Page 20 - SUMELIUS SANOMAT HUHTIKUU 2021

Väinö Hakkila –

Tinkimätön

demokratian puolustaja

ielä joku vuosi sitten Tampe- Shakinpelaaja kämppä- oli vähään tyytyväinen, hän nukkui
reella harmiteltiin vaikutus- pukkisängyssä ja söi kuivia ruokia pa-
Vvallan puutetta valtionhallin- kaverina lan painikkeena venäläisten suosima
non huipulla. Vuosi sitten tämäkin asia Venäjän vallankumousmies V.I. Le- tee. Nuorten miesten keskustelu sujui
korjaantui Sanna Marinin pääministe- saksaksi vaikka ”Weber” peitenimel-
riyden myötä. Sitten täytyykin men- nin piilotteli tsaarin ohranaa useaan lä esiintynyt alivuokralainen kehuikin
nä ajassa taaksepäin ykköskaartin otteeseen Suomen suuriruhtinas- päävuokralaisen venäjän taitoa. Väinö
nimiä hakiessa. Tällöin täytyy nostaa kunnan puolella. 24-vuotias Väinö Pietari oli ollut Hämeenlinnan lyseos-
esiin viime vuosisadan alkupuoliskol- Pietari oli yksi niistä suomalaisista so- sa luokkansa priimus venäjän kielessä.
la maamme valtakunnanpolitiikassa sialisteista, joka tarjosi opiskelijabok- Käytännön kieltä hän oli praktisee-
merkittävästi vaikuttanut Väinö Hak- sissaan Helsingin Vuorimiehenkadulla rannut läheisen venäläisen kasarmin
kila. Hän joutui vuoroin äärioikeiston, piilopaikkaa tanakalle kaljupäiselle vartiomiesten kanssa. Venäjällä hän ei
vuoroin äärivasemmiston silmätikuk- 36-vuotiaalle Vladimir Ilitsille. Vieras koskaan käynyt.
si. Tampereen kunnallispormestarina
hän toimi yli 30 vuotta ja oli yksi pitkä-
aikaisimpia kansanedustajia. Tämän
päivän Tampereella kuitenkin aika
harva Hakkilan nimen tunnistaa vaik-
ka kukaan muu tamperelainen ei ole
vastaaviin eduskuntavuosiin tai edus-
kunnan puhemiesvuosiin yltänyt. Ensi
vuonna Hakkilan syntymästä tulee ku-
luneeksi 140 vuotta.

Väinö Pietari Hakkila syntyi 1882
Lempäälässä Rikalan kylän Tipan ta-
lossa, missä hän vietti myös lapsuus-
vuotensa. Äiti Wilhelmiina oli kotoisin
Sääksmäen Metsäkansasta ja isä Juha
Loimaalta ja Urjalasta, jonne hän oli
muuttanut äitinsä kanssa 5-vuotiaa-
na. Avioliittoon heidät vihittiin 1868.
Perhe vietti Lempäälässä ensimmäiset
20 vuotta ja muutti sitten Vesilahden
puolelle Ylämäen Hakkilaan. Hakkilan
perhe otti talon mukaan myös sukuni-
mekseen.
Nuorukaisen opintie alkoi Vesilahden
kansakoulusta ja jatkui siitä Hämeen-
linnan lyseoon. Väinö Pietari kuului nii-
hin talonpoikaiskodeista lähteneisiin
hämäläisiin ylioppilaisiin, joiden ko-
deissa oli perinteisesti kannatettu van-
hasuomalaisia. Vuoden 1905 suurlakol-
la oli merkitystä sosialismin kannalle
siirtymiseen. Myös Laukon kartanon
häädöt, joita hän kävi seuraamassa,
tekivät nuoreen opiskelijaan murheel-
lisen vaikutuksen. Vesilahdella oli kes-
kimääräistä suurempi torppariasutus. Väinö Pietari Hakkila 1882-1958
20