Page 16 - VIRTAA AJASSA NO 12 2025 netiin

16 virtaaajassa.fi 3.12.2025 n:o 12

Todelliset vaaran vuodet 1944-1946, itä-suomen unohdettu miehitys

Jatkoa marrskuulta mentti valtasi Juntusran- Kuusamon-Suomus- miehitys, mutta kylläkin tai jäsenvaltioita Neuvos- suomalaisjoukot voivat
Kuusamon hävitys, nan 19.9.1944. - 54. salmen alueelta neu- Suomen armeijan lyömi- toliiton valtapiirissä. päästä puna-armeijan
nen eli läpimurto ja saar-
divisioonan 27. rykment-
vostojoukot
vetäytyivät
selustaan. Tästä syystä
Suomen miehitystä aja-
27.9.-18.11.1944 ti valtasi Suomussalmen vasta 12.11.1944 rajan taminen. Vielä heinäkuus- nut Molotov antoi oman Stavka muutti edellistä di-
Porkkalan miehitys ja sen kirkonkylän 21.9.1944.- yli omalle puolelleen, ja sa NL:n ulkoministeriö tulkintansa Suomen mie- rektiiviään ja määräsi 19.
palauttaminen Suomelle 205. divisioonan 132. ryk- vastuu rajanvartioinnis- valmisteli raskaampia rau- hittämättä jättämisestä armeijan pysäyttämään
vuonna 1956 muistetaan mentti valtasi Kuusamon ta siirtyi joulukuun alus- hanehtoja (raja Kymijoella, 20 vuotta myöhemmin: etenemisensä ja asettu-
hyvin. Suurelle yleisölle kirkonkylän 27.9.1944. sa Rajavartiolaitokselle. isommat sotakorvaukset), "Kuinka Suomea säälittiin- maan puolustukseen Sal-
lähes tuntematon tosiasia Ennen lähtöään saksa- Ivalossa, jonka venäläiset mutta Stalin luopui niistä, kään! Viisaasti tehtiin, kun lan alueella Naruskajoki -
on, että neuvostojoukot laiset polttivat Kuusamon olivat myös miehittäneet, kun länsivallat halusivat ei sitä yhdistetty takai- Kelloselkä - Onkamojärvi
miehittivät vuoden 1944 kirkonkylän talot. Kirkon vieraan vallan läsnäolo turvata tuontinsa Suo- sin meihin. Siinä olisi ollut - linjalle.
jälkipuolella pitkään myös polttivat ilmeisesti Kies- kesti lähes vuotta pitem- mesta. koskaan parantumaton Samaan aikaan olivat
kahta itärajan pitäjää Suo- tingistä vetäytyneet SS- pään. Tämä oli iso haaste Suomen pelastuksena haava. Ei itse Suomi - vaan Karjalan rintaman 26.
mussalmea ja Kuusamoa joukot. Heille tällaiset hä- Suomen pääesikunnalle ja oli lännen (Roosevelt ja tämä haava olisi antanut armeijan joukot jo mie-
jatkosodan päätteeksi vitystyöt, poltetun maan Lapin joukkojen komen- Churchill) pyrkimys estää aiheen [länsivalloille] ryh- hittäneet Suomussalmen,
saksalaisten poisajoon liit- taktiikka, oli uskottu muu- tajalle kenraaliluutnantti NL:n etupiirin laajenemi- tyä toimiin neuvostoval- Juntusrannan ja Kuusa-
tyen. allakin itärintamalla. Hjalmar Siilasvuolle. sen länteen yhtään sen taa vastaan. Siellähän [so. mon alueet. Näyttää siltä,
Kuusamon ja Suomus- Venäläiset perustivat va- Neuvostoliiton enempää kuin on välttä- Suomessa] ihmiset ovat että kenraali Meretskov
salmen suunnassa saksa- ruskuntansa Kuusamon mätöntä. Churchill ja Roo- sangen itsepäisiä, sangen toimi tässä asiassa Stalinin
laisia joukkoja oli Kiestin- kirkonkylän korsuihin sekä miehitysaikeet sevelt ehdottivat Tehera- itsepäisiä." selän takana. On toden-
gissä ja Uhtualla armei- harvoihin ehjäksi jääneisiin pysyivät salassa nin konferenssissa vuoden NL:n miehitysaikeista to- näköistä, että Meretskov
jakunnan (III AK) verran. rakennuksiin ja parakkei- Vasta 2000-luvulla on 1943 lopulla jopa Viipurin distaa sekin, että Mosko- ei pitänyt jalkaväkidivi-
Tieyhteys oli Kuusamon hin ulottaen partiointin- selvinnyt, että NL sala- jättämistä Suomelle, jotta vassa setelipaino Gozna- sioonien pysäyttämistä
Lämsänkylän kautta ja sa kymmeniä kilometrejä si vuosikymmeniä kesällä Suomi saataisiin suostu- kin tiloissa oli suunniteltu korpiasemiin järkevänä
Suomussalmella Juntus- Oulun, Rovaniemen ja 1944 Karjalan kannakselle maan erillisrauhaan, mut- ja valmistettu Suomea toimena, joten hän salli
rannalta. Itärajalla ratkai- Sallan suuntiin. kohdistetun suurhyökkä- ta Stalin kieltäytyi. Vielä varten miehitysseteleitä. armeijansa joukkojen ede-
sevaa osassa saksalaisten Oulun suunnassa de- yksen todelliset tavoitteet. myöhemminkin sekä Bri- Stavkan muuttuvat tä puolustusasemiin Suo-
karkottamisessa toimi markaatiolinjan rajamerk- Itänaapurilla oli tarkat tannia että Yhdysvallat men rajakuntien puolelle.
