Page 10 - VIRTAA AJASSA NO 11 2025 nettiin
P. 10
10 virtaaajassa.fi 5.11.2025 n:o 11
Valkeakosken karjalaiset ry 80 vuotta
V a l k e a ko s k e n piä kaupunkeja. Elämä
karjalaiset
valtion rajamaakuntana
ry
perustettiin 80
vuotta sitten. Merkki- ja kulttuurien risteys-
kohdassa ei ole aina ollut
päivää juhlittiin Mylly- helppoa, mutta ainakin
saaressa 26.10. Yleisön suvaitsevaisuutta ja mo-
toivotti tervetulleeksi nikulttuurisuutta karjalai-
yhdistyksen puheenjoh- suudesta voimme oppia.
taja Juhani Poutanen. Tällä hetkellä itärajamme
Juhlapuheen piti Matti on turvallisuussyistä tiu-
Koiranen, ja seuraavassa kasti kiinni ja turistimat-
on otteita hänen pu- kat Karjalan maille ovat
heestaan: loppuneet, mutta kenties
Kiitos mahdollisuudesta yhteydet voidaan vielä
olla puhujana tässä hie- joskus palauttaa.
nossa 80-vuotisjuhlas- Siirtokarjalaisten jälke-
sa. Haluan onnitella yh- läiset ovat nyt kolmannen
distystä näistä vuosista, ja neljännen polven aikui-
jolloin Valkeakoskella on sia. Laajentunut kiinnos-
vaalittu siirtokarjalaisina Iloa ja yhteisöllisyyttä (kuva: Markku Teerikorpi) tus sukututkimukseen
ja heidän jälkeläisinään osoittaa, että nykypolvi
karjalaista perintöä ja tyvistä näkemyseroista. syyttelemättä sisukkaasti kin niihin ihmisiin, joiden Karjalaisuus on kiinnostunut juuris-
kulttuuria. Heimoamme Pahimmillaan karjalaiset rakentaa uusia kotejaan kanssa jaettiin yhteiset tänään taan. Karjala-taustaiset
ovat kuluneina vuosi- evakot saivat osakseen ja uutta tulevaisuuttaan. kohtalot kodin ja koti- Suomen menetetys- nuoret eivät tapaa niin-
kymmeninä yhdistäneet ylimielisyyttä ja pilkkaa, Silloin, kun maassa tar- seudun menettämisestä. sä Karjalassa asuneiden kään pitäjäjuhlissa vaan
karjalaiset juuret ja vahva jopa ryssittelyä. vittin optimismia, uskoa Yhteisesti jaettu menet- joukko alkaa olla vähissä. esimerkiksi sosiaalisessa
yhteenkuuluvuuden tun- Yhdistyksen perus- omiin mahdollisuuksiin tämisen kohtalo sitoi kar- He ovat kaikki vähintään mediassa. Heille karjalai-
ne. - Tämä juhla on vä- tamisen aikoihin 1945 ja luottamusta maan va- jalaisia yhteen. Yhä tänä 80-vuotiaita. Vaikka suuri suus ei määrity maantie-
kevällä tavalla osoitus sii- elettiin siis vastavuo- paaseen tulevaisuuteen, päivänä Karjalan liitto ja osa Karjalaa menetettiin teellisestä kotiseudusta
tä, että karjalaisuus ei ole roisen sopeutumispro- sitä olivat ensimmäisten paikallisyhdistykset vaali- ja vaikka suuri osa näitä vaan historian jatkumo-
unohtunut eikä hävinnyt, sessin aikaa siirtoväen ja riveissä antamassa karja- vat karjalaisuutta ja kar- vanhan polven karjalai- na ja sen myötä monista
vaan se elää meissä. paikallisväestön välillä. laiset naiset ja miehet.” jalaista perintöä uusilla sia on jo poissa luotam- muista, lähinnä kulttuu-
Nyt juhlaansa viettä- Vähitellen vahvistui nä- Talvisodan jälkeen, v. sijaintipaikoillaan. Onpa me, karjalaisuus yhä elää risista tekijöistä. Heitän
vä yhdistys perustettiin kemys, jonka mukaan 1940 perustettu Karjalan Karjalaa aikoinaan kut- mielissämme ja muistois- pohdittavaksi idean siitä,
1945, eli pian sen jälkeen, karjalaiset olivat olleet liitto sekä sen jäsenjärjes- suttu lempeästi Suomi- samme. että Valkeakosken karja-
kun karjalainen siirtoväki sijaiskärsijöitä, ja eri vä- töt paikallisyhdistyksinä neidon hameenhelmak- Karjalaisuuteen liittyy laiset ry perustaisi niille
oli päässyt asettumaan estöryhmien näkemyk- olivat tarpeen synnyttä- sikin, joskin siitä neidon paljon sellaista, jonka toi- milleniaaleille tai Z-su-
uusille asuinsijoilleen. siä sitoivat yhteen myös miä. Yhdistyksistä halut- helmasta naapurin isäntä voisi pikemminkin vahvis- kupolvelle, jotka kokevat
Tuo asuttaminen itses- jaetut sotakokemukset, tiin ja saatiin sopeutumis- tuvan kuin hiipuvan. olevansa osa karjalaista
sään oli mittava yhteisen silloinen Neuvostoliitto keinoja elämiseen uudella repäisi jo Moskovan väli- Perehtymällä Karjalan perinnettä ja jatkumoa,
tahdon ja ponnistelun yhteisenä vihollisena sekä kotiseudulla. Haluttiin pi- rauhassa 1944 ja myö- ja karjalaisten historiaan oman somealustan, jon-
osoitus. Siirtoväkeä oli sotakorvausponnistelut. tää yhteyttä karjalaisen hemmin Pariisin rau- voimme oppia heimo- ka nuori polvi valtaisi ja
yli kymmenen prosent- Siirtokarjalaiset ja pai- kotikunnan saman pitäjän hansopimuksella vuonna veljiemme vaiheista pal- täyttäisi blogeillaan tai
tia koko maan väestöstä, kalliset asukkaat löysivät tuttuihin sekä laajemmin- 1947 ison riekaleen. jon sellaista, jota tämän muulla haluamallaan ta-
yli 400.000 ihmistä. So- Valkeakoskella verrattain päivän Suomessa saisi valla. Näillä sukupolvilla
peutuminen ei aina ollut nopeasti yhteisen poh- kernaasti olla enemmän. on ollut Internet käytös-
helppoa. Muutos on- jan yhteiselle elämälleen. Karjalaiset ovat olleet sään koko elämänsä ajan.
