Page 12 - VIRTAA AJASSA NO 12 2024

12 virtaaajassa.fi 4.12.2024 n:o 12

Aseveljet vastakkain –

Lapin sota 1944 – 1945

Lapin sodasta 80 vuotta

kohtasivat Pudasjärvellä ja kesken sovittiin eräänlais- rakennuksiin ja parakkei-
jatkoivat kohti pohjoista esta sopupelistä, jossa sak- hin. Kuusamosta käsin he
Ranualle ja Posion kautta salaiset vetäytyivät tietyn ulottivat partiointinsa kym-
Rovaniemen suuntaan. mittaisen matkan kohti meniä kilometrejä Ouluun,
Sopupeliä vai tosi pohjoista ja suomalaiset Rovaniemelle ja Sallaan
joukot olisivat seuranneet päin.
sotaa? perässä ”sopivan matkan Kuusamon - Suomussal-
Saksalaisten tarkoituk- päässä”. men alueella neuvosto-
sena oli vetää yli 100 000 Neuvostoliitto kiinnitti joukot vetäytyivät vasta

miehen vahvuiset joukot nopeasti huomiota suoma- 12.11.1944 rajan yli omalle
suuren materiaalimäärän laisten ”saamattomuu- puolelleen ja vastuu ra-
kanssa Suomesta Pohjois- teen” ja vaati nopeita ja janvartioinnista siirtyi jou-
Norjaan ja sieltä edelleen konkreettisia toimenpit- lukuun alussa Suomen Ra-
Keski-Eurooppaan. eitä. Entisen vihollisen javartiolaitokselle.
Suuren mies- ja materi- häikäilemätön puuttumin- Ivalossa, jonka venäläiset
aalimäärien siirrot vaativat en tilanteeseen aiheutti olivat myös miehittäneet,
kuitenkin paljon enemmän todellisten sotatoimien he viihtyivät lähes vuotta
aikaa kuin oli edellytetty aloittamisen. Tämä maksoi pitempään. Uskomatonta
Suomen ja Neuvostolii- suomalaisille 774 kaatu- – mutta totta!
ton aselepoehdoissa. Syy nutta, 262 kadonnutta ja Miksi neuvostojoukot
oli hyvin yksinkertainen: lähes 3 000 haavoittunutta tulivat Suomen alueelle?
Kaksi historian tuntemaa ja merkittävää komentajaa kuvattuna jatkosodan Saksalaisilla oli käytössään miestä. Neuvostoliitto oli voitta-
alkuaikoina Uhtualla, vasemmalla kenraalieversti Eduard Dietl ja vain kaksi syyssateissa Julkisessa keskustelussa javaltio, joka halusi näyttää
kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuo. Kuva: SA-kuva. ei ole ollut sijaa varsinkaan
kuravelliksi muuttuvaa, mahtiaan Saksan entiselle
änä vuonna on laisten sopimuksen mukai- Uusi, seuraava välikoh- satojen kilometrien pitu- vastapuolen sotilaid- liittolaiselle. Käytännössä
muisteltu ja muis- sesti internoitava Pohjois- taus syntyi seuraavana ista tietä. Tämä haittasi ja en kohtaloille. Suomen tämä oli alueen asukkaiden
Ttellaan vieläkin hy- Suomessa ja Lapissa olevat päivänä Olhavajoen sil- hidasti vetäytymistä pois maaperällä kuitenkin omaisuuden ryöstämistä
vin kattavasti vuoden 1918 saksalaiset sotavoimat. lalla, jonka suomalaiset Suomen Lapista. kaatui noin 15 000 sak- kun isännät emäntineen
tapahtumia Talvisodan ja Rauhanneuvottelujen en- yrittivät vallata ennen Suomalaisten eten- salaissotilasta. Sotavangit olivat evakossa.