Rajajääkäriprikaati, joka ki oli Kuolion kylässä 22 suunnitelmat Suomen pitivät Suomen asiaa esillä. ristiriitaiset Stavkan direktiivien
sai syyskuun lopulla 1944 kilometrin päässä, josta miehityksestä jo silloin, Ison-Britannian lähetti- määräykset 1944 perusteella voidaan pää-
tehtäväksi edetä tietä Hy- pari kilometriä Ouluun kun ulkoministeri Molotov läs mm. katsoi Suomelle Stavka kielsi direktiivillä tellä, että NL:n hyökkä-
rynsalmi-Suomussalmi- päin oli suomalainen raja- esitteli huhtikuussa 1944 huhtikuussa 1944 esitet- 12.9.1944 Meretskovia yksen uhka syvemmälle
Kuusamo, internoida sak- komppania ja sen takana välirauhanehtona mm. so- tyä 600 miljoonan dollarin suorittamasta itsenäi- Suomeen oli suurimmil-
salaiset joukot ja järjestää Rajajääkäripataljoona 8. takorvausvaatimuksia 600 sotakorvaussummaa liian siä hyökkäysoperaatioita laan välirauhan sopimuk-
rajan vartiointi. Rajakomppanian päälli- miljoonan dollarin edestä. suurena Suomen kanto- saksalaisia vastaan. Di- sen allekirjoituksen aikaan.
Kuusamon kirkonkylässä kön mukaan kirkonkylä Lisäksi Molotovilla oli kykyyn nähden. rektiivissä korostettiin Suomalaisjoukkojen ede-
oli suuri määrä Kiestingin oli yhtä korsukylää, jossa neuvotteluissa salassa pi- On syytä muistaa, että suomalaisten kanssa sovi- tessä saksalaisten perässä
joukkojen huolto-muo- aitovenäläiseen tyyliin oli dettyjä ehtoja, jotka oli- miehityksen uhka py- tun, että heidän tulee itse kohti pohjoista NL:n soti-
dostelmia, joiden täyden- koreita tähdillä ja "työka- sivat koituneet Suomen syi Suomen yllä ainakin karkottaa Saksan joukot lasjohto halusi pitää puna-
tämistä ja idässä olevien luilla" kruusattuja riemu- kohtaloksi, mikäli välirau- syyskuun 1947 loppuun, pois Suomesta. Meretskov armeijan joukot erillään
joukkojen suoraa tukea kaaria niin kuin myöhem- haan olisi tuolloin suos- jolloin Pariisin rauhan- uhattiin erottaa Karja- saksalaisten ja suomalais-
varten saksalaiset olivat min Porkkalassakin. tuttu. sopimus tuli voimaan ja lan rintaman komentajan ten välisistä taisteluista.
rakentaneet Todt-työor- Kuusamon taloista ve- ”Jos nämä ehdot olisivat NL:n johtama liittoutu- tehtävästä mikäli hän ei Voidaan siis perustellusti
ganisaation ja venäläisvan- näläiset ottivat omakseen toteutuneet, Suomi oli- neiden valvontakomis- noudata jatkossa sodan- päätellä, että Pohjois-
kien avulla kapearaiteisen mitä tarvitsivat. Varsinkin si varmuudella miehitet- sio poistui Suomesta. Voi johdon määräyksiä. Suomen miehityksen
junaradan Hyrynsalmelta syrjäkyliltä, jotka olivat ty”, toteaa tohtori Hannu perustellusti ajatella, että Vajaan viikon kuluttua uhka poistui 26.9.1944
Kuusamoon. säästyneet saksalaisten Rautkallio toimittamas- miehityksen uhka päättyi edellisestä direktiivistä julkaistulla Stavkan direk-
Kuusamossa siviilivä- tuhotoimilta, hävisivät as- saan Suomen sotakorvauk- lopullisesti vasta Stalinin Meretskov sai Stavkalta tiivillä.
