Page 18 - VIRTAA AJASSA NO 5 2022

18 virtaaajassa.fi 4.5.2022 n:o 5

Kun turvallisuus petti

urvallisuuspoliit- sasta kaksikolmasosaa on yteensä. Raja aukesi railo- pystyisi verrattain lyhytai- kesi Norjassa ja Ruotsis- koskaan maaliin. Siksi Suo-
tinen kello pysäh- jo NATO:ssa. Liittyminen na. kaiseen puolustussotaan. sa. Turvallisuuspoliittinen mi esitti varustusten supis-
Ttyi Euroopassa sotilasliittoon lienee lyhy- Aitosuomalaisuus hapatti Se oli järkevää viivytystais- vastaanotto oli penseä. tamiskonferenssia valmis-
24.2.2022, kun Venäjä teki en ajan kysymys niin Ruot- Suomen poliittista maa- telua ulkomaisen avun saa- Norjan ulkoministeri Ih- televassa komissiossa em.
täysin provosoimattoman sissa kuin Suomessa. perää vahvasti maailman- misen kannalta. Eri vaihto- len totesi Norjan olevan aloitteen. Suomi lähti siitä,
hyök-käyksen Ukrainaan. Kansanedustajista yli sotien välissä. Suomeen ehdoissa ulkomainen apu atlanttilainen valtio, jonka että apua tuli tarjota jo sii-
”Sotilaallisella erikoisope- puolet kannattaa Suomen perustettiin Akateeminen nähtiin tehokkaimmaksi ei pidä olla läheisessä yh- nä vaiheessa, kun hyökkä-
raatiolla” piti saada Kiovan NATO-jäsenyyttä, vain 13 Karjala-seura vuonna 1922 tilanteessa, jossa maa oli teistyössä Suomen kans- yksen uhka oli todettavissa.
hallinnosta pois ”natsit ja vastustaa (19.4.22). Tuo- Itä-Karjalan heimoretkien vielä valloittamaton ja jos- sa. Ruotsissa ulkoministeri Suomen aloite tähtäsi
narkomaanit”. Todella ala- reen turvallisuuspoliittisen epäonnistuttua. AKS yllä- sa omaa armeijaa ei ollut Hellner puolestaan korosti kansallisen turvallisuusdi-
arvoista, vihamielistä ja selonteon, jota myös NA- piti ryssänvihaa jatkuvasti. lyöty. Ruotsin jatkavan entisel- lemman ratkaisemiseen,
herjaavaa puhetta. TO-selonteoksi kutsutaan, Etenkin seuran sisärengas lä linjallaan. Venäjän kaaos mutta se oli verhottu Kan-
Ukraina on urhoolli- käsittely eduskunnassa alkoi Vihan veljet edusti naa- Perusratkaisu ja Suomen naapuruus sen sainliiton peruskirjan peri-
sella taistelullaan ja län- 20.04.22. Se on ensimmäi- puria kohtaan sysimustaa 1920-luvun testissä kanssa pakottivat Ruotsin aatteisiin ja liiton hyväksy-
nen voimistuvalla ase- ja nen virallinen askel Suo- vihaa, josta todistavat jul- Reunavaltioyhteistyö jat-kamaan jyrkkää neut- miin päätöslauselmiin.
muulla tuella pysäyttänyt men NATO-tiellä. Suomet- kaisut ”Ryssästä saa puhua 1919-1923 ja ”Varsovan raliteettipolitiikkaa. Skandinavian maat eivät
venäläisten etenemisen tumisen aika on vihdoin vain hammasta purren” ja kommellus” Ruotsin ulkoministe- tukeneet Suomen aloi-
mm. pohjoisessa ja Kiovan jäämässä taakse. ”Suur-Suomi on yhtä kuin Jo vuonna 1918 Suomen rin Carl Hederstiernan tetta. Aloite ei johtanut
ympäristössä. Arvioiden SUPO:n päällikkö Antti isänmaa”. ulkoministeri Rudolf Hols- Suomen ja Ruotsin välistä
mukaan venäläisiä on kaa- Pelttari kirjoitti hiljattain Uskonnolliseen kaapuun ti oli saanut Lontoossa puolustusliittoa kannattava myönteiseen tulokseen
tunut puolentoista kuu- kolumnissaan, että Ve- ryssänvihan puki AKS:n pe- Foreign Officelta kaksija- puhe vuo-den 1923 lopulla Suomen kannalta.
