Page 26 - download
P. 26

3
                        Djasabra 2 aprel 2022

                                                          Apesar di konsepto di igualdat

        Diferensia den munisipio i islanan BES





          KRALENDIJK  – Riba  buta  ku por tin  reglanan  ku nan haña ta  bon ta  de-
       invitashon di Komishon  diferente. Loke a sosodé ta  pendé sí e ta den man di e
       Fiho di Asuntunan Insular  ku kaminda a spesifi ká den  munisipio i haña ku nan ke
       i di Reino, Mr. Ir. Carlos  statüt diferente punto den  bai regl’é sentral na nivel
       da  Costa  Gomez  a  duna  konstitushon nan a pone  di Hulanda, nan por hasié.
       un splikashon amplio pa e  solamente  ku bista  riba  E tempu di Antia esaki no
       tópiko diferensia di kanti- sirkunstansia personal, ke  tabata posibel.
       dat  di  miembro  den  Kon- men el a keda hopi vago.        Den WolBES nan a sali
       seho Insular na Boneiru, St.  Esaki  ta  nifi ká  ku  nan  ta  tambe  for di dualismo ka-
       Eustatius  i Saba, kompará  bisa  esaki  ta  sirkunstan- minda ta haña ku Kolegio
       ku kantidat di miembro den  sia personal i ta pone otro  Ehekutivo  i Konseho In-
       konseho di munisipio  na  regla.                         sular  ta  kompletamente
       Hulanda.                       Da Costa  Gomez:  “Mi- separá.  Den ERNA tabata                     Mr. Ir. Carlos da Costa Gomez
          Durante reunion di e  rando ku den konstitushon  posibel pa diputado por ta  15515 habitante. Si usa esei  10 hende pa sostené e lista
       komishon  e  siman  aki,  da  mester  tin  igualmente  den  tantu miembro di Konseho  meskos na 2019 e kantidat  i riba un lista por tin mák-
       Costa Gomez a bisa ku es- Hulanda, mi a bai wak e ora  Insular  i  Kolegio  Eheku-    di habitante  tabata  20104  simo 50 hende. Pues aki ta
       aki tabata tópiko di su tésis  ei kon a yega na WolBES.  tivo.                        i  segun e lei di  munisipio  mira  ku pa mesun nuebe
       ku el a traha pa finalisá su  Tabatin hopi diskushon pa     Ora wak den ERNA, da  por tabatin 15 miembro den  asiento ántes por tabatin 17

       estudio na Universidat di  wak kiko ta bai bira e siste-  Costa Gomez  ta sigui, e  Konseho Insular.               hende riba un lista i awor
       Kòrsou.                     ma di WolBES. Nan a bini  promé tabata di 1951, Bo-          Si wak kon nan a yega na  por bai te 50 hende.”
                                   ku ta bai sigui lei di muni- neiru tabatin shete miembro  e kambionan, ta bisa ku nan     Ke men, segun da Costa
                Desviashon         sipio den liña grandi, pero  di Konseho Insular ku e po-  tin miedu si subi e kantidat  Gomez, aki ta ilustrá ku tin

