Kuvassa uudehko Valkeakosken Tyryn yläkoulu, joka on osa Roukon yhtenäiskoulua 1.1.2019 lukien. Yhtenäis- Erityistä tukea tarvitsevi-
tulevaisuuden rakentajana koulun lisätilat tulevat näkyvien rakennusten jatkoksi en sijoittamista yleisope-
saa ja pitääkin opettaa ny- yhdyskäytävällä. Yhtenäiskoulun luonnossuunnitelmat on hyväksytty tuksen ryhmiin olisi vähen-
kyistä enemmän. Oivalluk- kaupunginhallituksessa nettävä. Pienluokkien ja
sia tästä on oppilaidenkin joustavien opetusryhmien
suussa: ”Missä me tätä tie- Kaikki opettajankoulu- Jokaisen oppilaan tulisi sitouttamisen merkitys on Oppilaslähtöinen, oppi- määrää tulisi lisätä. Ryh-
toa tarvitsemme?” tukseen valitut aloittakoot voida kehittyä maksimiin- vain kasvussa. misen koulu mien muodostus ei voi olla
Miksi uudistukseen? yhteisillä koulutusohjelmil- sa. Jos näin ei ole, uhkana Opetussuunnitelmien Pedagogiikan historia staattista.
Tutkimustietoa perus- la. Niihin kuuluu myös eri- on lasten ja nuorten op- perusteiden tavoitteet ja kylpee aikaa kestäneissä Olisi harkittava velvoit-
opetuksesta ja koulutuk- tyispedagogiikka. Niiden pimiskapasiteetin ja mah- sisällöt tulisi määritellä ihanteissa. Sokrates puhui taa nuoret pysymään
sesta on valtavasti. Kan- opintojen jälkeen voidaan dollisuuksien vajaa käyttö, ensin ja vasta sitten se, kätilön taidoista, joista hän koulutuksessa 18-vuoti-
sallista arviointitietoa on suuntautua enemmän ikä- jopa läpi elämän. Mahdol- paljonko opetusaikaa niille lausui: ”Viisauden vapaut- aiksi saakka. Velvoitteen
tuotettu 1990-luvulta al- kauden ja sisältöjen mu- lisuuksien tasa-arvoa on annetaan. Nyt tuntijako ja taminen oppilaistani, ei voisi täyttää opiskelemalla
kaen. Tulevaisuuskuvia on kaan. Opettajilla ja reh- vahvistettava. ainerajat päätetään ensin. sen jakaminen, on työni.” missä tahansa oppilaitok-
tarjolla. Tietoperustamme toreilla tulee olla oikeus Uudistusajattelun aihioita Totuttuja ajatuskulkuja saa Tähtäimen tulisi olla oppi- sessa. Muutoksen hyöty
uudistua on vahva. vahvaan ja räätälöityyn Kansanopetuksen yti- ja pitääkin kyseenalaistaa. misen edellytysten luomi- jäänee saavuttamatta, jos
Kansainvälistyminen ak- lisäkoulutukseen uransa meen liittyy aina pohdin- Opetussuunnitelman pe- sessa. opiskelua ei aikaisemmin
tivoi kehittämistä. Liian ajan. taa siitä, mitä yleissivistys rusteiden tavoitteiden ja Michel de Montaigne ole koettu mielekkäänä
moni on kuitenkin elinai- Koulu traditio on ollut lii- on ja mitä sen pitäisi olla. sisältöjen prosessointi so- kritisoi teoksessaan Essais eikä nuoria kohdata ainut-
kansa mykkänä opiskele- an eristäytyvä, säilyttävä Opettajien tulisi olla sen pisi parhaiten eri tahojen (1580!) aikansa opetusta kertaisina yksilöinä.
millaan vierailla kielillä. ja hidasliikkeinenkin. Käy- pohdinnan kärkijoukkoa. asiantuntijoille. Opettajan- näin: ”Teemme työtä ah-
Tarvitsemme vaihtoehtoja tännön syyt hankaloittavat Se ei ole vain filosofien koulutuksen asia olisi taas taaksemme muistin täy- Esko Korkeakoski

Sääksmäen Esko Korkeakoski

seurakunnan 47

kirkkovaltuustoon

opettaja, tietokirjailija,

kasvatustiet. tohtori ja Työhön lähimmäistemme

dosentti Helsingin ja hyväksi!
Jyväskylän yliopistoissa,

kirkkovaltuuston varajäsen Monta oksaa – yksi puu