Page 21 - SUMELIUS SANOMAT HUHTIKUU 2021

Loppujen lopuksi vallankumousmaa- Mittava ura eduskun- si hän antoi tilallaan laatusonnilleen
kari-alivuokralainen asusteli huushol- nimeksi Hakkila. Ja kun Hakkila-sonni
lissa puolisentoista kuukautta tehden nassa laitettiin Kiteellä tehtäväkuvansa mu-
luku- ja kirjoitustöitä aamusta iltaan. Hakkila vastusti 1918 kapinaan ryh- kaisiin toimiin niin Branderin mieliko-
Kerran kun Väinö Pietari tuli kämpil- tymistä ja pysyi siitä monien muiden mento olikin ”asiaan Hakkila”.
leen vähän hiljempaa oli ”Weber” jo maltillisten puoluetovereidensa kans- Rauhanteon jälkeen 1945 eduskun-
pistoolin kanssa vastassa. Tai sitten sa etäällä. Sotimisen jälkeen hän oli tavaaleissa Hakkila kuitenkin luopui
kirjoituspöydän laatikko meni äkkiä Väinö Tannerin apuna uudelleen pe- vapaaehtoisesti ehdokkuudesta vaik-
kiinni ja niin jäivät kirjoittelut ja re- rustamassa sosiaalidemokraattista ka olikin saanut kannatusta puolueen
volutsionisuunnitelmat päävuokralai- puoluetta. Hän toimi myös pontevas- jäsenäänestyksessä. Hän palasi edus-
selta näkemättä. Ulos alivuokralainen ti useiden valtiorikosoikeuden eteen kuntaan 1948 vielä kymmeneksi vuo-
ei hevin astunut, paitsi kun oli pakko joutuneiden ja kapinaan osallistunei- deksi. Kielteinen suhtautuminen Urho
käydä ns. pihan perällä ulkohuussissa. den entisten puoluetovereidensa puo- Kekkoseen alkoi kuitenkin 1950-luvun
Sieltä hän tuli useimmiten kipin kapin lustusasianajajana. alussa muodostus yhteistoiminnan es-
takaisin sisälle. Osaksi varmaan ohra- Valtiomieshistoriasta tuli mittava teeksi.
nan pelossa, tai – kuten Väinö Pietari ja hän on yksi pitkäaikaisimmista val- Lapuan liikkeen ajeluja
itse arveli – hän oli vaan muuta Eu- tiopäivämiehistä. Hän toimi kansan-
rooppaa kiertäessään tottunut fiinim- edustajana yhtäjaksoisesti 1919-45 ja ja sotavuosia
piin posliinipyttyuhin ja käymälöihin. uudelleen 1948-58. Hänen poliittista Kesällä 1930 elettiin Lapuan liikkeen
Huolimatta piilottelusta ja kovasta uraansa auttoi korkeakoulututkinto aikoja eikä sosiaalidemokraattinen pu-
aherruksestaan oli vieras muuten sekä Väinö Tannerin tuki ja ystävyys. hemies ollut kaikkien etelä-pohjalais-
yleensä hyvällä tuulella. Eduskunnan puhemiehen tehtävästä ten mieleen. Hän kun oli julkisuudessa
Shakin peluu kuitenkin yhdisti mo- Hakkila vastasi maamme kohtalon- oikeusvaltion nimissä ottanut jyrkän
lempia. Vladimir Ilits oli tosin toden- vuodet 1936-45 toimittuaan ennen kielteisen kannan tuon ajan kyydityk-
nut, että ”shakki on liian vakavaa ol- sitä monet vuodet varapuhemiehenä. siin ja muilutuksiin. Hakkila oli työvii-
lakseen leikkiä tai sitten liian leikkisää Tannerin hallituksen oikeusministerin kon päätteeksi menossa maatilalleen
ollakseen vakavasti otettavaa”. Niin salkkua hän kantoi 1926-27. Teiskoon, kun kaksi autoa ja kymme-
tai näin, jälkeenpäin monet varmaan Eduskunnan puhemiehen tehtävässä nisen miestä pysäytti hevosrattaat ja
olisivat toivoneet ”Weberin” keskit- hän tahtoi erityisesti korostaa edus- pakotti silloisen eduskunnan varapu-
tyvän muita touhuja enemmän shakki- kunnan arvovaltaa ja piti kiinni siitä, hemiehen mukaansa.
pelin puolelle. että puhemies on valtion toinen hen- Hakkila kertoi ajelustaan itse näin:
Vuorimiehenkadun jälkeen Väinö Pie- kilö arvojärjestyksessä. Hakkila saa- ”Minua lähdettiin kuljettamaan au-
tari valmistui filosofian ja lakitieteen vuttikin puhemiehenä tiukalla mutta tolla pohjoiseen päin. Matka sujui
kandidaatiksi erinomaisin arvosanoin. rauhallisella asiallisuudellaan arvos- rauhallisesti, ajettiin sivuteitä ja jos-
Hän solmi avioliiton Heljä Siviä Ahjon tusta yli puoluerajojen. sain tankattiin bensiiniäkin. Lapuan
kanssa. He saivat kolme lasta Ullan, Eduskuntatyöhön mahtui myös vä- kirkonkylään saavuttiin lauantain vas-
Lean ja Juhan. Valmistumisen jälkeen rikkyyttä. Maalaisliiton kiteeläinen taisena yönä. Auto ajettiin kunnan-
hän toimi asianajajana, työväen laki- valtiopäivämies Akseli Brander oli jou- talon eteen, jonne osa kyyditsijöistä
toimiston omistajana ja vankeinhoito- tunut puhemies Hakkilan silmätikuksi meni pitämään kokousta. Tämän jäl-
laitoksen ylitirehtöörinä Helsingissä. välihuutojensa ja kansanomaisen rön- keen matka jatkui etelään Kuortaneen
Tulevan kotikaupunkinsa Tampereen syilevien puheenvuorojensa vuoksi. metsätaipaleelle. Miehet uhkasivat
kunnallispormestariksi hänet valittiin Puhemiehen pöntöstä kuuluikin vä- panna täytäntöön ’kommunistien suo-
1920. Valinnan myötä hänestä tuli en- hän väliä komento ”asiaan Brander”. jelijajehulle’ langettamansa kuoleman-
simmäinen ”punainen pormestari”, Kiteen maanviljelyneuvosta komen- tuomion. Kaksi miehistä oli vahvasti
mitä tointa hän hoiti 1952 asti. not jäivät harmittamaan. Vastavedok- humalassa. Uhkauksia, kirouksia ja

Syntymätalo Lempäälässä Rikalan kylässä. Rakennukset paloivat kapinassa 1918.
21