Page 51 - Movet - Laboratoriokäsikirja 2015

Mg (magnesium) (S/P, erottelu)
Noin puolet elimistön magnesiumista on luustossa. Plas- man magnesiumista noin hieman yli puolet on ionisoitu- neena, noin kolmasosa sitoutuneena proteiineihin (al- bumiini) ja loput komplekseina anioneihin sitoutuneena (fosfaatti). Magnesium on tärkeä intrasellulaarinen kationi, ja se osallistuu erittäin monien entsyymien toimintaan esi- merkiksi energiantuotannossa (ATPaasi, kinaasit, fosfa- taasit) sekä DNA:n, RNA:n ja proteiinien valmistamiseen.
Magnesium liikkuu nopeasti plasman, soluvälitilan ja solujen välillä. Tähän vaikuttaa happo-emäs-tasapaino, elektrolyyttipitoisuudet sekä solujen kasvuun liittyvät muu- tokset (anabolia, proteiinisynteesi tms.).
Alkaloosissa ja anabolisissa tiloissa magnesiumia siirtyy soluihin, asidoosissa taas soluista pois. Magnesiumva- jaukseen voi olla syynä myös ripuli, oksentely tai malab- sorptio. Myös krooniset munuaissairaudet voivat pienen- tää plasman magnesiumpitoisuutta.
Virtsan magnesiumeritys kuvaa seerumi- tai plasmamää- ritystä herkemmin elimistön magnesiumpuutetta, eli vä- hentynyt magnesiumin eritys virtsaan on melko luotettava magnesiumpuutteen osoittaja. Puutostilassa eritys virtsaan on lähes olematonta. Toisaalta runsas magnesiumin saanti ravinnosta lisää magnesiumin eritystä (ellei elimistössä ole magnesiumin puutostilaa). Esimerkiksi hyperkalsemia ja diureetit lisäävät magnesiumin eritystä virtsaan lisäten virt- san magnesiumpitoisuutta ja pienentäen plasmapitoisuutta.
Vastausaika:
Näytteensaapumispäivänä.
Näytetyyppi:
Seerumi, Li-hepariiniplasma tai virtsa 0,3 ml. Sitraatti-, oksalaatti tai EDTA-plasmaa ei saa käyttää, koska ne sitovat magnesiumia. Seerumi- ja plasmanäyte säilyy 7 vrk huoneenlämmössä tai jää- kaapissa ja 12 kk pakastettuna (–20 °C). Näytettä ei saa lähettää erottamatta seerumia tai plasmaa soluista. Jos erottelua ei teh- dä, veren soluista vuotaa magnesiumia mikä vääristää tuloksia. Virtsanäyte säilyy 2 vrk huoneenlämmössä ja 7 vrk jääkaapissa. Hemolyysi, lipemia ja ikteria häiritsevät määritystä.
Menetelmä:
Kolorimetrinen (IFCC-suosituksen mukainen, ksylidyylisininen) omassa laboratoriossa.
Viitearvot:
Seerumi/Plasma:
• koira
• kissa
• hevonen
• nauta
0,7–1,0 mmol/l 0,75–1,2 mmol/l 0,65–1,0 mmol/l 0,7–1,2 mmol/l
Virtsa:
• nauta 4–5 mmol/l
Tulkinta:
Suurentuneet pitoisuudet
• magnesiumin eritys munuaisista on vähentynyt
– munuaisten vajaatoiminta
– glomerulusfiltraation heikentyminen
• magnesiumia poistuu soluista ekstrasellulaari-
nesteeseen
– hemolyysi
• magnesiumia sisältävät antasidit lisäävät seerumin
magnesiumpitoisuutta.
Pienentyneet pitoisuudet
• proteiinien saanti on vähäistä
– vajaaravitsemus
– anoreksia
• lisääntynyt eritys munuaisista
– ketonuria
– hyperosmoottinen diureesi
Movet Laboratoriokäsikirja | 51