Page 30 - SUMELIUS SANOMAT HUHTIKUU 2021
P. 30

Siina mummun Singerin tarina





               iina  - oikealta nimeltään Euro-
               syne  (1880 – 1954) oli  minun
          Säidinäitini.  Hän eli  elämänsä
         pienehkössä   maalaispitäjässä  Hä-
         meessä.  Siina solmi avioliiton Kallen
         kanssa.  Lapsia  oli  siunaantunut  vuo-
         teen  1915 mennessä  neljä;  yksi  poika
         ja  kolme tytärtä. Viides oli tulossa.
         Perhe eli  niukoissa  olosuhteissa. Kal-
         le elätti perhettään kirvesmiehenä ja
         renkinä  pitäjän  taloissa  sekä  viljellen
         1,5 hehtaarin  maapastaansa.  Siina  oli
         hyvin kätevä käsistään. Hänellä oli
         kangaspuut, joilla hän teki mattojen
         ja kankaiden lisäksi täkänöitä. Hänellä
         oli myös ompelukone: Singer. Sillä hän
         ompeli lapsilleen vaatteet ja kyläläisil-
         le melkein mitä vaan, mitä he halusi-
         vat.
           Vuosisadan  alku  oli  voimakasta  siir-
         tolaisaikaa. Amerikkaan  moni  oli  läh-
         dössä ” kultaa vuolemaan” paremman
         elämän  toivossa.  Kallekin  sai  ”Ame-
         rikan  kuumeen”.  Kalle myi  kaiken
         omaisuutensa,  ”maaplänttiänsä”  ja
         Singeriä lukuun ottamatta, voidak-
         seen ostaa  matkaliput Yhdysvaltoi-
         hin. Epäilen, ettei Siina antanut myydä
         Singeriään, koska se oli hänelle tärkeä
         työväline.
           Perheen  piti lähteä vuoden 1916
         alussa Amerikkaan. Siina oli raskaana
         eikä uskaltanutkaan lähteä. Hänen piti
         mennä  perässä,  sitten  kun  lapsi  olisi
         syntynyt. Tyttö vauva tuli – minun äiti-
         ni. Siina tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin,
         katumapäälle.  Hän  ei  halunnutkaan
         lähteä, vaan päätti jäädä Suomeen. Sii-
         nasta tuli viiden lapsen yksinhuoltaja.
         Tosin kaksi vanhinta lasta olivat jo toi-  dot.  Hän loihti vanhasta uutta tosi tai-  Nyt 120 vuotta vanhan Singerin rooli
         sella kymmenellä, joten heistä ei enää   dokkaasti.                   perheessäni on olla menneitä ajoilta
         ollut suurtakaan  huolta.  Perhe eli   Minäkin olen varmaankin perinyt  muistona, josta en ”raaski” luopua.
         Siinan  poljettavan  kupumallisen  Sin-  kädentaidot  äidiltäni,  koska  tykkäsin  En ole sitä ”tuunannut”. Olen joissakin
         gerin avulla. Kun lapset menivät nuk-  ompelemisesta. Haaveilin jopa käsi-  lehdissä nähnyt kuvia, joissa Singerillä
         kumaan, alkoi Siina polkea Singeriään
         usein yömyöhään asti.                                                                                                                                             työopettajan  ammatista.  Se haave ei  on uusi rooli; pöytänä  ym.  Minä en
                                            toteutunut vasenkätisyyteni vuoksi.  halua niin tehdä.  Kolmen sukupolven

           Singerillä  oli  tärkeä  rooli  koko  Sii-
         nan elämän ajan. Siinan kuoleman   Minäkin  ompelin  samalla  Singerillä  käytössä ollut Singer, jota koskaan ei
         jälkeen  (1954) Singer siirtyi äidilleni   omat vaatteeni melko nuoresta pi-  ole tarvinnut korjata, ansaitsee arvoi-
         Kaijalle. Kaija polki Singerillään kaikki   täen.  Kun  Kaija-äiti  siirtyi  ajasta  ikui-  sensa kohtelun. Sen vuoksi Singer on
         vaatteet minulle ja veljelleni. Muistan   suuteen  vuonna  1995,  siirtyi  Singer  kunniapaikalla kodissamme.
         lapsuudestani, että  1940 – luvulla  ja   minulle. Singeriä en  kuitenkaan  enää   Singer kertoo suomalaisen naisen kä-
         vielä 1950-luvullakin  vaatteita tehtiin   käyttänyt ompelemiseen. Olin osta-  dentaidoista ja taitavuudesta, luovuu-
         vanhoista ”kääntäen ja muovaten uu-  nut 1960-luvulla Tikka-merkkisen säh-  desta ja yritteliäisyydestä
         teen uskoon”. Se oli sen ajan kierrät-  köompelukoneen.  Sillä  ompelin  itsel-
         tämistä, siis jo paljon ennen kuin koko  leni ja lapsilleni kaikki vaatteet. Niin      Sirkka Merikoski
         sanaa kierrätys oli keksittykään. Äitini  kauan kun ne meille kelpasivat, itselle-
         oli perinyt omalta äidiltään käsityötai-  ni pari takkiakin.
          30
   25   26   27   28   29   30   31   32   33   34   35