Page 26 - download
P. 26
3
Djasabra 2 aprel 2022
Apesar di konsepto di igualdat
Diferensia den munisipio i islanan BES
KRALENDIJK – Riba buta ku por tin reglanan ku nan haña ta bon ta de-
invitashon di Komishon diferente. Loke a sosodé ta pendé sí e ta den man di e
Fiho di Asuntunan Insular ku kaminda a spesifi ká den munisipio i haña ku nan ke
i di Reino, Mr. Ir. Carlos statüt diferente punto den bai regl’é sentral na nivel
da Costa Gomez a duna konstitushon nan a pone di Hulanda, nan por hasié.
un splikashon amplio pa e solamente ku bista riba E tempu di Antia esaki no
tópiko diferensia di kanti- sirkunstansia personal, ke tabata posibel.
dat di miembro den Kon- men el a keda hopi vago. Den WolBES nan a sali
seho Insular na Boneiru, St. Esaki ta nifi ká ku nan ta tambe for di dualismo ka-
Eustatius i Saba, kompará bisa esaki ta sirkunstan- minda ta haña ku Kolegio
ku kantidat di miembro den sia personal i ta pone otro Ehekutivo i Konseho In-
konseho di munisipio na regla. sular ta kompletamente
Hulanda. Da Costa Gomez: “Mi- separá. Den ERNA tabata Mr. Ir. Carlos da Costa Gomez
Durante reunion di e rando ku den konstitushon posibel pa diputado por ta 15515 habitante. Si usa esei 10 hende pa sostené e lista
komishon e siman aki, da mester tin igualmente den tantu miembro di Konseho meskos na 2019 e kantidat i riba un lista por tin mák-
Costa Gomez a bisa ku es- Hulanda, mi a bai wak e ora Insular i Kolegio Eheku- di habitante tabata 20104 simo 50 hende. Pues aki ta
aki tabata tópiko di su tésis ei kon a yega na WolBES. tivo. i segun e lei di munisipio mira ku pa mesun nuebe
ku el a traha pa finalisá su Tabatin hopi diskushon pa Ora wak den ERNA, da por tabatin 15 miembro den asiento ántes por tabatin 17
estudio na Universidat di wak kiko ta bai bira e siste- Costa Gomez ta sigui, e Konseho Insular. hende riba un lista i awor
Kòrsou. ma di WolBES. Nan a bini promé tabata di 1951, Bo- Si wak kon nan a yega na por bai te 50 hende.”
ku ta bai sigui lei di muni- neiru tabatin shete miembro e kambionan, ta bisa ku nan Ke men, segun da Costa
Desviashon sipio den liña grandi, pero di Konseho Insular ku e po- tin miedu si subi e kantidat Gomez, aki ta ilustrá ku tin
Prof. Rogier a skirbi un mirando e eskala chikitu sibilidat di subié pa nuebe di miembro manera un mu- sufisiente polítiko i e argu-
buki i den e buki e ta skirbi di e islanan, inkluyendo miembro. Si wak e kanti- nisipio dor di e populashon mento ku nan a bini kuné
ku den desviashon di lei relashon familiar, nan ke a dat di habitante di Boneiru chikitu di e islanan por haña ku no tin sufi siente polítiko
di munisipio, Konseho In- evitá ku esaki ta trese sierto na 1951, esei tabata 5079 problema no no tabatin su- no ta bálido mas.
