Page 8 - VIRTAA AJASSA NO 3 2022

8 virtaaajassa.fi 2.3.2022 n:o 3

Koulut ovat ajautuneet

alivalvonnan ja neuvottomuuden tilaan

ykyaikaa ku- Koulun kontrolli- tajan velvollisuus kirjata Perusoikeuksien ja oi- paremmin oppilaiden tur- liittyy monia muitakin on-
vataan sanal- verkko on hävitetty (luok-ka)päiväkirjaan, mitä keusturvan toteutumista vallisuus. Lähtökohtana gelmia lähtien opetuksen
Nla pirstaleinen. eri oppitunnilla opetettiin yleisesti ja myös opetus- on, että toi-mivaltaisia resurssoinnista.
Maailmankuva on pirs- Suomalainen peruskou- – kaikki nämä perinteiset toimessa valvovat alue- opettajia on koulussa tar- Lapsilta ei saa koskaan
toutunut, työelämä on lu oli 1990-luvun alkuun kontrollin välineet hylät- hallintovi-rastot eli AVIT. peeksi oppilaita varten. edellyttää, että he ottai-
pirstoutu-nut, politiik- saakka Euroopan keskus- tiin 1990-luvun puoliväliin Koulujen epäkohtien val- Jos oppilaat joudutaan jät- sivat yksin vastuun omien
ka on pirstoutunut, ta- johtoisimpia. Tämä oli pe- mennessä – mitään ei oi- vonta painottuu vahvas- tämään keskenään selviy- oikeuksiensa toteutumi-
lous on pirstoutunut. rus-koulun luojien, erityi- keastaan tullut tilalle. ti vanhempien tekemiin tymään parhaan kykynsä sesta.
sosiaaliset suhteet ovat sesti SDP:n ja keskustan Samaan aikaan Suomi kanteluihin. Käytäntö on mukaan, on mahdotonta
pirstoutuneet, yh-teis- tahto. Ajateltiin, ettei kiis- syöksyi syvään talousla- omiaan aiheuttamaan taata oppilaiden henkinen Tarkastajat
kuntaa koossa pitäneet tanalaista koulumuotoa maan, joka vaati mittavia kitkaa ja haittaamaan ko- ja fyysinen turvalli-suus. takaisin?
vanhat arvokitit ja peri- saada muuten toteutettua. säästöjä myös kouluilta. din ja koulun yhteistyötä. Koronakurimus jatkuu Jyväskylän yliopiston
aatteet ovat nekin pirs- Holkerin hallituksesta Lamaa edeltävällä vuosi- Valvontajärjestel-män ke- edelleen pahenevana. psykologian professori Lea
toutuneet. Kaikki muut- 1987 eteenpäin siirryttiin kymmenellä alkanut de- hittämisellä voitaneen vai- STM esitti alkuvuodesta Pulkkinen vaati jo vuonna
tuu kaikkialla, mutta punamultaisesta ”toisesta sentralisaatiopyrkimys sai kuttaa tähän epäkohtaan. etäopiskelun jatkamista 2005, että Suomeen oli-
muutoksen suuntaa on tasavallasta” porvarivetoi- nopeasti vauhtia. Ymmär- Tutkimusten mukaan uuden lukukauden alkaes- si palautettava tarkastajat
vaikeaa ellei mahdotonta sempaan ”kolmanteen rettiin, että valtavia sääs- suuri osa huoltajista tun- sa – koskien myös erityis- kouluja valvomaan. Pulk-
hahmottaa. Tuntuu vain tasavaltaan”. Sosiaalide- töjä ei voida toteuttaa, tee oikeusturvakeinoja opetusta. OAJ;n puheen- kisen mukaan tarvittai-
síltä, että jokin, joka on mokraattien Kouluhalli- jollei kuntien anneta itse huonosti. Osa huoltajis- johtaja oli samaa mieltä ja siin riippumaton toimija,
ollut ehjää ja ymmärret- tus muuttui kokoomuk- päättää säästöjen kohden- ta on toi-saalta hyvinkin painotti, että etäkoulun joka valvoisi lasten edun
tävää, on särkynyt. sen Ope-tushallitukseksi. tamisesta. perillä lainsäädännöstä. on jatkuttava ainakin kaksi nimissä sitä, toteutuvat-
Samalla hallintoideologia
Elämme sivilisaatio- muuttui etukäteisestä nor- Koulujen ja opettajien Helposti ajaudutaan tilan- kuukautta. Hän edellyttää ko koulutusta ja opetusta
kriisin aikaa. Sen syy- miohjauksesta jälkikätei- yltä purettiin lähes ko- teisiin, joissa vanhemmat valtiovallalta selviä ohjei- koskevat lait ja asetukset
nä ovat ennen kaikkea seksi tulos- tai informaatio- konaan normiohjauk- suorastaan painostavat ta siitä, miten koulua sit- kunnissa.