kauden aikana jopa 19 000 näjän toiminta on suurin rustajajäsen pastori Elias koisen ulkopoliittisen toi- nostatti toiveita Suomessa. Loistava
(10.4.22), osa venäläissoti- uhka Suomen kansallisel- Simelius (myöh. Simojoki). mintamallin. Sen mukaan Ruotsissa ajatus puo- eristäytyminen
laista on kieltäytynyt pa- le itsenäisyydelle. Mieleen Hänen mukaansa kommu- Suomen tuli ulkopolitii- lustusliitosta ammuttiin
laamasta rintamalle. Venäjä palaa suurvenäläisten pu- nismi on synti, venäläinen kassaan paitsi pyrkiä Skan- nopeasti alas. Suomi sai Huolimatta Suomen po-
suunnitteli valtaavansa Uk- heet siitä, että Suomikin kommunismi on kaksinker- dinavian maiden kanssa todistuksen siitä, että ky- liittisesta aktiivisuudesta
rainan muutamassa päiväs- on vanhaa venäläistä maa- tainen synti ja syntiä tulee tapahtuvaan yhteistyöhön seisten maiden puolustuk- eri mainituilla toimintalin-
sä, mutta sota on kestänyt ta. Panslavismi ja slavofiili- aina vihata. Kommunismin myös tukea kaikin keinoin sellinen yhteistyö oli täysin joilla 1920-luvun turvalli-
jo yli kaksi kuukautta. syys eivät ole itänaapurissa täytyi olla pahaa eli ryssä- Baltian maiden ja Puolan teoreettinen mahdollisuus. suuspoliit-tiseksi johtopää-
Venäjän sodankäynnissä suinkaan sammuneita aat- läisyyttä. itsenäisyyttä, mikäli ko. Ruotsi ei aikonut luopua tökseksi jäi ulkoministeri
on voimistunut totaalinen teita. Ryssittely oli Suomessa maat osoittautuvat elinkel- neutraliteettipolitiikastaan, Hjalmar Procopèn luon-
ja terroristinen ote. Siviilit Koko Suomen itsenäisyy- arkipäivää, myös eduskun- poisiksi. joka oli pitänyt sen toista- nehtima ”loistava eristäy-
ovat koko ajan voimistu- den ajan ulko- ja turvalli- nassa. Muun muassa SDP Ulkoministeri Rudolf sataa vuotta sotien ulko- tyminen”.
vasti barbaarimaisten is- suuspolitiikka on hakenut paheksui asiaa 1920-luvun Holsti toimi aktiivises- puolella. Se oli asiaintila, joka Suo-
kujen kohteina. Nimet ku- ratkaisua itäisen aggres- alkupuolella. Ennakkoluu- ti reunavaltioyhteistyön Suomi nähtiin arvaamat- men kannalta oli epätoi-
ten Borodjanka, Butša, sion torjumiseksi. Puolus- lot Neuvostoliittoa koh- hyväksi. Hän ajoi ko. yh- tomana uutena naapurina, vottu eikä missään nimessä
Buzova, Harkova, Herson, tusrevisionin mietinnössä taan johtivat siihen, että teistyön tiivistämistä soti- joka oli aivan liian ambiti- turvallisuuspoliittisen pe-
Kramatorsk ja Mariupol jo vuodelta 1926 kirjoitet- maan Helsingin lähetystö laalliseksi. Reunavaltiot otäyteinen. Suomessa val- rusratkaisun mukainen.
