Page 6 - HUHTIKUU 2022
P. 6

Koskenalustan kakarat




           Urheilu-urani synty tapahtui kuu-
          lemma Vellamonkadulla, missä van-
          hemmillani  oli  asunto.  Yksikerroksista
          puutalokokonaisuutta kutsuttiin ”Kos-
          kenalustan kortteliksi” omistajansa Ee-
          meli Koskenalustan mukaan. Muistan
          ison pihan ja ulkohuussit. Siellä oli kuu-
          lemma 8 pilttuuta hevosillekin. Asun-
          toon tuli sähkön lisäksi ainoastaan
          kylmä vesi ja huoneisto oli puulämmit-
          teinen.
           Isossa  pihassa  oli tilaa  temmeltää  ja
          leikkiä. Nummisen Kallun muistelmi-
          en (Leijonakuningas) mukaan siellä
          oli 38 mukulaa. Kaikki olivat toistensa          Kuvaaja: Erkki Kauppila, Vellamonkatu 11 13
          kavereita ja leikit sekä pihapelit olivat   kasaan. Hän tivasi, miten olin voinut  imi  pitkänhuiskeana  poikana  kaiken
          sen  mukaisia.  Valtavassa  pihassa  pe-  rikkoa sen? Ei auttanut kuin kertoa. Ra-  opin Sarnolalta. Kallu pelasikin  maa-
          lattiin  pallopelejä  sekä  yleisurheiltiin.   hat sain pitää, mutta auton isä sahasi  livahtina Kalevan Pallon joukkuees-
          Vanhemmat sallivat sen, koska pienis-  kahtia.                       sa. En nimittäin muistanut, että juuri
          sä asunnoissa urheileminen ei onnis-  Talon pihapiirissä asui monta urheilus-  hän opetti minulle maalivahdin alkeet
          tunut.  Välillä  meni  ikkunoitakin  rikki,   sa menestynyttä miestä ja poikaa. Sep-  Koskenalustan  korttelin  pihapeleissä.
          mutta sen vanhempamme suvaitsivat.  po Nieminen, joka kiekkoili KooVeen ri-  Laittoivat varmaan  minut pienimpä-
           Leikkien  lisäksi  viikon  kohokohta  oli   veissä 1955-1959, Niemisen Villen isoisä,  nä ja nuorimpana maaliin, kun pe-
          lauantaisauna  viereisen  korttelin  Moi-  jos  muistan  oikein.  Kalevi  Nummisen  lattiin  tai  harjoiteltiin  maalin  tekoa.
          sionkadun yleisessä saunassa. Limsa-  paras kaveri oli Marttilan Pena, jonka  Vuosia myöhemmin, Amurin kentällä,
          rahoilla me lapset ostimme Rio Ritaa,   kanssa minäkin kiekkoilin Hilparassa,  Tampereen Palloilijoiden harjoituksis-
          Ami Colaa ja Pomonaa unohtamatta   SM-sarjaa ikäerostamme huolimatta,  sa koottiin joukkuetta alkavaan juni-
          Pyynikin Helmi-limonadia. ”Äijät” (isät)   kaudella 1969-70. Nummisen perhe ja-  orisarjaan enkä mahtunut kymmenen
          joivat viinaa, joka taas johti sotatarinoi-  koi kaksion sulassa sovussa Valkaman  ensiksi valitun pelaajan joukkoon.
          hin ja usein koviin riitoihin, joihin tarvit-  perheen  kanssa.  Esko  Valkamasta  tu-  Valmentaja kysyi: ”Kuka haluaa maali-
          tiin poliisia rauhoittelemaan kiihtynei-  likin Kallun idoli, sillä edustihan hän  vahdiksi”? Päästäkseni joukkueeseen,
          tä miehiä.                        Suomen  jalkapallomaajoukkuetta  Hel-  nostin  käteni  ja  suoriuduinkin  hom-
           Muistan, kun isäni toi minulle kotiin   singin olympialaisissa 1952.   masta erinomaisesti. Kiitos Nummisen
          poljettavan puurunkoisen polkuauton.                                 ja Sarnolan.
          Sillä oli kiva ajella korttelia ympäri. Ta-                           Loppu onkin sitten historiaa.
          loyhtiömme vieressä Tammelan Puis-
          tokadulla oli Aaltosen kenkätehtaan                                                                hh
          tiilinen asuintalo. Sen alakerrassa toimi
          Tammelan Voima niminen ravintola.   Kalevi Numminen, Tapparan  mies
          Kerran yksi humalainen keksi pyytää  oli minun  urheilu-urani alulle panija.
          kokeilla  polkuautollani.  Lupasi  lystistä   Hän  opetti minut luistelemaan  Aal-
          markan. Silloin välähti, mistä  limsara-  tosen  puiston  puistojäällä  sitomal-
          hat saunahetkiin jatkossa saisin. Liike-  la  monoihin  sen  aikaiset  irtoterät  ja
          toiminta kukoisti siihen asti, kunnes isä   laittamalla  tyynyn  pyllyn  päälle. Hän
          huomasi polkuautoni menneen vähän   työnsi  minut  liukuun.  Useiden  yritys-
                                            ten jälkeen luiston mitta piteni ja mi-
                                            nusta tuli myöhemmin Tapparan mies.
                                            Pääsin  pelaamaan  kahtena  kautena
                                            Tapparan  edustusjoukkueessa  ja  yh-
                                            den Hilparassa silloista  SM-sarjaa. A-
                                            junioreiden Suomenmestaruus 1967-
                                            68 ja jäähykuninkuus kaudella 1969-70
                                            lienevät parhaat saavutukseni. Lukies-
                                            sani Nummisen elämäntarinaa kirjasta
                                            ”Leijonakuningas”, löysin kipinän, joka
                                            johdatti  minut  jalkapallomaalivahdik-
                Kuvaaja: Erkki Kauppila     si. Kallu nimittäin ihaili suuresti Thure
               Pääkatu: Vellamonkatu 11     Sarnolaa,  Suomen  ensimmäisiä  Hall     Lähdeviite: Kalevi Nummisen
          Sivukatu: Tammelan puistokatu 29 27  of Fameen valittua maalivahtia. Hän   elämäntarina Leijonakuningas.
          6
   1   2   3   4   5   6   7   8   9   10   11