moraalisesti kestämätön oh¬jaukseksi. sen kontrolliverkko. Uusi koulua ratkaisuihin, jotka ten jatketaan – ei pelkkää 1980-luvun jälkeen kou-
patriarkaalis-kapitalistinen Säädökset ja määräyk- lainsäädäntö lisäsi ennen eivät ole tarkoituksenmu- toiveodottelua siitä, josko luja ei ole valvonut mikään
talousmalli eri variaatioi- set oli tarkoitus korvata näkemättömällä tavalla kaisia. Kouluissa ilmeisesti tauti taittuisi. Tämä mer- riippumaton toimija. Suomi
neen, sen ytimessä oleva uudella arviointijärjestel- paikallista autonomiaa ja pystyttäisiin toimimaan kitsisi mm. sitä, että koulua on tällä hetkellä ainoa län-
häiriintynyt luontosuhde, mällä; 1990-luvun alussa vahvisti kuntien oikeudel- paremmin, jos vanhempien käymättömyys edelleen tinen teollisuusmaa, jossa
myötätunto-vaje, sielut- alettiin empimättä purkaa lista asemaa. Koulutushal- vaatimukset kohdistuisivat lisääntyy ja oppimisvelka koulutarkastajia ei ole.
tomuus, maailmankuvan vanhoja kontrollimekanis- linto muuttui Suomessa puolueettomienvalvonta- jatkaa kasvuaan. Tarkastajia ei tarvita van-
hajoaminen (mielen, ke- meja. hetkessä yhdeksi Euroo- viranomaisen suuntaan. Etäopiskelun määrää- haan malliin oppitunneil-
hon ja hengen halkeamat), Koulutoimen tarkasta- pan hajautetuimmista! Valvomattomuuden mistä valtakunnallisesti le. Kysymys on siitä, että
perheinstituution kriisi, jainstituutio pyyhittiin pois Kun Ei Valvota, vastustettiin laajasti. Valta kunnilla on pitkälle viety
atomistisuus, yksipuolinen suomalaisesta koulutus- ongelmakohtia etäopiskeluun määrää- itsehallinto. Opetusmi-
tuotosrationaalisuus ja vä- järjestelmästä 1980-lu- vastuu Häviää Heti alkuun on syytä to- misestä kuuluu kuitenkin nisteriö ja opetushalli-
kivallan sekä vallankäytön vun lo-pulla ja se korvat- Totuus on se, että suo- deta, että yleinen valvon- alueille ja kunnille. Valtio- tus voivat esittää nyt vain
luonnollistami-nen. Tämä tiin 1990-luvun alussa malaisia peruskouluja ei tavastuu kouluissa tulee valta voi antaa ainoastaan suosituksia, joita kuntien
kaikki edellä mainittu saa ensin Opetushallitukselle valvota systemaattisesti. laiminlyödyksi päivittäin. suosituksen asiasta. ja kou-lujen odotetaan
mm. monia todistuksia akkreditoidulla arviointi- Loogisena kysymyksenä Vaikka aluehallintoviras- Kolmantena havaintona noudattavan. Sitä, tapah-
päivittäin tiedotusvälineis- toiminnalla. Se puolestaan seuraa se, toteutuvatko ton ratkaisukäytännössä oppilaiden oikeus perus- tuuko todella näin, ei valvo
sä. korvattiin osaksi 2000-lu- lapsen oikeudet nykymal- todetaankin, ettei oppilai- opetukseen tulee sekin kukaan.
Suomalainen oppivel- vun alussa perustetulla lilla vai tarvitaanko kou- ta voida valvoa koko kou- usein ohitetuksi. Oikeus Nykykäytäntö on joh-
vollisuuskoulu on myös jo Koulutuksen arviointineu- luihin tiukempaa viran- lu-päivän ajan, opettaja ei opetuk-seen on mainittu tanut mm. siihen, että
murentunut ja murenee vostolla. omaisotetta. Onko tullut voi väistää yleistä valvon- Suomen perustuslain li- kunnat karsivat koulujen
koko ajan lisää, kun mm. Suomessa koulutoi- aika palautta koulutoi- tavastuutaan oppilaista. säksi useissa kansainväli- menoja liian löysin pe-
koulu-tususko ja opetta- mentarkastajien virat lo- mentarkastukset – tosin Perusopetuslain mukaan sissä ihmisoikeussopimuk- rustein, lain-säädännöstä
jan auktoriteetti eivät ole petettiin jo 1990-luvun uudelleen mallinnettuina? oppilasta ei saa jättää il- sissa se-kä YK:n lapsen piittaamatta. Asiat, jotka
enää itsestäänselvyyksiä. alussa (tarkastustoiminta Paljon on puhuttu ns. man valvontaa, kun hänet oikeuksien yleissopimuk- koskevat koululaisia, jäävät
Koululaitos on menettä- oli lopetettu asetuksen omavalvonnan puolesta. esim. poistetaan luokasta sessa. muiden asioiden jalkoihin.
