Page 26 - HOSPITAAL
P. 26
Djabièrnè 19 òktober 2018 47
Elsa Rozendal di MAN
WILLEMSTAD.- Pa algun propio inisiativa i hopi pa sa kiko ta e minister su limitashon? di hendenan ku limitashon?
aña kaba tin un estudio biaha stimulá pa e dos punto di bista i kiko ta e 2. Kiko minister a hasi 4. Minister a laga
ku a keda hasí pa loke ta fundashonnan menshoná, minister su maneho pa ku ku e rekomendashonnan hasi un inventarisashon
trata aksesibilidat den a hasi ahustenan nesesario hendenan ku limitashon. den e estudio tokante kuantu lugá/edifisio si a
nos sentro di siudat pa i ta tene kuenta ku e hende Den e kuadro aki aksesibilidat pa hendenan hasi ahustenan kaba pa
hendenan ku limitashon. ku limitashon. parlamentario Rozendal ku limitashon den nos hendenan ku limitashon?
Sinembargo parlamentario Rozendal a manda karta a hasi e siguiente sentro di siudat. 5. Si Minister a hasi
Elsa Rozendal por konstatá pa minister di Desaroyo preguntanan na e minister. 3. Kiko minister su plan e inventarisashon aki,
ku no muchu a keda hasí Sosial, Labor i Bienestar, 1. Kiko ta minister su ta pa ku konsientisashon di minister por manda esaki
pa trese kambio den e señor Hensley Koeiman, maneho pa ku hendenan ku komunidat riba aksesibilidat pa parlamento.
situashon ku hendenan ku
limitashon tin ku pasa aden
ora ta trata akseso fásil na
diferente lugá i edifisio.
Diferente fundashonnan
manera Fundashon
Alton Pas i Fundashon
Pro Bista a bin ta traha
riba konsientisashon i
posibilidatnan pa hasi
lugánan i edifisionan mas
aksesibel pa hendenan den
rolstoel i ku ménos bista òf
siegu.
Aki aya tin negoshinan
i entidatnan ku for di nan
Kontinuashon di pagina 39
Obesidat ta oumentando
tin plannan avansá pa
bin ku un sugartax, ku
mester redusí konsumo di
suku i produktonan di suku.
Resientemente na un
enkuentro na Merka den kua
e minister di salú di Kòrsou
tambe a partisipá a yega un
pakete di maneho di 6 punto
pa atendé e situashon aki.
Den e puntonan menshoná
tin entre otro e obligashon
pa pone kontenido di kada
produkto riba un etikèt,
introdusí stándartnan di
nutrishon i introdusí guia
pa skolnan. Tambe lo traha
riba redukshon di merkadeo
pa produktonan ku no ta
saludabel.
E tema di e aña aki
pa kaba ku e stigma di
obesidat tin di aber ku
e efekto negativo ku
gordura en general tin riba
individuonan. Aparte ku
e ta kondusí na diferente
enfermedat, e kondishon
por kondusí na ansiedat,
depreshon, outoestima abou
i hasta suisidio loke tin su
impakto pa salubridat en
general. CARPHA a pidi
gobièrnunan, lidernan di
komunidat, profeshonalnan
di kuido i individuonan pa
traha huntu i pa krea un
ambiente ku ta promové un
aktitut di bida salú. Banda
di esei, CARPHA a pidi tur
hende pa sigui un sistema
di kome balansá, oumentá
ehersisio i monitòr peso tur
dia.