Suomen jatkosodan lisäksi. nakkoehtojen mukaan kuin saksalaiset pääsisivät emistä puolestaan hait- jouduttiin luovuttamaan Kuusamon seudulla muis-
Viimeksi mainitun muiste- saksalaisten oli poistuttava räjäyttämään sillan. Yritys tasi huonojen teiden lisäksi Neuvostoliittoon, joista tellaan vieläkin, kuinka
lua on vauhdittanut osal- maasta 15.9. mennessä. kuitenkin epäonnistui ja vi- saksalaisten miinoitteet monet eivät koskaan palan- siviileiltä venäläiset ottivat
taan Tuntemattoman soti- Koska näin ei tapahtunut, isi suomalaista sotilasta ku- ja infrastruktuurin hävit- neet takaisin Saksaan. haltuunsa kelloja ja muuta
laan uusin elokuvaversio. seurauksena oli entisten oli. Kolme heistä menehtyi täminen. Kaikki tämä teki Jo syksyllä 1944 tiedet- sopivaa tavaraa. Kuusamon
Sen sijaan Lapin sota on aseveljien ajautuminen sillalla yrittäessään viime suomalaisten etenemis- tiin, että saksalaiset olisivat taloista venäläiset ottivat
jäänyt vähemmälle huo- vastakkain. poistuneet Suomesta laa- omakseen mitä tarvitsi-
miolle, vaikka sen merki- Kun Lapin sota alkoi, vars- timansa aikataulun mukai- vat. Varsinkin syrjäkyliltä,
tys maallemme ei ole ollut inaista sodanjulistusta ei sesti ilman taisteluja. Tois- mitkä olivat säästyneet
aalta voidaan myös kysyä,
suinkaan vähäinen: lähes antanut kumpikaan osapu- saksalaisten hävitykseltä,
8 kuukautta kestänyt sota oli. Suomessa Paasikiven olisiko Lapin tuhoam- hävisivät astiat, hetekat ja
hyvin tuhoisa Lapille ja sen hallitus totesi maaliskuussa inenkin jäänyt tekemättä, jopa muikkunuotat.
asukkaille, jonka seurauk- 1945 sotatilan vallinneen jos Neuvostoliitto oli an- Kuka suunnitteli ja
tanut saksalaisten poistua
sena yli 100 000 lappilaista 15. syyskuuta 1944 lähtien, Suomesta laatimansa aika-
siviiliä joutui lähtemään ja vasta vuonna 1954 Tuo- taulun puitteissa. kuka poltti Lapin?
kodeistaan ja palaamaan miojan hallitus totesi, että Lokakuun 9. päivänä sak-
takaisin poltettuihin kyliin. sotatila oli päättynyt. Sota- Neuvostojoukot salaisen 20. Vuoristoarmei-
Kun tämän päivän nuor- tilaa kesti peräti 10 vuotta! Suomessa jan komentaja, kenraaliev-
ilta kysyy, koska taistelut Suurelle yleisölle on lähes ersti Lothar Rendulic antoi
Suomen osalta Toisessa Lapin sodan tuntematon tosiasia, että käskyn poltetun maan tak-
maailmansodassa päät- ensimmäiset neuvostojoukot tulivat tiikasta. Käskyn mukaan
tyivät, vastaus on aika laukaukset Suomen puolelle syksyllä sillat, tiet, rakennukset ja
usein: ”Syksyllä 1944”. Suomalaiset aloittivat 1944 ja miehittivät kahta myös kaikki siviilikohteet
Vastaus on tietenkin itärajan pitäjää, Suomus- oli tuhottava joukkojen
väärä. Sota jatkui vielä kenraaliluutnantti Hjal- salmea ja Kuusamoa. vetäytyessä.
Suomen Lapissa suoma- mar Siilasvuon käskystä N e uv ostojouk ot Tornionjokilaaksossa ky-
laisten ja saksalaisten varsinaiset sotatoimet 28. pysähtyivät Suomen rajalle lien tuho jouduttiin koke-
