Page 77 - LUOVA ALA OPPIKIRJA

76 77

Muotoilun tavoite on lisäarvon tuottaminen. Parhaimmillaan se yhdistää tuotannon,
markkinoinnin ja talouden tarpeet. Hyvä muotoilu vahvistaa brändiä, organisaation
asemaa ja tulosta.

Ajatellaanpa vaikka kahta tapahtumaa, esimerkiksi konserttitapahtumia. Ne voivat olla
sisällöltään jokseenkin samanlaiset, mutta laadukkaamman palvelumuotoilun avulla
syntyy eroa paremman hyväksi. Kuulijalle syntyy ikimuistoinen kokemus, joka tuo
järjestäjälle hyvän maineen ja luo toimintaan jatkuvuutta. Esimerkkeinä selkeä infor-
maatio, helppo yhteydenotto, hyvin ja luotettavasti toimiva tilaus- ja maksuprosessi,
lyhyet jonot, oheispalvelujen toimivuus sekä muut hyvät käytännöt tuovat uskollisia
asiakkaita, jotka palaavat palvelujen piiriin ja suosittelevat niitä toisillekin.

Kehittämistarpeita muotoiluajattelussa vielä on. Pk-yrityksillä on vain harvoin varaa
palkata omaa muotoilijaa, vaan on turvauduttava ostopalveluihin ja verkoston tukeen.
Muotoiluopintoja, etenkin palvelumuotoilua, olisi hyvä saada lisää eri alojen opintojen
osaksi. Itsepalvelukin voi olla hyvää palvelua, kun se on hyvin suunniteltu. Ravinto-
lakäynnin elämyksellisyys ei perustu vain ruokaan; myös ympäristö, henkilökunnan
palvelualttius sekä tunnelma vaikuttavat koettuun elämykseen.

Taideteollisen ja teollisen muotoilun ero ja etäisyys on hyvä tunnistaa. Edellisessä
korostuu taide, jälkimmäisessä käytännöllisyys, sujuvuus, käytettävyys ja taloudel-
lisuus. Suomessa mielestäni muotoilua pidetään osana taideteollisuutta, vaikka oike-
astaan jokainen tuote on suunniteltu eli muotoiltu jotenkin, mikä huonommin ja mikä
paremmin. Pk-yritysten tarpeet ja mahdollisuudet eivät aina kohtaa muotoilijoiden
kunnianhimoisia tavoitteita. Helposti unohtuu, että pk-yritysten brändimuotoilu on
usein mainostoimistojen ja tuotemuotoilu insinööritoimistojen käsissä”, Anita Saare-
lainen arvioi.
Erkki Puumalainen: Miten estetään, ettei Suomesta tule
vasallivaltio ?

Suomen luova talous ry:n hallituksen puheenjohtajalla Erkki Puumalaisella on monen
vuosikymmenen kokemus ja eturivin näköalapaikka maamme luoviin aloihin ja niistä
ennen kaikkea musiikkiliiketoimintaan.

Erkki Puumalainen silmäili luonnosvaiheessa tämän kirjan sisältöä ja päätyi arvioon:
”Tämä kirja avaa Pandoran lippaan tuodessaan luovien toimialojen kasvua haittaavat
paradoksit ymmärrettävästi esiin. Pk-yritysten äänen on syytä tulla paremmin esiin,
koska alle 50 hengen yritykset työllistävät yhä 42,5 % yksityissektorin työvoimasta.
Tämä osuus voi kasvaa paljonkin, jos luova työ saadaan yhdenvertaiseksi investointi-
kohteeksi myös rahoittajien silmissä. Arvottamalla tase oikein yrityksissä on nelinker-
tainen kasvuresurssi, jos aineeton varallisuus lasketaan mukaan rahoitettavana kasvu-
kohteena.”
Hän jatkaa: ”Siksi ehdotan, että on siirryttävä työn ja osaamisen rahoittamiseen. Työn
osuus voidaan todentaa palkkakirjanpidosta, ja siirtää Kirjanpitolautakunnan anta-
min ohjein aktivointina tulevalle ansainta-ajalle. Tarvittaessa voidaan edellyttää, että