Page 37 - Djaluna 30 aprel 2018.pdf
P. 37

Djaluna 30 Aprel 2018                                                                          41
      Mas i mas pais den Caribe ta pasando



               pa prohibishon di uso di plèstik



        WILLEMSTAD.- Mas  rònt mundu.             firma e kampaña pa laman  skol i komunidat pa asina  uso di elastik loke tin
     i mas pais di Caribe ta   Awor ta Bahamas a  mas limpi ku Nashonnan  duna informashon riba  kostonan signifikante riba
     pasando pa legislashon  anunsiá ku entre ku 2015  Uní a lansa na yanüari aña  e plan pa terminá uso di  tereno ekonómiko i medio
     pa prohibishon di uso di  pa 2020 lo no usa mas saku  pasá. E kampaña ta destiná  plèstik entrante 2020”,  ambiente”, asina el a bisa.
     plèstik. EXTRA a informá  di plèstik, bestèk, pipa di  pa krea mas konsenshi pa  asina e minister a bisa. Lo   E minister a mustra
     resientemente ku Guyana  plèstik i kònteinernan  asina redusí shushamentu  bishitá tambe restorant,  tambe ki impakto polushon
     a prohibí diferente artíkulo  di foam. E minister di  di laman. Gobièrnu, sektor  suministradornan,   di plèstik lo tin riba sektor
     di plèstik i foam miéntras  desaroyo ambiental di e isla  privá i públiko en general  importadornan i esnan  di turismo di Bahamas.
     ku na Aruba no ta duna  a anunsiá ku lo traha un  mester ta konsiente di esei,  ku ta bende kuminda pa  “Un porsentahe haltu di
     saku di plèstik mas. Mas  plan pa gradualmente baha  asina e minister a bisa.  mustra nan riba e desishon,  turista ta bin nos islanan
     i mas paisnan ta birando  uso di plèstik den e pais. E   E minister a anunsiá  asina el a komentá.  pa nos playanan. Pero
     konsiente di e impakto ku  minister a bisa tambe ku  ku huntu ku diferente   E minister a rekordá  awor aki klaramente por
     plèstik ta enserá pa nos  lo prohibí mandamentu  organisashon manera  ku Bahamas ta un pais  nota un problema ku uso
     medio ambiente. No mas  di blas den aire komo ku  sektor di komersio,  “delikado” ku tin un  di plèstik”, asina e minister
     ku siman pasá, riba Dia  e sobrá nan di un blas ta  di edukashon i otro  ambiente marino ekstensivo  a komentá finalmente.
     Mundial di Medio Ambiente  kaba den nos oséanonan, ta  entidatnan en general,  ku ta fundamental pa  El a hasi un apelashon
     a atvertí pa e desaroyonan  saka venenu i hasi impakto  lo kuminsá un konsulta  salubridat públiko di e pais  na públiko en general pa
     aki ku ta hasiendo un  riba bida marino. E pais  pa asina enkaminá e  i di ekonomia. “Nos tambe  sostené e prohibishon riba
     impakto riba oséanonan  a anunsiá tambe ku e lo  proseso. “Nos lo bishitá  tin un problema serio ku  uso di plèstik.

       Kaminata i paseo di baiskel den Wechi

























































       WILLEMSTAD.- Den kuadro di konstrukshon di e bario Wechi a organisá un kaminata i paseo di Mountainbike den Wechi. Kana i kore baiskel den
       e área di Wechi i alabes mira kon bunita lanthùis Wechi a keda restorá. Esaki a keda organisá pa Fundashon kas Popular. Basta hende a akudí na
       e dia aki i asina konosé un poko mas di aserka naturalesa i historia di nos dushi isla.
   32   33   34   35   36   37   38   39   40   41   42