Page 18 - SUMELIUS helmikuu 2018

Emil Aaltonen

lokuun 29 päivänä 1869 syntyi tamaan eikä lapsena ja nuorukaisena ensimmäinen osa valmistui 1910 ja teh-
Sääksmäen pitäjän Talolan ky- opillista tietoa hankkimaan. Itsenäi- dasrakennuksen viimeinen osa vasta
Elässä Aaltosen perheeseen poi- seksi yrittäjäksi ryhdyttyään hänen 1928. Vuonna 1917 Aaltonen siirsi yri-
ka, joka sai kasteessa nimen Emil. Jo oli iltaisin ja yön hetkinä itseopiskellen tyksensä perustamalleen Aaltosen
varhain orvoksi jäätyään oli hänen pak- pyrittävä tätä puutetta poistamaan. Kenkätehdas Oy:lle, jonka johtokun-
ko lähteä ansiotyöhön. Täytettyään 14 Käytännöllisen työn lomassa hän kir- nan puheenjohtajana hän alusta alka-
vuotta hän pääsi syntymäpitäjänsä jallisista lähteistä tietovarastoaan en toimi samoin kuin tomitusjohtaja-
suutarimestarin luo oppiin. Opinal- täydennettyään saattoi mietiskellä na, jonka tehtävänsä hän vasta 1946
keet täällä saatuaan hän täydensi am- konetekniikkaa, ihmistyön ja tuotan- luovutti nuorempiin käsiin.
mattitaitoaan läheisen Hattulan pitä- non välisiä rarkaisuja. Koneista hän Tuotantonsa puolesta maan suurim-
jän suutarimestarin luona, kunnes hän oivalsi ihmisen saaneen ensiarvoi- man kenkätehtaan raakaaine tarpeen
5 vuoden työskentelyn jälkeenkatsoi sen tuotantotekijän myös jalkineiden vuoksi Aaltonen osti 1925 Viialan nah-
saavuttaneensa sellaisen taidon, että valmistukseen,tekijän jonka hyväksi- katehtaan ja 1926 Korkeakosken Ken-
ryhtyi omavaraisesti ammatissa työs- käyttö oli ihmisen oman älyn ja taita- kätehtaan, 1931 Oy Attilan ja 1934 Ken-
kentelemään. Kesällä 1889 hän aloitti vuuden asia. Tiedot jalkineiden valmis- kätehdas Solenan.
oman suutarinliikkeensä Hattulan pi- tuksen koneistamisesta ulkomailla ja Vanhat roomalaiset sanoivat Ne su-
täjän Nihattulan kylässä. Tästä vaa- kertomukset Tampereella muutamia tor ultra crepidam (suutari pysyköön
timattomasta käsityöliikkeestä alkoi vuosia tehdasmaisesti tapahtuneesta lestissään)mutta Aaltonen laajensi
sitten yritys, joka monien vaiheiden jalkineiden valmistuksesta saattoivat omistuksiaan myös muille aloille kuten
jälkeen kehittyi ei vain yrittäjälle it- tämän silloin jo huomattavan käsityö- Lokomo OY ja Sarvis OY. Myös Aalto-
selleen vaan koko maalle ja kansakun- liikkeen mestarin harkitsemaan konei- sen lahjoitusvaroilla on rakennettu
nalle merkityksellisiin tuloksiin.Vaikka den ottamista avuksi hänen omassa mm. Tampereen kirjastotalo ja Aleksis
jo liikkeen ensivuodet tuottivat odo- yrityksessään. Kiven muistomerkki sekä synnyinpitä-
tettua parempia tuloksia huolellisen Hattulan Linnamäelle sijoittamaan- jänsä Sääksmäelle Metsäkansan kirk-
ammattitaitoisen työn sekä pitkien sa liikkeeseen Aaltonen 1890-luvun ko.
uuvuttavien työpäivien ponnistelun puolivälissä ryhtyi hankkimaan konei- Emil Aaltosen säätiö perustettu 1939
seurauksena, paloi Emil Aaltosen mieli ta. Vuonna 1904 valmistui Aaltosen suomalaisten tutkijoiden suorittaman
kuitenkin enemmän sisäistä tyydytys- ensimmäinen tehdastarkoituksiin ra- luovan tieteellisen työn tukemiseksi.
tä lupaavalle alalle. Sellaiselle jossa kennuttama rakennus. Mutta jo seu- Ansioistaan talouselämässämme
työ ja yritteliäisyys alan kehittämiseksi raava vuosi oli suistaa kumoon kaikki suorittamastaan työstä Emil Aaltonen
saattoi olla elämäntyön päävaikutti- suunnitelmat sillä tehdas koneineen sai kauppaneuvoksen arvonimen 1921
mena. tuhoutui tulipalossa.Emil Aaltonen ja vuorineuvoksen arvonimen 1939.
Teknillinen työskentely kangasteli päätti kuitenkin jatkaa, mutta tällä Joulukuun 16 päivänä 1949 päättyi
tällöin hänen mielessään. Varatto- kertaa Tampereella. Vuonna 1909 al- vuorineuvos Emil Aaltosen elämäntai-
man kodin lapsena Aaltonen ei ollut koi rakennuttaa ostamalleen tontille val.
voinut päästä kouluopintoja suorit- Tammelantorin pohjoislaitaan. Tämä LH
18