jäävät historiaan ihmisyy- tiin, että salakavalat hyök- käytännössä eristettiin olivat Venäjästä irtautu- litsevaa kategorisen tor- Turvallisuusdilemmansa
den vastaisten sotatoi- käykset kuuluvat Venäjän Suomen sisäpolitiikasta. neita maita; Baltian maat ja juvaa ajatusmaailmaa NL:a ratkaisemisessa Suomi ei
mien paikkoina. Ilmeisesti sodanjohdon ”perintäta- Puola ennen muuta. Näillä vastaan pidettiin osin kä- ollut vuonna 1930 yhtään
siviilejä valloitetuilla alueilla poihin”. Turvallisuus- mailla oli samantapainen sittämättömänä. Suomen pitemmällä kuin vuonna
on kidutettu, raiskattu ja Historiasta voi oppia. poliittinen turvallisuusongelma kuin ulkopolitiikkaa pidettiin 1919. Päinvastoin Suomi
ammuttu venäläissotilaiden Seuraavassa selvitän Suo- perusratkaisu Suomella. Ruotsissa siis arvaamatto- oli käyttänyt eräät mah-
toimesta ihan ajan kuluksi. men turvallisuuspoliittista Suomessa tiedostettiin Yhteistoimintaa pidettiin mana. Veljeily epävarmassa
Mitä kauheuksia vielä pal- perusratkaisua 1920-lu- se, että itäisen naapurin lähtökohtaisesti säilyttä- asemassa olevia reunaval- dollisuutensa loppuun eikä
jastuukaan? vulla ja ko. vuosikymmenen vänä eli status quo-poli- tioita kohtaan ei ollut omi- uusia, silloisessa konstel-
On syytä huomioida, että tilannetasoa. kanssa vuonna 1920 sol- tiikkana Itämeren piirissä. aan vakuuttamaan Ruotsia laatiossa toteuttamiskel-
Venäjän kansallinen lain- mittu Tarton rauhansopi- Piti varmistaa ko. maiden Suomen ulkopolitiikan tar- poisia ratkaisumalleja ollut
säädäntö kieltää hyökkäys- Naapurit vastoin mus toi Suomelle liiankin itsenäisyys mieluiten jon- koituksenmukaisuudesta. näkyvissä.
sodan. Tästä on visusti vai- tahtoaan ”hyvät” itäiset rajat. Kar- kinlaisella liittojärjestelyllä. Hederstiernan heittämä Suomi oli ajautunut tul-
ettu. Maassa voi saada 15 Otsikko on lainattu Kei- jalan Kannas oli geostra- Aktiivisimmallaan Suo- turvallisuuspoliittinen koe- taessa 1920-luvun lopulle
vuotta vankeutta, jos pu- jo Korhosen samannimi- teginen hyökkäystie Le- men kannalta reunaval- pallo jäi pelkäksi kuplaksi ja turvallisuuspoliittisen pe-
huu totta Ukrainan (hyök- sestä kirjasta. Porvarillisen ningradiin. Suomen tulo tioyhteistyö oli vuosina päätti puolustusliittokes- rusratkaisun vaatiman ulko-
käys)sodasta, jota presi- Suomen ja kommunistisen Petsamon omistajaksi oli 1922 ja 1923. Reunaval- kustelut virallisella tasolla maisen tuen suhteen nolla-
dentti Putin nimittää siis Neuvosto-Venäjän (vuo- melkoinen lisäriski Mur- tioyhteistyön saattaminen vuonna 1923. pisteeseen. Tuloksia ei ollut
”sotilaalliseksi erikoisope- desta 1922 Neuvosto- manskin kannalta, joka oli sopimuspohjaiseksi oli epä- saatu aikaan Ruotsin kans-
raatioksi”. liitto) tulo naapureiksi oli Neuvostoliiton henkireikä onnistunut vuonna 1922 Kansainliiton sa, ei reunavaltioiden eikä
Boris Jeltsin vahvisti Atlantille. Suomen eduskunnan kiel- tarjoama Kansainliiton suunnilla.
