Page 22 - SYYSKUU 2022

Leena oli Suomen kirjailijaliiton
ainaisjäsen

nuortenkulttuuri, vammaisten lasten
Antarest kirjoituskone 1960-luvulta oli pitkään Leenan kotikoneena elämä ja kaupunkimaiseman säilyttä-
minen.
kirjailija, tätä myös eri teattereiden ottaa kantaa, tekee sen rohkeasti. Arto Huhtinen
esityksissä korostettiin. Eikä tuosta Toisinaan opettaakin sormi pystyssä.
teatterijohtajan mielestä ollut haittaa- Tarkoituksettomia hänen näytelmän- kirjoittaja on tamperelainen
kaan, niin kuin ei ole venäläisestä näy- sä eivät ole.” tarinoiden keräilijä, joka on käyttänyt
telmästä ollut haittaa venäläisille. Leena Härmä oli idealisti ja monessa tämän tarinan lähteinä mm. Marketta
Salmelainen on todennut myös, “Jo- asiassa ennakkoluuloton pioneeri, jon- Könösen ja Mikko Saarisen haastatte-
kaisessa näytelmässään Leena Härmä ka muistoa kannattaa vaalia, sillä hän luja sekä Tampereen teatterimuseon
yrittää ratkaista jotakin yhteiskun- eli elämänsä pientä ihmistä puolusta- kotisivuja. Kuvat ovat Arto Huhtisen
nallista ongelmaa, suurta tai pientä, en. Leenan tärkeät kiinnostuksen koh- kotiarkistoista.
alhaalla elävien kannalta suurta. Hän teet olivat työväestön elämä, nouseva 28.4.

uhtikuun kuukausikokouk-
sen aiheena oli juuri ilmesty-
Hnyt Ari Järvelän kirja: IDMAN,
Valoa vaiettuun elämään. Vuonna
1912 joulukuussa paljastui talousri-
kos, joka lienee edelleen lajissaan
Suomen suurin. Tragedia oli suuri,
mutta suuri oli rakkauskin, sillä Anna
Idman ei hylännyt miestään suuren-
kaan häpeän keskellä. Hän piti 33
vuoden ajan muistikirjaa tapahtumis-
ta. Muistiinpanot kertovat perheen
vaikeuksista ja ympäristön muutok-
sesta. Annan kuoltua päiväkirjoja en elämä rikoksen myötä muuttui.
pidettiin vuosikymmenien ajan Hol- Niiden perusteella Ari Järvelä kokosi
lannissa suvun hallussa. Muistiinpa-
nojen ja valokuvien perusteella lukija erinomaisen kirjan, johon kannattaa
voi tutustua 1900-luvun yläluokan tutustua. Todella mielenkiintoinen!
elämään sekä siihen, miten Idmani- Ari Järvelä
22