Page 27 - SUMELIUS SANOMAT HUHTIKUU 2021
P. 27

Allien retki



                   Tammerkosken ympäristö




               orin laidalta matka jatkui Tam-
               merkosken    rantamaisemiin.
           TVanhan  kirkon  puiston  Ja
          vanhan kirjastotalon puiston kautta
          tulimme kosken  rantaan. Kuljimme
          Hämeensillan alitse uuden Tempon
          tunnelin kautta ja saavuimme ent.
          Sumeliuksen 3-kerroksisen palatsin
          kohdalle.  Paikalla  on  palatsin  jälkeen
          sijainnut Mokkapuisto kahviloineen
          ennen Tempon talon rakentamista.
          Kesäisin paikalla on nykyisinkin kesä-
          kahvila. Ihailimme Tempon talon asuk-
          kaiden upeita koskinäkymiä. Tilapäistä
          puusiltaa kosken yli itärannalle olivat
          useimmat meistä astelleet. Nousimme
          ylös Värjärinkujaa ja Kirkkokatua alas
          Alarantaan.  Tässä  vaiheessa  olimme
          jo niin pakkaskohmeessa, että päätim-  m. (Näsijärven ja Pyhäjärven pintojen  tavaa  Suomalaisen  sotilaan  muisto-
          me pistäytyä kahville ja lämmittele-  korkeusero  on  18 m.) Lemmenlukot  merkkiä ja kauempana näkyvää Pikku
          mään Laukontorin kulmauksen kirp-  silla  kaiteissa  olivat  pakkasessa  huur-  kakkosen puistoa. Teekkarikaste suo-
          piskahvilaan. Pian olimme taas valmiit   tuneet.  Jatkoimme matkaa  nyt  kos-  ritetaan  perinteisesti täällä. Upeat
          jatkamaan reissua.                ken  itäpuolta.  Vanhan Verkatehtaan  valo-  ja  äänishowt  koskessa  ilahdut-
           Talvisia laivoja ja torin  laidan  graf-  (erään Allin ent. työpaikka) rakennuk-  tavat tämän päivän tamperelaisia.
          fitteja  ihmeteltyämme  tulimme  Keh-  sista on jäljellä enää kehräämö kosken  Kiersimme sähkölaitoksen ja vuolaana
          räsaareen.  Nykyään  ent.  saaresta  on   rannassa ja vanha pääkonttori, jonka  virtaavan keskiputouksen Patosiltaa
          suora maayhteys mantereeseen. Saari   myöhemmin  valmistunut  yläkerros  pitkin Frenckellin tunnelin läpi Frenck-
          tunnettiin  ennen  Neulasaarena siellä   oli tehtaan  johtajan  asuntona. Pää-  ellin puistoon ja Keskustorille takaisin.
          aikoinaan sijainneen Rehnforsin neu-  konttorirakennus vuodelta  1896  on  Kaikissa Keskustorin ja koskenrannan
          latehtaan mukaan. V. 1871 saari siirtyi   arkkitehti  Theodor Höjerin  käsialaa.  4 puistossa tuli käytyä: Vanhankirkon
          värjäri Henrik Liljeroosin omistukseen   (Hän on suunnitellut myös Messukylän  puisto,  vanhan  kirjastotalon  puisto,
          ja pysyikin saman suvun hallussa aina   punatiilikirkon, Helsingissä Ateneumin  Frenckellin  puisto ja Kustaa  III:n au-
          vuoteen  1982  saakka.  Liljeroosin  teh-  ja Kämpin!) Kun taloa 20-luvulla koro-  kio. – Viluinen reissu kaiken kaikkiaan.
          taassa kehrättiin ja värjättiin lankoja   tettiin  yhdellä kerroksella, suunnitte-
          ja siksi paikkaa ryhdyttiin kutsumaan   lijana olikin Wivi Lönn. Tältä puolelta
          Kehräsaareksi. Tampereen kymme-   koskea oli hyvät näkymät toiselle puo-
          nestä jäljellä olevasta tehtaanpiipusta   lelle Takoon, joka on Tampereen ainoa
          Liljeroosin on matalin n. 56 m. Liljeroo-  toiminnassa  oleva  punatiilinen  koski-
          sien aikaan koettiin Tampereella sellai-  tehdas.
          nenkin  ihme, että nainen  oli tehtaan   Kuljimme koskenrantaa  kohti  Hä-
          johtajana: Beata Söderholm-Liljeroos.  meensiltaa, jonka alitimme toistami-
           Nykyisin alueella on  pieniä myymä-  seen.  Kohta  jo  ihmettelimme  kahta
          löitä, ravintoloita ja elokuvateatteri  vanhaa, valtavaa Mustapoppelia, tiet-
          Niagara, joka  meille sumelius- klubi-  tävästi lajinsa suurimpia Suomessa.
          laisille on kovin tuttu. Kehräsaaren  Pysähdyimme  kaiteen  viereen  koski-
          tuntumassa  on  sijainnut  myös  pieni  maisemaa  ihaillen.  Koski  on  ollut  ai-
          Ratassaari huvimajoineen, siellä  ko-  koinaan oiva  kalastuspaikka. Lohta-
          koontui aikoinaan  upseerien  ja virka-  kin sieltä on saatu syksyisin n. 120 kg,
          miesten ”Joutohetkien seura”. V. 1986  siika, taimen  ja ahvenet olivat yleisiä
          valmistui kävelysilta Kehräsaaresta  saaliskaloja. Simpukoita helmineen
          Vuolteentorille.                  on myös saalistettu. Onkijoita kosken
           Ylitimme kosken pysähtyen katse-  rannalla nähdään vieläkin, mutta isoja
          lemaan  alaputouksen  voimaa. Ala-  saaliita ei niinkään, mitä nyt polkupyö-
          kosken  putouskorkeus on  3 m, kes-  riä, potkulautoja ym.
          kiputouksen 7  m ja yläputouksen 7,3   Katselimme Aimo Tukiaisen mah-        Kuva: Arja Kirkkala
                                                                                                             27
   22   23   24   25   26   27   28   29   30   31   32