vuonna 1996 Venäjän ri- molemmille epämieluisa Yleisesikunnan aloittees- täydyttyä ratifioimasta mahdollisuus Suomen osalta edellä
yllätys. Suomelle sen ta-
koslain 34. luvun XII kap- kia, koska neuvostovallan ta vuonna 1923 asetettiin Varsovan sopimusta. kuvattu turvallisuuspo-
paleessa artiklan 353, jos- oletettiin tuhoutuvan no- ns. Hornborgin puolustus- Syynä reunavaltioyhteis- Seuraava Suomen turval- liittinen isolaatio jatkui
sa kielletään nimenomaan peasti. Bolševismin etenkin revisioni, joka sai tehtä- työn kariutumiseen voi- lisuuspolitiikan aktiivisuus- 1930-luvulla. Toki itänaa-
hyökkäyssodan käyminen. 1920-luvun alkupuolella väkseen tarkistaa Suomen daan nähdä ulkoministeri kausi osui vuosiin 1926- purin kanssa saatiin ai-
Myös julkinen kehottami- korostama tavoite maa- puolustussuunnitelmat. Holstin omavaltaisuus ja 1930. Tällöin Suomi pyrki kaan v. 1932 hyökkäämät-
nen hyökkäyssotaan on Revisionin tueksi oli kiinni- valtuuksien ylittäminen. Kansainliiton kautta saata- tömyyssopimus. Suuret
rangaistavaa. ilmanvallankumoukseen tetty suuri määrä asiantun- Loppujen lopuksi reunaval- villa monenvälisillä turvalli- muutokset Euroopan po-
sekä siihen liittyvä ekspan- tijoita, mm. korkea-arvoisia suustakuilla varmistamaan
Itä on aina ollut siohalu laajentua länteen englantilaisia meri- ja ilma- tioyhteistyö nähtiin Suo- asemansa NL:n nähden. liittisella kartalla alkoivat
messa liian kapea-alaisena.
suomen huoli- katsottiin selviöiksi Suo- sodankäyntiin perehtynei- Vaikka kyseisillä mailla oli Suomi esitti vuonna 1926 Adolf Hitlerin ja kansallis-
sosialistien noustua valtaan
ilmansuunta messa. tä upseereita. yhteinen uhkaaja idässä, aloitteen finanssiavusta Saksassa 1933.
Suomessa toki ymmär- Uhka-analyysi oli selvä. ja siihen liittyvästä saat-
Venäjän toimet romutti- rettiin, että itsenäisyys oli Ainoa Suomen olemas- niiden intressit vetivät niin tueavusta. Se oli voimakas Vuonna 1935 Suomi julis-
vat eurooppalaisen turval- saavutettu Venäjän mur- saoloa uhkaava vaara on paljon eri suuntiin, ettei yritys ratkaista kansalli- tautui osaksi pohjoismaista
lisuusrakennelman hetkes- roksen ja heikkouden seu- idässä. Johtopäätökseksi yhteistä erilaisissa konstel- nen turvallisuusongelma puolueettomuuspolitiik-
sä. Suomi ja Ruotsi joutui- rauksina. Suomessa kat- tulikin, että ” puolustuksen laatioissa kestävää linjaa kansainvälisin sopimusjär- kaa. Kun talvisota alkoi Ve-
vat arvi-oimaan kokonaan sottiin, että ainoa vihol- suunnittelussa on yksin- saatu aikaan. jestelyin. Suomi haki kol- näjän hyökätessä Suomen
uudelleen asemansa suh- linen saattoi olla vain si- omaan otettava huomioon Hederstierna- lektiivisesti ta-pahtuvaa kimppuun ilman sodanju-
teessa Venäjään. Käynnis- vistymätön Venäjä, joka suojan tarve Venäjää vas- välikohtaus avunantoa hyökkäyksen listusta 30.11.1939, Suomi
sä on molemmissa maissa perivihollisena kuin ”vaa- taan”. uhrille. oli edelleen yksin.
vilkas keskustelu Pohjois- niva jättiläinen” jatkuvasti Avoimesti tunnustettiin Paluumatkallaan Parii- Suomessa ei juurikaan Hannu Viitaniemi
Atlantin puolustusliittoon kyttää tilaisuutta Suomen ratkaiseva kokoero Suo- sin rauhankonferenssista uskottu, että varustusten
liittymisestä. Suomen kan- liittämiseksi takaisin yhte- men ja NL:n välillä. Suomi 1919 Rudolf Holsti poik- supistamishanke johtaisi