Page 13 - VIRTAA AJASSA NO 12 2024

4.12.2024 n:o 12 virtaaajassa.fi 13

unnitelma Pohjois-Suomen raivaustöitä. Misin aseman hin päiviin asti.
infrastruktuurin tuhoamis- ja Rovaniemi- Kemijärven Viimeinen
esta tarpeen vaatiessa. valtatien välisellä alueella
Rendulic kyllä toteutti su- saksalaisilla oli Lapin al- Marskin- ritari
unnitelman – ja kirjaimel- ueen yksi suurimmista var- Lapin sodan päätyt-
lisesti! asto- ja varikkoalueista. tyä nimitettiin viimeinen
Kuka oli kenraali Raivattavat alueet ovat Mannerheim- ristin ritari,
Rendulic? olleet sodan aikana sak- jääkärieverstiluutnantti
salaisten
varastoalueita. Viljo Aukusti Laakso. Nimi-
Kenraalieversti Lothar Vetäytyessään saksa- tyspäiväksi on kirjattu
Rendulic (1887 – 1971) oli laiset eivät voineet ottaa 7.5.1945 ja kunniamerkin
kroatialaista sukua oleva mukaansa kaikkea ma- järjestysnumero on 191.
itävaltalainen saksalaisken- teriaalia. Räjähtävä ma- Laakso komensi Lapin so-
raali ja lakitieteen tohtori, teriaali räjäytettiin, jol- dassa Jalkaväkirykmentti