sular di Boneiru tin nuebe problema di bon gober- habitante, ke men un kuart fi siente hende, pero nan a Ora pasa den tur e dis-
miembro i Konseho Insular nashon. I esei nan a buta di loke tin awor aki. Nan a laga e fl eksibilidat den pa kushonnan den Tweede
di Saba i St. Eustatius, tin ku nan ta bai kambia sierto mantené e kantidat na shete por subi e kantidat di hen- Kamer tokante WolBES,
sinku miembro. Si wak bon, artíkulo di WolBES en bista komo ku nan a bisa tabatin de. Si wak ERNA, Boneiru tabatin diferente frakshon
den Reino tin e konsepto di di lei di munisipio ku tabata tiki hende i pa mantené e tabatin nuebe miembro ku a hasi e pregunta di kon
igualdat. Na 10-10-10 Bo- e base pa yega na WolBES. gastunan abou. di Konseho Insular i tres ta duna e fl eksibilidat pa
neiru, St. Eustatius i Saba Aki den a spesifi ká sierto diputado. Aparte di esei e subi e kantidat di miembro
a drenta e konstelashon di artíkulo ku den dje tambe e ERNA isla tabatin tres miembro siendo bo mes ta bisa no tin
Hulanda i ku esaki tur loke kantidat di miembronan di Delaster ERNA di 31 di den Staten. Despues di 10- sufi siente hende. Otro frak-
ta konta pa Hulanda, ta Konseho Insular.” mart 2010, promé ku e tran- 10-10 ta haña ku e kantidat shonnan ta bisa ku no tin
konta pa e islanan tambe, sishon, ta mira ku Boneiru di polítiko ku tabatin mes- nesesidat pa duna fl eksibi-
segun da Costa Gomez. Kon a yega na WolBES tabatin nuebe miembro den ter tabata nuebe den Kon- lidat anto ta fi h’é na un kan-
For di e tempu ei, di Ántes tabatin ERNA ku Konseho Insular ku e posi- seho Insular i tres diputado. tidat. Otro partido ta hasi
akuerdo ku da Costa Go- tambe tabata basá riba lei bilidat pa subié pa 11. Pues a keda ku mesun 12 pregunta di kon ta trata e
mez, a premirá ku nan di munisipio. Den ERNA Pues e tempu ei tabatin polítiko siendo nan ta bisa tres islanan aki otro. Nan ta
ke algun diferensia i esei kaba tabatin dos diferen- e posibilidat konforme a ku e kantidat di polítiko a puntra pa e lei di munisipio
a pone tambe den statüt. sia ku awor aki en bista di populashon subi por a subi subi loke no tabata e kaso. tambe e kantidat lo ta mu-
Artíkulo 1 di statüt ta bisa WolBES. Den ERNA e is- e kantidat di miembro. Pero chu haltu. Ora realisá ku a
ku e islanan ta forma parti lanan tabatin outonomia esaki a sak’é for di WolBES, No ta kuadra introdusí e lei di munisipio
di e sistema estatal di Hu- ku tabata garantisá i taba- segun da Costa Gomez. E Da Costa Gomez: “Mo- na 1851 i for di e tempu ei e
landa i ta bai kai den e kon- tin sierto artíkulo ku tabata promé konsepto di WolBES mentu ku nan a bisa ku no kantidat di miembro tabata
stelashon di Hulanda. Pero konta pa tur isla i e otro di 2009, di akuerdo ku da tin sufi siente polítiko, mi a stipulá. Despues di tur e
por pone regla pa e islanan artíkulonan Antia por dis- Costa Gomez, tabata bisa ta bai wak e elekshon di e úl- diskushonnan ei tòg a disidí
aki i tuma otro medida ku idí riba dje. Pues, e artíkulo fi ha e kantidat di miembro timo tempunan i ta mira ku di mantené e proposishon
bista riba e sirkunstansia kaminda e islanan a haña di Konseho Insular nuebe tin un kambio. Si bai bèk manera e tabata.
ekonomia i sosial, distan- nan outonomia esei tabata pa Boneiru i 5 pa St. Eu- riba e sifranan, esaki no ta Despues a bini diferente
sia, eskala chikitu, kanti- garantisá, pues no por a statius i Saba. Ei den taba- kuadra ku e duda ku tin ku rapòrt kaminda a hasi estu-
dat di habitante, posishon mishi kuné, segun da Costa tin pará tambe pa medio di no tin sufi siente polítiko no dio i ta menshoná ku e kan-
geográfiko i klima. Gomez. un ordenansa insular por ta hustifi ká. Loke tambe a tidat di trabou pa e miem-
Da Costa Gomez a sigui subi e kantidat di miem- kambio, ántes den tempu di bronan di Konseho Insular
Reglanan diferente bisa, den Hulanda ta haña bro. E tempu ei por a subié Antia tabatin mester di 25 ta hopi, pero no a bini ku
Da Costa Gomez a sigui ku e legisladó nashonal te na un máksimo di 15 pa fi rma pa sostené un partido esaki den nan rekomen-
bisa, dia 17 di novèmber tin e outorisashon pa hala Boneiru i nuebe pa St. Eu- pa bai elekshon i riba kada dashonnan. Resultado di
2010 Hulanda a hinka e temanan di propio outo- statius i Saba. E tempu ei lista por tabatin máksimo esaki ta ounke ku a men-
islanan aki bou di konste- risashon di un munisipio nan tabata wak lei di mini- 17 persona. Den e sistema shoná esaki, e no a yega na
lashon di Hulanda den kon- aden i regla esaki sentral. sipio i e kua sifra di 2007 nobo ku tin pa por parti- superfi sie, da Costa Gomez
stitushon i tambe a bolbe Ke men un dado momentu e tempu ei Boneiru tabatin sipá na elekshon, mester di a trese dilanti.