Page 23 - HUHTIKUU 2022

Kuukausikokouksien helmi

elmikuun kuukausikokous pi-
dettiin Emil Aaltosen museossa.
HEikä huono ratkaisu ollutkaan,
sillä jos taide oli arvokasta, niin tarinat
sitäkin ”parempia”. Museojohtaja Timo
Törmä kertoi niin Pyynikinlinnan kuin
sen isännäkin tarinan. Kenkäkaupun-
gin lapsena, Aaltosen kenkätehtaan
kupeessa asuneena, oli todella upeata
kuulla Emilin kasvutarina:
Emil Aaltonen (vuoteen 1890 Widell)
syntyi Sääksmäen pitäjän Metsäkan-
sassa 29.8.1869 talollisen poikana. Isä
menetti kuitenkin tilansa katovuosi-
en vaikeuksissa ja siirtyi työmieheksi
Toijalan ratatyömaalle. Hän kuoli mel-
ko nuorena ja perheen seitsemän las-
ta jäi äidin huollettaviksi.
Emil oli itseoppinut suutari. Koulua
hän kävi vain yhden päivän. Syyksi
epäillään hänen pelänneen opetta-
jaa niin paljon, ettei halunnut enää Museojohtaja Mika Törmä esittelee museota
kouluun mennä. Hän haaveili sepän
ammatista. Mutta toisin kävi. Hänet nahan jätepaloista valmistetuilla tu- taa 1910 kokonaisen korttelin Tam-
pantiin kuitenkin hentoutensa vuoksi pakkakukkaroilla ja rukkasilla sekä melan torin vierestä. Hän siirsi koko
suutarin oppiin 13-vuotiaana. Hänestä öljytakeilla. tuotantonsa sinne entisen tapettiteh-
tuli sääksmäkeläisen suutarimestari Vuonna 1902 Aaltonen osti ame- taan tiloihin. Vuosina 1913-1928 raken-
Sohlman oppipoika. Kolmivuotisen rikkailaiset kenkätehtaan koneet ja nettiin sinne Lambert Petterssonin
oppiajan jälkeen Emil Aaltonen siirtyi perusti ensimmäisen kenkätehtaan- suunnittelema tehdasrakennus, joka
vielä kahdeksi vuodeksi Hattulan Ni- sa Hattulan Jalintehtaan. Työntekijä- nykyisin toimii pääsääntöisesti asuin-
hattulaan suutarimestari Grönlundin määrä kasvoi 50 ja menekki oli hyvä. talona.
verstaaseen, missä hän oppi myös Tehdas kuitenkin paloi 1905 ja hänen Menestyksen myötä Aaltosen Ken-
hienompien jalkineiden valmistamis- Olga vaimonsa kuoli kohta palon jäl- kätehdas osti useita muita sodan run-
ta ja korjaamista. keen. Eteen tuli joko luopuminen jal- telemia kenkätehtaita mm. Attilan ja
Emil Aaltonen oli 19-vuotias suuta- kinetuotannosta tai uuden tehtaan Solenan, missä Sumeliusklubillakin
rimestari, kun hän aloitti itsenäisenä perustaminen. oli toimisto usean vuoden ajan. Emil
yrittäjänä ensin yksin, pian pikkuveli Tamperelaisten onneksi hän valitsi Aaltonen omisti osakkeenomistajana
oppipoikanaan vuokratiloissa Nihat- perinteisen teollisuuskaupungin uu- Lokomoa, Sarvista ja tiettävästi myös
tulassa. deksi kenkäteollisuuden kehdoksi. Nansoa, jonka 100 v-näyttelyä olim-
Aaltonen hankki suuremmat työtilat Hän ostikin keppitehtaan kiinteistön me ihailemassa.
Hattulan Linnamäeltä. Ompelukonei- Kyllikinkadulta vuonna 1905 ja aloitti
den määrä nousi kymmeneen ja työn- nimellä Tampereen Kenkätehdas. Emil Aaltosen ja Aaltosen
tekijöitäkin oli parhaimmillaan 15. Useita kenkätehtaita perustettiin Kenkätehdas O.Y.
Emil Aaltonen avioitui vuonna l896 kaupunkiin kilpaileviksi tuotantolai-
Olga Malisen kanssa. Vaimon aloit- toksiksi. Aaltosen kenkäteollisuus Molemmat ovat jättäneet lähtemät-
teesta tuotevalikoimaa laajennettiin menestyi hyvin ja niin hän päätti os- tömän muiston Tampereen teollisuu-

23