          Prof. Rogier a skirbi un  mirando  e eskala  chikitu  sibilidat di subié pa nuebe  di miembro manera un mu-     sufisiente polítiko i e argu-
       buki i den e buki e ta skirbi  di e islanan,  inkluyendo  miembro.  Si wak e  kanti-  nisipio dor di e populashon  mento  ku nan a bini kuné
       ku den  desviashon  di  lei  relashon familiar, nan ke a  dat di habitante di Boneiru  chikitu di e islanan por haña  ku no tin sufi siente polítiko
       di munisipio, Konseho In- evitá ku esaki ta trese sierto  na 1951, esei tabata  5079  problema no no tabatin su- no ta bálido mas.
       sular di Boneiru tin nuebe  problema  di bon gober- habitante, ke men un kuart  fi siente  hende,  pero  nan  a       Ora pasa den tur e dis-
       miembro i Konseho Insular  nashon. I esei nan a buta  di loke tin awor aki. Nan a  laga  e  fl eksibilidat  den  pa  kushonnan  den  Tweede
       di Saba i St. Eustatius, tin  ku nan ta bai kambia sierto  mantené e kantidat na shete  por subi e kantidat di hen-  Kamer  tokante  WolBES,
       sinku miembro. Si wak bon,  artíkulo di WolBES en bista  komo ku nan a bisa tabatin  de. Si wak ERNA, Boneiru  tabatin  diferente  frakshon
       den Reino tin e konsepto di  di lei di munisipio ku tabata  tiki hende i pa mantené e  tabatin  nuebe miembro  ku a hasi e pregunta di kon
       igualdat. Na 10-10-10 Bo- e base pa yega na WolBES.  gastunan abou.                   di Konseho Insular i tres  ta  duna  e  fl eksibilidat  pa
       neiru,  St. Eustatius  i  Saba  Aki  den  a  spesifi ká  sierto                       diputado. Aparte  di esei e  subi e kantidat di miembro
       a drenta e konstelashon di  artíkulo ku den dje tambe e              ERNA             isla  tabatin  tres  miembro  siendo bo mes ta bisa no tin
       Hulanda i ku esaki tur loke  kantidat di miembronan di      Delaster ERNA di 31 di  den Staten. Despues di 10- sufi siente hende. Otro frak-
       ta konta pa Hulanda, ta  Konseho Insular.”               mart 2010, promé ku e tran-  10-10 ta haña ku e kantidat  shonnan ta bisa ku no tin
       konta pa e islanan tambe,                                sishon, ta mira ku Boneiru  di polítiko ku tabatin mes- nesesidat pa duna fl eksibi-
       segun da Costa Gomez.           Kon a yega na WolBES     tabatin nuebe miembro den  ter  tabata  nuebe  den  Kon- lidat anto ta fi h’é na un kan-
          For di e tempu ei, di       Ántes tabatin ERNA ku  Konseho Insular ku e posi-      seho Insular i tres diputado.  tidat. Otro partido ta hasi
       akuerdo  ku  da  Costa  Go- tambe tabata basá riba lei  bilidat pa subié pa 11.       Pues a keda ku mesun 12  pregunta  di  kon  ta  trata  e
       mez,  a premirá  ku nan  di munisipio. Den ERNA             Pues e tempu ei tabatin  polítiko siendo nan ta bisa  tres islanan aki otro. Nan ta
       ke algun  diferensia  i  esei  kaba tabatin  dos diferen-  e posibilidat konforme a  ku e  kantidat di  polítiko  a  puntra pa e lei di munisipio
       a pone tambe  den statüt.  sia ku awor aki en bista di  populashon subi por a subi  subi loke no tabata e kaso.    tambe e kantidat lo ta mu-
       Artíkulo 1 di statüt ta bisa  WolBES. Den ERNA e is-     e kantidat di miembro. Pero                               chu haltu. Ora realisá ku a
       ku e islanan ta forma parti  lanan  tabatin  outonomia  esaki a sak’é for di WolBES,          No ta kuadra         introdusí e lei di munisipio
       di e sistema estatal di Hu- ku  tabata  garantisá  i  taba- segun da Costa Gomez. E      Da Costa Gomez: “Mo-      na 1851 i for di e tempu ei e
       landa i ta bai kai den e kon- tin sierto artíkulo ku tabata  promé konsepto di WolBES  mentu ku nan a bisa ku no  kantidat di miembro tabata
       stelashon di Hulanda. Pero  konta pa tur isla i e otro  di 2009, di akuerdo ku da  tin sufi siente polítiko, mi a  stipulá.  Despues  di  tur  e
       por pone regla pa e islanan  artíkulonan  Antia  por dis- Costa Gomez, tabata bisa ta  bai wak e elekshon di e úl- diskushonnan ei tòg a disidí
       aki i tuma otro medida ku  idí riba dje. Pues, e artíkulo  fi ha e kantidat di miembro  timo tempunan i ta mira ku  di mantené  e proposishon
       bista  riba e sirkunstansia  kaminda  e islanan  a haña  di  Konseho Insular  nuebe  tin un kambio. Si bai bèk  manera e tabata.
       ekonomia i sosial, distan- nan outonomia esei tabata  pa  Boneiru  i 5 pa  St. Eu-    riba e sifranan, esaki no ta    Despues a bini diferente
       sia, eskala chikitu, kanti- garantisá,  pues  no  por  a  statius i Saba. Ei den taba-  kuadra ku e duda ku tin ku  rapòrt kaminda a hasi estu-
       dat di habitante, posishon  mishi kuné, segun da Costa  tin pará tambe pa medio di  no tin sufi siente polítiko no  dio i ta menshoná ku e kan-
       geográfiko i klima.         Gomez.                       un ordenansa insular por  ta  hustifi ká.  Loke  tambe  a  tidat di trabou pa e miem-

                                      Da Costa Gomez  a sigui  subi e kantidat  di miem- kambio, ántes den tempu di  bronan di Konseho Insular
             Reglanan diferente    bisa, den Hulanda ta haña  bro. E tempu ei por a subié  Antia tabatin mester di 25  ta hopi, pero no a bini ku
          Da Costa Gomez  a sigui  ku e legisladó  nashonal  te na un máksimo di 15 pa  fi rma pa sostené un partido  esaki  den  nan rekomen-
       bisa, dia 17 di novèmber  tin  e outorisashon pa hala  Boneiru i nuebe pa St. Eu-     pa bai elekshon i riba kada  dashonnan. Resultado di
       2010 Hulanda  a  hinka  e  temanan  di propio outo- statius i Saba. E tempu ei  lista por tabatin  máksimo  esaki  ta  ounke  ku  a  men-
       islanan  aki bou di konste- risashon di un munisipio  nan tabata wak lei di mini-     17 persona. Den e sistema  shoná esaki, e no a yega na
       lashon di Hulanda den kon- aden i regla esaki sentral.  sipio i e kua sifra di 2007  nobo ku tin  pa  por parti- superfi sie, da Costa Gomez
       stitushon i tambe a bolbe  Ke men un dado momentu  e tempu ei Boneiru tabatin  sipá na elekshon, mester di  a trese dilanti.
   21   22   23   24   25   26   27   28   29   30   31