Page 13 - VIRTAA AJASSA NO 6 2023
P. 13

3. 5. 2023 n:o 6                                              virtaaajassa.fi                                                            13

                                                         Nuori  Styrbjörn  von
                                                       Stedingk jäi pahasti haa-
                                                       voittuneena taisteluken-
                                                       tälle makaamaan. Hänet
                                                       saatiin siirrettyä myöhem-
                                                       min viereiseen sairaalaan,
                                                       jossa hän kuoli kolmea
                                                       vuorokautta myöhemmin.
                                                         Antero Raevuon kir-
                                                       jassa Saarrettu kaupunki,
                                                       Yleisen sairaalan ylilääkä-
                                                       ri  Nath Emeleus muisteli
                                                       Styrbjörniä seuraavasti;
                                                         ”Luodit  olivat  repineet
                                                       rintakehää, yksi luoti oli
                                                       lävistänyt lantion ja perä-
                                                       suoli oli repeytynyt. Pojalla
                                                       ei ollut toivoa, kivut olivat
                                                       aika ajoin kovat. Silti hän
                                                       oli aina vastannut kysy-       Sisällissodan taistelujen jälkeen venäläisten sotilaiden kasarmit toimivat
                                                       myksiin: ”Kiitos setä, minä                     Kalevankankaan vankileirinä
                                                       voin hyvin, kaikki ovat niin
                                                       kovin ystävällisiä.” Eme-  denkymmenen punavangin   tivät päivänsä oman käden   toisen Suomen ja Ruotsin
                                                       leuksen mukaan poika oli   teloitusta. Miehen kerrot-  kautta.            yhteyden lujittamiseksi".
                                                       näyttänyt onnelliselta, kun   tiin kärsineen teloitettujen   Ruotsalainen    Ruotsalaisen  prikaatin
                                                       vapaudenristi  laskettiin  muistosta lopun ikäänsä.                       muistomerkki pystytettiin
                                                       hänen rinnalleen muutama                          prikaati eli vain nel-  Tampereen   Kalevankan-
                                                       tunti ennen kuolema.”        Juudaan teko            jä kuukautta         kaalle.  Sven Palmen  toi-
                                                                                 Sodan jälkeen monelle                           vomuksesta se paljastet-
                                                            Sankareita ei       prikaatilaiselle kävi huo-  Suomen  sisällissodassa  tiin 30. marraskuuta 1918,
                                                            syntynyt ja         nosti. Mieliala Ruotsissa   valkoisten puolella tais-  jolloin oli tullut kuluneeksi
                                                                                                        teli kaikkiaan lähes 1 500
                                                           katoavaista oli      oli muuttunut, sankareista   ruotsalaista eli prikaati-  200 vuotta Ruotsin soturi-
                                                          mainen kunnia         oli tullut hylkiöitä. Punai-  laiset  muodostivat noin   kuninkaan Kaarle XII:n kuo-
           Styrbjörn von Stedingk 16-vuotias partiopoika                        sia vankeja ampuneita ei   kolmanneksen niistä ruot-  lemasta Norjan sotaretkel-
                                                         Ruotsalaisen tutkijan Ja-  katsottu hyvällä. Varsinkin                  lä. Historiantutkijana Olof
       nut, vakavasti loukkaantu-  Arkeologin ja       kob Lindin mukaan ruot-  työläistaustaiset prikaati-  salaissotilaista, jotka tais-  Palme oli ollut erityisen
                                                                                                        telivat Suomen sisällisso-
       neita oli 11 ja yli kaksikym-  partiopojan      salainen prikaati ehti olla   laiset joutuivat tästä kärsi-  dassa. Ruotsalaisia kaatui   kiinnostunut Kaarle XII:n
       mentä miestä oli kateissa.    kuolema           mukana kolmessa mer-     mään. Ruotsin luokkatietoi-  noin  sata.  Tampereella  ajasta.
        Verisenä kiirastorstaina                       kittävässä  tapahtumassa:  nen työväki piti huolen siitä,   ruotsalaisen prikaatin tais-
       valkoisen armeijan tappi-  Huhtikuun 3. päivänä   kiirastorstain järjettömäl-  että vapaaehtoisilla ei ollut   telut  kestivät  kymmenen   Jälkisanat
                                                       tä  vaikuttaneessa  hyök-
       ot  olivat  Kalevankankaan   Ruotsalaisen prikaatin en-  käyksessä, muutama päivä   työpaikoilla hyvä olla. Arbe-  päivää. Kaupungin valta-  Yhdeksän vuotta Tam-
       taisteluissa hirmuiset, kaa-  simmäinen komppania oli   myöhemmin  Tampereen  taren (työläinen) lehti kir-  us  oli  monelle kohtalokas,   pereen taistelujen jäl-
       tuneita oli 200, haavoittu-  asemissa Kalevankankaalla,   rautatieaseman  valtauk-  joitti ”prikaatilaisten Suo-  sillä 37 prikaatilaista kuoli.   keen Tukholmassa syn-
       neita monikertainen mää-  tuntemattomasta  syystä  sessa, jonka punaiset tosin   men porvareille antaman   Ruotsalainen prikaati palasi   tyi poikalapsi. Lapsen isä
       rä. Kokonaistappiot olivat   komppania eteni vaaral-  olivat jo hylänneet sekä   avun olleen Juudaan teko,   kotimaahansa  toukokuun  oli Porvoossa syntynyt