estön evakuointi alkoi tiat, hetekat ja jopa muik- set 1944–1952 -kirjassa. kuoltua 1953, jolloin Niki- 18.9.1944 uuden mää- Puna-armeijan joukot
8.9.1944 kestäen viisi päi- kunuotat. Neuvostoliiton toteu- ta Hrustsov nousi valtaan räyksen: Karjalan rinta- ylittivät Moskovan rau-
vää. Kirkonkylään jäivät Vajaan neuvostodivisi- tumattomia tavoitteita ja palautti Porkkalan Suo- man 19. armeija määrät- han rajan Kuusamon ja
vain lääkäri ja kappalai- oonan "kaivautuminen" olivat: Suomen miehit- melle tammikuussa 1956 tiin valtaamaan Kuolajärvi Suomussalmen alueilla
nen. Nimismies oli saanut Kuusamoon ja Suomus- täminen, Suomen kaup- (38 vuotta etuajassa). (Salla) ja etenemään So- syyskuun 17. – 18.9.1944
käskyn jäädä Kuusamoon salmelle jäänee tarkoituk- payhteyksien katkaise- Kaikista niistä valtiois- dankylään ja Rovanie- aikana. Ne etenivät poh-
edustamaan Suomen val- seltaan hämärän peittoon. minen länteen, Suomen ta, jotka puna-armeija melle. Meretskov lähetti joisempana myös Sallan
tiota ja neuvottelemaan Oliko päämääränä vallata talouden sitominen Neu- miehitti marssiessaan tätä määräystä koskevan Märkäjärvelle asti. Kuu-
venäläisten kanssa, mutta lisämaata kuten venäläis- vostoliittoon, Suomen Berliiniin, muodostettiin hyökkäyssuunnitelman samon ja Suomussalmen
hän poistui luvatta ja me- ten tapana aina on ollut alistaminen poliittisesti kansandemokratioita. saman päivän iltana Stali- alueella oli miehityksen
netti virkansa. vai epäluottamus suoma- ja vaatimus saada Suo- On vaikea nähdä, miksei nille. aikana mahdollisesti divisi-
Suomalaisjoukkojen toi- laisten kykyyn saada sak- melta teollisuustuottei- näin olisi käynyt Suomel- NL:n ylijohdossa oli oonan verran joukkoja, siis
mintaa vaikeutti se, että salaiset äkkiä pois maas- ta ja muuta tavaraa 600 lekin, jos puna-armeija 26.9.1944 kuitenkin uu- noin 10 000 Puna-armei-
vajaan kahden divisioonan ta? Välirauhansopimus miljoonan dollarin edes- olisi miehittänyt maan. delleen harkittu hyök- jan sotilasta.
vahvuiset neuvostojoukot nimenomaan edellytti tä. Kaikki NL:oon rajoittuneet käystä Suomen puolelle, NL:n Karjalan armei-
olivat edenneet vetäytyviä venäläisiltä rajalle pysäh- Puna-armeijan käskyistä maat olivat sodan jälkeen koska havaittiin riski, että jan komentaja Meretskov
saksalaisia seuraten rajan tymistä. ilmenee, ettei tavoite ollut Suomea lukuun ottamatta neuvostojoukkojen ede- valmisteli syyskuun alku-
yli Suomen puolelle juuri Suomen suora valloitus ja joko kansandemokratioita tessä Suomen puolelle puolella 1944 joukkojaan
Suomussalmelle ja Kuusa- Suomussalmi etenemään Kuusamosta
moon. NL:n joukot olivat tulleet ja Suomussalmelta syväl-
Saksalaiset lähtivät Kuu- Suomussalmenkin koh- le Suomen puolelle, aina
samosta 23.9. Posion dalla kauaksi rajasta pitäen Ouluun ja Kemiin saak-
suuntaan, ja venäläiset hallussaan Suomussal- ka. Meretskovin petty-
tulivat heidän kintereil- men-Perangan-Kuusa- mykseksi Stalin kuitenkin
lään saman päivän iltana. mon maantietä samoin päätyi poliittiseen rat-
He ylittivät Kuusamon kuin siitä idempänä olevaa kaisuun, jonka tuloksena
kohdalla Suomen rajan Juntusrannan tietä. NL NL:n ja Suomen välinen
ja miehittivät Kuusamon oli voittajavaltio, ja Suo- välirauhan sopimus astui
kirkonkylän 27. syyskuuta mi oli ollut Natsi-Saksan voimaan 19.9.1944. NL:n
vastoin 19.9.1944 solmit- liittolainen. Voittaja halusi joukot jäivät Kuusamoon
tua välirauhansopimusta. näyttää mahtiaan anta- ja Suomussalmelle var-
NL:n Karjalan rintaman en joukkojensa harjoittaa mistamaan, että suomalai-
26. armeijan 24.9.1944 ns. ”svobodaa" tuhansien set täyttävät välirauhan-
päivätystä kartasta ilme- neliökilometrien alueel- sopimuksen tiukat ehdot.
nee Kuusamon, Juntus- la. Käytännössä tämä oli
rannan ja Suomussalmen asukkaiden omaisuuden Valkeakoski 16.9.2025
valtaamisen päivämäärät: ryöstämistä heidän läh- Poltetun kirkon raunioita, kuva Tuomo Kallioniemi Hannu Viitaniemi
- 54. divisioonan 132. ryk- dettyä evakkoon.