Page 13 - SYYSKUU 2023

Ilveksen Suomen ten hyvässä seurassa oltiin. Seura-
simme useita otteluita. Tuohon ai-
kaan myös Itä-Saksan juniorit olivat
maailman huippuja.
mestaruudesta 40 vuotta mentaja Heinz Werner, joka yhdessä
Oppi-isänä meillä oli seuran pääval-
seuran puheenjohtajan kanssa olivat
laatineet meille maan tavan mukai-
sen minuuttiaikataulun. Jalkapal-
lon lisäksi tutustuimme kaupungin
urheilukouluun, jonka oppilaita oli
ollut mm. 400 metrin MM-kisojen
voittaja (-86) Thomas Schönlebe ja
Calcaryn taitoluistelun voittaja Ka-
tarina Witt. Katarinalla oli jopa oma
jäähalli harjoittelua varten.
Jalkapallo oli kuitenkin suosituin
laji. Jokaisen ottelukierroksen jäl-
keen televisio näytti tunnin maa-
likoosteen ja päivän sankarit len-
nätettiin helikopterilla studioon
kommentoimaan omia suorituksi-
aan. Heti tämän lähetyksen jälkeen
televisio käännettiin Länsi-Saksan Suomenmestaruus Ratina 1983
(Kuva Veikko Lintinen)
suuntaan ja katsottiin siellä tehdyt
maalit. tuksia, maalivahtiharjoitteita olikin lä. Talvella oli myös halli käytössä.
Tuolloin Itä-Saksan Oberliigan meillä molemmilla mapillinen, kun Iltapäivätreenien jälkeen saunomis-
pelaajat harjoittelivat 17–19 tuntia tultiin takaisin Tampereelle. ta, fysikaalista lihashuoltoa jne. Jos
viikossa. Käytännössä se merkit- Pelaajat kokoontuivat joka aamu olen oikein ymmärtänyt, niin meillä-
si kahta kahden tunnin harjoitusta kin on siirrytty vastaavaan harjoitus-
päivässä. Koska harjoitteet olivat kymmeneltä aamupalalle ja harjoi- rytmiin kolmekymmentäviisi vuotta
”salaisia”, niin Ramin kanssa saimme tuksiin. Niiden jälkeen ruokailu ja pie- myöhemmin. Kaikkien seurojen har-
katsella piirrettyjä harjoituskuvioita, net levot joukkueen lepohuoneessa. joitustapoja en tietenkään tiedä.
salaa yöllä asuinpaikassamme. Val- Iltapäiväkahvien ja hedelmien syön- Ainakin Ilveksen harjoitusolosuh-
mentaja toi ne meille illalla näytille ja nin jälkeen toiset kahden tunnin har- teet paranevat uuden Tammelan sta-
haki aamulla pois. Maalintekoharjoi- joitukset erinomaisella nurmikentäl- dionin ansiosta. Hulppeat puitteet,
lämmitettävä keinonurmi takaavat
raittiin ulkoilmaharjoittelun ympäri
vuoden. Kovilla pakkasilla siirryttä-
neen edelleen Pirkkahallin lämpöön.
Juuri vahvistettiin, että Ilves voitti
stadionin operoinnin viideksi vuo-
deksi, sisältäen option jatkosta.
Kuinka tämä Saksan reissun anti
vaikutti 80-luvulla loppupuolella Il-
veksen kuvioihin? Monet
harjoitteet seurassa oli suunniteltu
meidän piirtämiemme harjoitteiden
pohjalta ja toteutettu mahdollisim-
man paljon seuran tarpeita vastaa-
viksi. Harjoittelussa pyrittiin palvele-
maan pelille ominaisia tilanteita. Siksi
suurin osa harjoitteista olikin suoria
katkelmia normaaleista pelitilanteis-
ta. Siis mahdollisimman peliomaisia.
Kesän aikana piti sitten näkyä kuin-
ka Ilveksen edustusjoukkue, ja A-
juniorit olivat valmentajiensa uudet
opit imeneet. Miten siinä siten kävi.
Sarjapaikat säilyivät, mutta pääval-
Kevät 1962 peli alkamassa hiekkakentällä mentaja sai lähteä.
(Kuva Jarmo Jansson) harri holli
13