nyt paljon asemastaan so- muutoksella jo 1987), kun Koululaitokseen se istuu häiriköinnin takia. Muuta Oppimisoikeus edellyttää Kilpailu määrärahoista on
siaalisen nousun väylänä. kuntien hallintoa ja ope- huonosti. Perusopetuk- luokkaa ei tässä tilantees- juuri opetussuunnitelman kovaa, eikä koulujen pe-
Nuorten kiinnostus opis- tustointa haluttiin saada sessa toi-mitaan haavoit- sa saa myöskään jättää mukaista opetusta. Suun- rusteltuja tarpeita oteta
keluun on selvästi laskenut Ruotsin mallin mukaisesti tuvassa asemassa olevien valvomatta. Laki edellyt- nitelman mukaista ope- tarpeeksi huomioon pää-
tehtiinpä mitä tahansa ns. kohti itsehallintoa. Ruot- lasten ja nuorten kanssa, tää, että opetusta anne- tusta ei esim. ole se, että töksenteossa.
loikkia. sissa tarkastusjärjestelmä joten kuntien valvojan taan ja oppilailla on oppi- oppilaille annetaan tunnin Auttaisiko jonkinlaisen
Yltiöyksilöllisyyden vaa- on otettu kuitenkin uudel- roolia on mie-tittävä kriit- misrauha, jonka häiritsijää aluksi tehtävälista, jonka tarkastustoiminnan pa-
timus ja yhteisöllisyyden leen käyttöön. tisesti. voidaan ojentaa. Ketään heidän oletetaan teke- lauttaminen esim. siihen,
heikkeneminen haastavat Muihin Pohjoismaihin Nykyistä perusopetusta ei saa jättää valvomatta, vän ilman mahdollisuutta että koulunkäynti alkaisi
tasa-arvoajattelun. Opet- verrattuna Suomen kou- säätelevää lainsäädäntö on joten tilanteessa tarvitaan opettajan ohjaukseen. taas enemmän oppilaita
ta-jan auktoriteetti ei ole lujen tilanne onkin erikoi- kovin tulkinnanvarainen, siis kaksi aikuista. On siis aivan eri asia har- kiinnostaa? Kysymys jää
enää pitkään aikaan pe- nen, sillä meillä ei ole lain- puitelaista kun on kysy- Oto-tuntien (opetta- joitella opettajan suun- auki. Suomen yläkouluissa
rustunut automaattisesti kaan enää systemaattista mys. Kunnissa on vaikeaa jan vastuulla myös toinen nitteleman opetusmene- on nyt näet vähintään nel-
määräytyneeseen valta- valvontaa. Eduskunnan oi- hahmottaa, mikä on lail- opetusryhmä) yhteydessä telmän mukaan itsenäistä jä tu-hatta oppilasta, joilla
asemaan. Nykyopettajaa keusasiamiehen toimival- linen toimintatapa. Laki- koko asetelmalta putoaa työs-kentelyä – saada oh- on jatkuvasti niin paljon
voinee luonnehtia jon- taan tarkastukset kouluilla en tulkinnanvaraisuus on pohja, sillä oppimisrauhaa jausta, apua ja opettajan poissaoloja, että koulun-
kinlaiseksi tutorhenkilök- kuulu-vat, mutta syste- muuten-kin yleinen trendi ei voida mitenkään turva- läsnäoloa – kuin itsenäi- käynti sujuu vain erityis-
si erilaisten ristiriitojen maattisesta valvonnasta ei yhteiskunnassamme. Pe- ta eikä opetusta edes aina seen työskentelyyn pakon järjeste-lyjen avulla. Kou-
keskellä. Vaikka koulua ole kysymys – varsinkin rusopetuksessa on jätetty antaa. Tilanteessa koros- edessä tilanteessa, jossa luun jätetään tulematta,
luonnehtii oppiaineperus- kun ko. instanssi on pa- paljon liikkuma- ja tulkin- tuu kou-lun rooli lähinnä aikuisia ei riitä. koska ollaan masentuneita
ta, opetus ei enää perustu hasti ylityöl-listetty. tavaraa. Onko kunnilta oppilaiden säilytys- ja va- Lopuksi voi todeta, että ja ahdistuneita tai koulu ei
vanhaan oppiainejakoon, Koulutarkastajainsti- vaadittavat ohjaustyökalut rastointipaikkana. oppilaiden oikeutta yh- kiinnos-ta.
tuskin edes nykyään paljon tuutio, yksityiskohtainen kuten erilaiset suunnitel- Toiseksi oikeutta turval- denvertaisuuteen laimin- Kysymyksessä on valtava
toitotettuun ilmiöperus- kansallinen opetussuunni- ma toimivia? Kuinka niiden liseen oppimisympäris- lyödään, jos valvomatta syrjäytymisriski – sen luu-
taisuuteen. Perustuuko se telma, virallisesti hyväksy- toimi-vuutta arvioidaan? töön ei aukottomasti ole. olevista luokista aikuinen lisi päättäjiä kiinnostavan!
itse asiassa yhtään mihin- tyt oppimateriaalit, kunkin Kuntien toiminta näyttäy- Perusopetuslakia on muu- sijoitetaan siihen, joka on
kään? oppilaan koulun määrit- tyy nykyään kovin monen- tettu 2000-luvulla kah- työrauhaltaan ongelmal- 11.1.2022
tävät koulupiirit ja opet- kirjavalta. teen kertaan turvaamaan lisin. Yhdenvertaisuuteen Hannu Viitaniemi