Page 20 - HUHTIKUU 2022

Tampereen ensimmäiset

jalkapallon suomenmestarit 1950

letiin sodan jälkeisiä vuosia 1940
luvulla. Viipuri oli menetetty ja
Ekarjalaiset lähteneet evakkoon.
Myös urheiluseurat siirsivät toimin-
tansa eri kaupunkeihin Suomessa.
Viipurin Ilves ja Ilves-Pojat siirtyivät
Tampereelle ja yhdistyivät uudeksi
seuraksi Ratinanlinnan kokouksessa
30.12.1944. Näin syntyi Ilves-Kissat ni-
minen seura, joka ensi vuonna viipu-
rilaisten juuriensa myötä täyttää 90
vuotta.
Ensimmäinen jalkapallopeli oli Tam-
pereen Palloilijoita vastaa Sorsapuis-
ton kentällä huhtikuussa 1944. Ottelu
päättyi tasalukemiin 2-2. Kansainvä-
linen toiminta alkoi 1945, kun Kissat
kohtasit ruotsalaisen Lunda SK:n jouk-
kueen. Vieraat voittivat ottelun 2-5.
Pyynikin kentälle oli tullut 3000 kat-
sojaa, joiden kesken arvottiin ruotsa-
laisten tuoma suklaarasia. Arvonnan
suoritti Miss Tampere, neiti Irja Alho.
Nousu maakuntasarjasta kohti par-
rasvaloja oli alkanut ja suuri päivä
koitti, kun Ilves-Kissat nousivat mes-
taruussarjaan marraskuun ensimmäi- Maaleja tehtiin runsaasti Yrjö Asikai- kiaan 15 maalia. Mm. Mustien Hurmu-
senä sunnuntaina 1948. Ensimmäisenä sen toimesta ja lehdistö piti näkemäs- reiden vieraillessa Pyynikillä kauden
kautenaan mestaruussarjassa 1949 tään. Kauden paras uutinen saatiin avauksessa, hän paukutteli peräti 6
Ilves-Kissat pärjäsivätt yllättävän hy- sarjan jo päätyttyä. Suomen paras maalia!
vin. Kiitos Pyynikin kentän lyhyyden ja maalivahti Thure Sarnola vaihtoi seu- Maalivahti Thure Sarnola oli jo tuol-
omalaatuisen taktiikan. He palasivat raa HPS:tä Ilves-Kissoihin. Tämä toi loin aikaansa edellä. Hän hallitsi suve-
nimittäin 4-2-4 kenttäkoostumuksella, potkua seuran harjoituksiin. reenisti 16 metrin alueen. Joukkueessa
mikä oli vierasta koko jalkapalloilevas- Kultaa ja mainetta niitettiinkin siten pelasi monta erinomaista pelaajaa.
sa maailmassa. Brasiliassa se teki toki seuraavalla kaudella 1950. Koskaan Opiskelujen takia moni tuli suoraan
tuloaan. Keskikastiin jäätiin, mutta
seuralla oli paljon Karjalassa synty- aiemmin Suomen Mestaruutta ei tam- Pyynikille pelaamaan kuten mm. Veik-
neitä kannattajia myös vieraspeleissä. perelaiset olleet voittaneet. Aikakirjat ko Noponen ja Leo Turunen. Väitettiin,
kertovat montakin syytä Ilves-Kisso- että hän piti koko kauden pelivehkei-
jen menestykselle. Sarjan maalikunin- tään pelikassissa, jota hän säilytti rau-
kaaksi leivottiin maajoukkueeseenkin tatieaseman säilytyksessä. Pukuhuo-
yltänyt Yrjö Asikainen. Hän teki kaik- neissa tuoksui muukin kuin menestys.

Ritvolan hautamuistomerkin sisällä
muisto jääpalloharrastuksesta Tarinointia haudalla
20