nistui, vaikka se ei ollut Henkiset raja-aidat kaa- selviytyjiä. Heistä voim- Ei nettikeskustelu tieten-
helppo eikä kivutonkaan. tuivat. Samana vuonna me oppia paljon, eikä vä- kään ole aitojen tapaa-
Karjalaiset muuttajat 1945 käynnistyi Valkea- hiten henkistä lujuutta ja misten veroista, mutta
joutuivat kokemaan, että koskella Säterin tehdas, sinnikkyyttä. Joku onkin
heidät oli kuin väkisin si- jonka palvelukseen vali- viisaasti sanonut: ”Karja- sitä voisi kannattaa ko-
keilla.
joitettu vieraan yhteisön koitui varsin paljon Kar- laisuus opettaa meille, et-
keskelle. Tätä tilannetta jalasta tulleita. tei toivo kuole eikä tahto Lopuksi
havainnollistan alkuun Kaksikymmentä vuotta taivu.” Lupasin, kun minua pyy-
kahdella lyhyellä esimer- myöhemmin, eli vuon- Voimme oppia myös dettiin tänne puhujaksi,
killä. na 1965, silloinen tasa- sopeutuvuutta. Sitä siir- etten puhu pitkään. Kar-
Karjalainen evakko- vallan presidentti Urho tokarjalaiset esivanhem- jalaisten kokoontumisiin
mummo purki tuntojaan Kekkonen lausui puhu- pamme tarvitsivat, ja on aina liittynyt vähin-
sanomalla: ”Vaik nielus- essaan karjalaisuudesta sitä heissä oli. Elämän- täänkin implisiittisesti
sais kui ois sape maku, nii elävänä voimana seu- uskoisilla karjalaisilla oli toivomus siitä, että viral-
suu pittää olla ko imelä- raavasti: ”Karjalaisuus tulevaisuudenuskoa ja linen ohjelma ei haittai-
kuor kukko.” Ja toinen on merkittävällä tavalla optimismia. Sen he liitti- si vapaata seurustelua.
esimerkki, kun paikalli- vahvistanut kansallista vät uudisraivaajahenkeen Niinpä mallia taidan ottaa
nen isäntä oli kieltänyt kestokykyämme sodan ahkeruuden ja työteliäi- siitä Kivennavan miehes-
evakoilta vedenoton kai- jälkeisinä raskaina vuosi- syyden muodossa. Mo- tä, joka asui evakkona
vostaan, karjalainen na. Yhteiskunnan tutkijat nesti oli vaikeaakin, mut- hämäläistalossa. Talon
miesevakko tokaisee vai- saavat aikanaan selvittää ta silloin auttoi hilpeä ja emäntä sanoi eräänä päi-
molleen: ”Joha mie siul tämän ihmeellisen asi- valoisa luonne, joka nosti vänä kasvoja pestessään:
sanoin, et pannaa kaivokii an sisäiset tekijät…. Oli- ilon pintaan, ”vaik syvän ”Täytyy vähän viruttaa
rekkee, ko näit Suome si nimittäin luullut, että märkänis”. Voimme oppia tuota naamansakin”. Sii-
puoleisii ei tiijä, antaatkos Karjalan heimo kotinsa karjalaisuudesta myön- hen karjalainen mies to-
hyö vettä vai ei.” Paikal- ja kotimaakuntansa me- teistä asennetta ja yhtei- tesi: ”Turhaan sie sitä
lisen väestön ja siirto- netettyään olisi surunsa söllisyyttä. ennää virutat, on se jo
väen suhteet eivät aina ja katkeruutensa vuoksi Karjala on aina ollut tarpeeks pitkä muuten-
olleet kaikkein parhaat. ollut henkisenä kiviriip- Suomen rajamaakunta kii.” - Enpä minäkään
Siirtoväkeen kohdistui pana uusissa olosuhteissa idän suuntaan. Se on viruta sanomisiani tämän
epäluuloja ja pahan- elämäänsä rakentavalle ollut satoja vuosia idän ja pidemmälle.
suopuutta, jotka ainakin kansalle. Mutta näin ei lännen kulttuurien vaiku- Lämpimät menestyk-
osittain saivat lisäpontta ollut asianlaita. Karja- Puhe käsitteli siirtokarjalaisten tilannetta 1945 tuspiirissä. Etenkin Viipuri sen toivotukset vireälle
maanluovutukseen ja sen laiset alkoivat sivuilleen ja karjalaisuuden asemaa nyt oli aikoinaan yksi Suo- 80-vuotiaalle.
omistusoikeuksiin liit- vilkuilematta ja muita (kuva: Markku Teerikorpi) men kansainvälistyneim-