välillä. Tämän ulkopuolisen syyskuuta Pudasjärvellä jääden odottamaan miten maan rankalla tavalla: ev-
tahon painostuksesta alka- Sillankorvan maastossa saksalaisten saaminen pois akkoon lähteneet asukkaat
neen sodan katsotaan alka- 20 kilometriä kunnan kes- Suomen maaperältä su- seurasivat kotitalojensa
neen 15. syyskuuta 1944. kustasta Ouluun päin. Si- juisi. Rauhanneuvottelujen polttamista Ruotsin puolel-
Lapin sota päättyi vasta ilasvuon antama käsky ennakkoehtojen mukaan ta Tornionjokea.
27. huhtikuuta 1945, kun aloitti todelliset sotatoimet Lapin sodan yksi monista muistomerkeistä sijaitsee saksalaisten oli poistuttava Tämän lisäksi tunnetu-
viimeisetkin saksalaiset suomalaisten ja saksalais- Pudasjärven Hetekylän tienhaarassa. Muistomerkin maasta 15.9. mennessä. impia Lapin sodan aikai-
olivat vetäytyneet Norjan en kesken. laatassa on teksti: ”Täällä ammuttiin Lapin sodan Saksalaiset lähtivät sia tuhoja oli Rovaniemen
puolelle. Sotahistorian mukaan en- ensimmäiset laukaukset 28.9.1944”. Kuusamosta vasta 23.9. kauppalan polttaminen,
Vasta silloin päättyi toin- simmäinen suomalaisten Venäläiset tulivat paikalle jonka saksalaiset olivat
en maailmansota Suomen ja saksalaisten välinen ja hetkellä purkaa räjähteitä, estä hidasta, eikä varsi- jo saman päivän iltana. En- tuhonneet ennen lähtöään
osalta. Tätä Lapin sodan laukaustenvaihto tapahtui kun saksalaisten SS-Tie- naisesta takaa-ajosta tai nen lähtöään saksalaiset 14.10.1944.
päättymisen vuosipäivää 28.9. Pudasjärven Heteky- dustelupataljoona miehet sotatoimista voida puhua. polttivat kirkonkylän talot. Usein luullaan erheellis-
– 27. huhtikuuta – on vi- lässä, kun etenevien ehtivät räjäyttää panokset. Vetisen syksyn jälkeen Saatiin ensimmäiset koke- esti, että Lapin hävittämis-
etetty jo vuodesta 1987 suomalaisten ja saksalaist- Räjäytyksessä kaatui myös alkoi talvi, joka myös vai- mukset ”poltetun maan” en suunnittelijana oli ken-
lähtien kansallisena veter- en varmistusjoukkojen sillalla ollut saksalainen keutti osaltaan sotatoimia taktiikasta. raalieversti Rendulic.
aanipäivänä. välille syntyi suomalaisten vartio. Pohjois-Lapissa. Venäläiset asettuvat Tämä ei pidä paikkaansa,
Kun sota päättyi Neuv- aloitteesta laukausten- Lapin sota jatkui syysku- Sekä suomalaiset että sak- ”taloksi” ja perustivat var- sillä aikaisemman komen-
ostoliiton kanssa syyskuus- vaihtoa. Kaksi saksalaissoti- un 30. päivänä, kun salaiset pyrkivät syyskuus- uskuntansa Kuusamon tajan kenraalieversti Ed-
sa 1944 ja aselepo astui lasta kaatui, neljä haavoit- suomalaisten 6. divisioo- sa 1944 välttämään turhia kirkonkylän korsuihin sekä uard Dietlin käskystä oli
voimaan 4.9., oli suoma- tui ja kaksi joutui vangiksi. na ja Panssaridivisioona tappioita. Siksi osapuolten harvoihin ehjäksi jääneisiin laadittu jo vuonna 1942 su-