joka komensi Suomen La- loin osa räjähteistä lensi 8 (JR 8) joka tunnetaan
pissa 20. Vuoristoarmeijaa ympäröivään maastoon ja ”tuntemattomaan soti-
kenraalieversti Eduard Di- jäi räjähtämättä. Suoma- laan” rykmenttinä.
etlin jälkeen. laisten raivaajat kaivoivat Viljo Laakso osallistui
Rendulic sai Lapin so- maahan osan maastoon
dassa miekat Rautaris- lentäneistä räjähteistä ja elämänsä aikana viiteen
sotaan, haavoittui ain-
tin ritariristiinsä ja siirtyi Saksan 20. Vuoristoarmeija rakensi puolustusaseman, "Sturmbock - Stellung" niitä Jääkäriprikaatin joh-
15.1.1945 Lapista Hitlerin puolustusaseman Käsivarren kapeimpaan kohtaan. Alue rakennettiin vuosina 1942 dolla nykyään raivataan. akin yhtä monta kertaa
kiitosten saattelemina Sak- - 1944 pääosin kallioon louhimalla. Saksalaisten 7. vuoristodivisioona oli alueella Uutistietojen mukaan ja menetti toisen jal-
san Itärintamalle armeijar- asemissa lokakuusta 1944 tammikuuhun 1945, jolloin luopuivat alueesta taisteluitta. löydettyjen räjähteiden kansa jatkosodan alku-
yhmän komentaksi. Hänen Nykyään alue tunnetaan paremmin Järämän linnoitusalueena. määrä on vaihdellut vu- vaiheessa syksyllä 1941.
seuraajakseen tuli vuoris- osittain raivaamistapahtu- Hänen peräänantamat-
tojoukkojen kenraali Franz samana vuonna. Hän kuoli tomuutensa toi hänelle
Boehme, joka jäi suoma- vuonna 1971 Itävallassa. everstiluutnantin arvon ja
laisille varsin tuntemat- Hän ei tiettävästi käynyt Mannerheim-ristin, jonka
tomaksi. Suomessa koskaan sodan viimeinen saaja hän oli.
Kun Saksa antautui touk- jälkeen. Laakso tunnetaan myös
okuussa 1945, joutui Lo- On esitetty arveluja si- ”puujalkaritarina”.
thar Rendulic sotavankeu- itä, että olisiko Suomen Pohjois-Suomen sotaret-
teen kolmeksi vuodeksi. ystävänä tunnettu kenraal- kellä saksalaisia vastaan
ieversti Eduard Dietl nou- everstiluutnantti Laakson
dattanut tekemäänsä su- komentama JR 8 eteni etu-
unnitelmaa syksyllä 1944? maisena Yli-Torniolta aina
On kuitenkin syytä olettaa, Palojoensuuhun saakka.
ettei Dietl vakaumukselli- Laakso kunnostautui eri-
sena kansallissosialistina ja tyisesti Kolarin ja Muonion
Hitlerin suosikkina olisi jät- taisteluissa, jolloin hänen
tänyt toteuttamatta Lapin onnistui henkilökohtaisesti
hävittämisen. johtamillaan yksiköillä pe-
Kuten tunnettua, Dietl ku- lastaa vihollisen tuhotöiltä
oli lento-onnettomuudes- Sieppijärven, Kihlangin,
sa 23.6.1944 Salzburgin Kangasjärven ja Yli-Muon-
lähellä palatessaan loma- ion kylät.
ja virkamatkalta takaisin Viimeinen Marskin- ritari
Suomeen. Lapin sodan aikaisia räjähteitä löytyy yhä maastosta. Sodankylän Jääkäriprikaatin pio- tuli jo talvisodassa tun-
Kenraalieversti Lothar neerit tarkastelevat 105 mm tykinkranaattia 14.8.2015 Pohjois-Lapissa. Kuva: YLE netuksi yhtenä Summan
Rendulic antoi 9.10.1944 Miinojen uhreina
käskyn poltetun maan myös siviilit kaikkiaan 205. 157, heistä valtaosa, 103
taktiikasta. Hän toimi Lapin sodan vaikutukset Kuolemaan johtaneista henkilöä meni miinaan
siihen aikaan saksalaisen kestivät vielä pitkään, sillä onnettomuuksista valtaosa vuonna 1945.
20. Vuoristoarmeijan saksalaisten miinat kylvivät tapahtui vuonna 1945, sil- Tohtori Virkkusen tieto-
komentaja Lapissa ja kuolemaa vielä pitkään aina loin kuoli 127 siviiliä. Lapin jen mukaan kaikista ku-
pani toimeen edeltäjänsä, 60- luvulle saakka. 1950 – sodan alkamisvuoden 1944 olleista siviileistä 57 oli
kenraalieversti Dietlin luvun alkuun mennessä oli siviiliuhrien luku on 34. lapsia, 52 poikaa ja 5 tyt-
tekemän suunnitelman. yli 70 raivaajaa saanut sur- Vuonna 1946 kuoli töä, jotka onnettomuus-
mansa ja haavoittuneita oli 18 siviiliä ja kolmena vuonna olisivat täyttäneet
Vuonna 1948 hänet tuo- lähes 150. seuraavana vuotena 13, enintään 16 vuotta. Heistä
mittiin Kroatiassa sotarikol- Filosofian tohtori Juhani 10 ja 3. Kaikista kuolleista lähes 2/3 oli räjähteiden
lisena 20 vuodeksi Jugo- Virkkunen on koonnut ti- 48 oli räjähteiden uhreja, uhreja. Kuolleista aikui-
slavian aikaisista teoista. etoja Pohjois-Suomessa jotka menehtyivät löydet- sista 6 oli naisia. Kaikista
Tuomio lyhennettiin 1951 vuosina 1944 – 1949 mii- tyjä räjähteitä tahallisesti siviiliuhreista 151 oli ko-
kymmeneen vuoteen. Ren- noihin ja räjähteisiin kuol- käsiteltäessä. Varsinaisia toisin Lapin läänistä, 24
dulic vapautettiin kuitenkin leista henkilöistä, joita oli miinojen uhreja oli siten Oulun läänin miinoitetulta
alueelta ja 30 etelämpää
Suomesta. SA-kuva on tekstitetty paljon puhuvasti: ”Nämä voivat
räjähtää millä hetkellä tahansa. Saksalaisten Jäämeren
Raivaustöitä riittää tielle sijoitettuja ja aikasytytyksellä varustettuja lento-
vieläkin pommeja lähellä Ivaloa 6.11.1944”. SA-kuva.
Esimerkiksi Jääkäripri- man aikana muutamista rintamaosan kyvykkäim-
kaati on raivannut maas- kymmenistä jopa 5 000 mistä ja pelottomimmista
tosta viime vuosina suuria räjähteeseen. Raivattaessa pataljoonan komentajista.
määriä sodanaikaisia mi- löydetty räjähtävä materi- Viljo Aukusti Laakso syn-
inoja, ammuksia ja muita aali on vaihdellut kiväärin tyi 13.8.1895 Pälkäneellä ja
räjähteitä eri puolilla Lapin patruunasta aina 210 mm kuoli 30.9.1950 Rengossa,
maakunnassa. tykin ammuksiin ja jopa haudattu Renkoon Van-
Raivaamista on tehty mm. lentopommeihin. halle hautausmaalle.
Kemijoella Vanttauskosken Viimeiset siviiliuhrinsa
eteläpuolella, Ivalossa ns. miinat tai ammukset vaati- Teksti: Olavi Waljakka
Pikku - Petsamon alueella vat Lapissa vielä 1970- Juttu julkaistu aiemmin
ja Tankavaaran alueella. luvulla. Kaikkiaan näitä 18.5.2018
Myös Rovaniemen Misin al- uhreja on ollut noin 300
Suomalaisia sotilaita Rovaniemen Koskikadulla lokakuussa 1944. SA- kuva. ueella on tehty merkittäviä sodan päättymisestä näi-