       taisteluissa kadonneiden   liseen suuntaan ja joutui   Tampereelta  pakenevien  joka maksoi monen suoma-  lopulla. Tammikuun lopul-  Gunnar Palme, jonka veli
       kanssa liki tuhat miestä.   punaisten  ristituleen  hau-  punaisten  jahtaamisessa,  laisen työläisen hengen ja   la  perustettu  ruotsalainen   oli Tampereella kaatunut
       Kiirastorstain  hyökkäys  tausmaan ja yleisen sai-  vangitsemisessa ja teloit-  ryösti pitkäksi aikaan Suo-  prikaatin koko elinkaari oli   Olof Palme. Pojan nimeksi
       vaikutti jälkikäteen tar-  raalan välisessä maastossa.   tamisessa. Prikaati am-  men työväenluokalta sen   vain neljä kuukautta.   tuli edesmenneen setänsä
       kasteltuna järjettömältä ja   Konekivääritulessa  kaatui   pui ilman oikeudenkäyntiä   olennaisimmat oikeudet”.    Kalevankankaalla kaatu-  mukaan Olof. Tästä Olof
       huonosti johdetulta, sillä   useampi mies, heidän jou-  noin 60 punavankia. Yksi   Moni prikaatilainen jäi   nut Olof Palme palasi kotiin   Palmesta tuli Ruotsin pää-
       punaisia kaatui alle sata.   kossaan Olof Palme.   tunnetuista tarinoista on   työttömäksi, osa liittyi ääri-  keväällä 1918 ruumisarkus-  ministeri.
                                                       se, kuinka Kalevankankaal-  järjestöihin. Ne jotka olivat   sa. Hänet haudattiin Sigtu-  Vaikka Palmesta tuli elin-
                                                       la kaatuneen Olof Palmen   traumatisoituneet  sota-  nan hautausmaalla. Palmen   aikanaan maailman kenties
                                                       pikkuveli  Oscar Palme  oli   kokemuksista, eivät oikein   hautakivessä olevan tekstin   tunnetuin  sosiaalidemo-
                                                       määrätty johtamaan kah-  saaneet  apua,  jotkut  päät-  mukaan hän kaatui "ikimuis-  kraatti, hänen isoäitinsä oli
                                                                                                                                 todellisuudessa  Suomen
                                                                                                                                 aatelisia ja mikä pahempaa,
                                                                                                                                 kiivas mummu oli tun-
                                                                                                                                 nettu antisemitisti. Palme
                                                                                                                                 ei juurikaan tuonut esiin
                                                                                                                                 suhdettaan Suomeen, to-
                                                                                                                                 dennäköisesti tämä johtui
                                                                                                                                 hänen perheensä voimak-
                                                                                                                                 kaasta tuesta ”valkoiselle
                                                                                                                                 Suomelle” sekä isänsä vel-
                                                                                                                                 jen Oscar Palmen maine
                                                                                                                                 ”Tampereen punaisten te-
                                                                                                                                 loittajana”.
                                                                                                                                  Nuoremman Olof Pal-
                                                                                                                                 men   kohtaloksi  koitui
                                                                                                                                 myös luoti, Ruotsin pää-
                                                                                                                                 ministeri murhattiin Tuk-
                                                                                                                                 holmassa vuonna 1986.
                                                                                                                                 Tiettävästi hän ei koskaan
                                                                                                                                 vieraillut setänsä ja ruot-
                                                                                                                                 salaisen  prikaatin  muisto-
                                                                                                                                 merkillä.
                                                                                                                                           Arto Huhtinen
                                                                                                                                    Arto Huhtinen on koti-
                                                                                                                                 seutuhistorian harrastaja.

                                                             Sisällissodan taistelujen jälkeen venäläisten sotilaiden kasarmit toimivat    Kuvat ja postikortit ovat
                      Postikortti Ruotsiin                                     Kalevankankaan vankileirinä                         kirjoittajan kokoelmista.
   8   9   10   11   12   13   14   15   16   17   18