Page 16 - Virtaa Ajassa 2_5+liite

16 virtaaajassa.fi 2.5.2018 n:o 5

ASEVELJET VASTAKKAIN –

LAPIN SOTA 1944 – 1945

suomalaisten 6. divisioo- saksalaiset pyrkivät syys- ruskuntansa Kuusamon
na ja Panssaridivisioona kuussa 1944 välttämään kirkonkylän korsuihin sekä
kohtasivat Pudasjärvellä turhia tappioita. Siksi osa- harvoihin ehjäksi jääneisiin
ja jatkoivat kohti pohjoista puolten kesken sovittiin rakennuksiin ja parakkei-
Ranualle ja Posion kautta eräänlaisesta sopupelis- hin. Kuusamosta käsin he
Rovaniemen suuntaan. tä, jossa saksalaiset ve- ulottivat partiointinsa kym-
Sopupeliä vai tosi täytyivät tietyn mittaisen meniä kilometrejä Ouluun,
matkan kohti pohjoista ja Rovaniemelle ja Sallaan
sotaa? suomalaiset joukot olisivat päin.
Saksalaisten tarkoituk- seuranneet perässä ”sopi- Kuusamon - Suomussal-
sena oli vetää yli 100 000 van matkan päässä”. men alueella neuvosto-
miehen vahvuiset joukot Neuvostoliitto kiinnitti joukot vetäytyivät vasta
suuren materiaalimäärän nopeasti huomiota suo- 12.11.1944 rajan yli omalle
kanssa Suomesta Pohjois- malaisten ”saamattomuu- puolelleen ja vastuu rajan-
Norjaan ja sieltä edelleen teen” ja vaati nopeita ja vartioinnista siirtyi joulu-
Keski-Eurooppaan. konkreettisia toimenpitei- kuun alussa Suomen Raja-
Suuren mies- ja materi- tä. Entisen vihollisen häi- vartiolaitokselle.
aalimäärien siirrot vaativat käilemätön puuttuminen Ivalossa, jonka venäläiset
kuitenkin paljon enemmän tilanteeseen aiheutti todel- olivat myös miehittäneet,
aikaa kuin oli edellytetty listen sotatoimien aloitta- he viihtyivät lähes vuotta
Suomen ja Neuvostolii- misen. Tämä maksoi suo- pitempään. Uskomatonta
Kaksi historian tuntemaa ja merkittävää komentajaa kuvattuna jatkosodan ton aselepoehdoissa. Syy malaisille 774 kaatunutta, – mutta totta!
alkuaikoina Uhtualla, vasemmalla kenraalieversti Eduard Dietl ja oli hyvin yksinkertainen: 262 kadonnutta ja lähes 3 Miksi neuvostojoukot
kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuo. Kuva: SA-kuva. Saksalaisilla oli käytössään 000 haavoittunutta miestä. tulivat Suomen alueelle?
änä vuonna on ten sopimuksen mukaisesti kaksi joutui vangiksi. vain kaksi syyssateissa ku- Julkisessa keskustelussa Neuvostoliitto oli voittaja-
muisteltu ja muis- internoitava Pohjois-Suo- Uusi, seuraava välikohta- ravelliksi muuttuvaa, sato- ei ole ollut sijaa varsinkaan valtio, joka halusi näyttää
Ttellaan vieläkin hy- messa ja Lapissa olevat us syntyi seuraavana päi- jen kilometrien pituista tie- vastapuolen sotilaiden mahtiaan Saksan entiselle
vin kattavasti vuoden 1918 saksalaiset sotavoimat. vänä Olhavajoen sillalla, tä. Tämä haittasi ja hidasti kohtaloille. Suomen maa- liittolaiselle. Käytännössä
tapahtumia Talvisodan ja Rauhanneuvottelujen en- jonka suomalaiset yrittivät vetäytymistä pois Suomen perällä kuitenkin kaatui tämä oli alueen asukkaiden
Suomen jatkosodan lisäksi. nakkoehtojen mukaan vallata ennen kuin saksalai- Lapista. noin 15 000 saksalaissoti- omaisuuden ryöstämistä
Viimeksi mainitun muiste- saksalaisten oli poistuttava set pääsisivät räjäyttämään Suomalaisten etenemistä lasta. Sotavangit jouduttiin kun isännät emäntineen
lua on vauhdittanut osal- maasta 15.9. mennessä. sillan. Yritys kuitenkin epä- puolestaan haittasi huo- luovuttamaan Neuvosto- olivat evakossa.
taan Tuntemattoman soti- Koska näin ei tapahtunut, onnistui ja viisi suomalaista nojen teiden lisäksi saksa- liittoon, joista monet eivät Kuusamon seudulla muis-
laan uusin elokuvaversio. seurauksena oli entisten sotilasta kuoli. Kolme heis- laisten miinoitteet ja infra- koskaan palanneet takaisin tellaan vieläkin, kuinka si-
Sen sijaan Lapin sota on aseveljien ajautuminen Saksaan. viileiltä venäläiset ottivat
jäänyt vähemmälle huo- vastakkain. Jo syksyllä 1944 tiedet- haltuunsa kelloja ja muuta
miolle, vaikka sen merki- Kun Lapin sota alkoi, var- tiin, että saksalaiset olisivat sopivaa tavaraa. Kuusa-
tys maallemme ei ole ollut sinaista sodanjulistusta ei poistuneet Suomesta laa- mon taloista venäläiset ot-
timansa aikataulun mukai-
suinkaan vähäinen: lähes antanut kumpikaan osa- sesti ilman taisteluja. Toi- tivat omakseen mitä tarvit-
8 kuukautta kestänyt sota puoli. Suomessa Paasikiven saalta voidaan myös kysyä, sivat. Varsinkin syrjäkyliltä,
hyvin tuhoisa Lapille ja sen hallitus totesi maaliskuussa olisiko Lapin tuhoaminen- mitkä olivat säästyneet
asukkaille, jonka seurauk- 1945 sotatilan vallinneen kin jäänyt tekemättä, jos saksalaisten hävitykseltä,
sena yli 100 000 lappilais- 15. syyskuuta 1944 lähtien, Neuvostoliitto oli antanut hävisivät astiat, hetekat ja
ta siviiliä joutui lähtemään ja vasta vuonna 1954 Tuo- saksalaisten poistua Suo- jopa muikkunuotat.
kodeistaan ja palaamaan miojan hallitus totesi, että mesta laatimansa aikatau- Kuka suunnitteli ja
takaisin poltettuihin kyliin. sotatila oli päättynyt. Sota- lun puitteissa. kuka poltti Lapin?
Kun tämän päivän nuo- tilaa kesti peräti 10 vuotta!
rilta kysyy, koska taistelut Neuvostojoukot Lokakuun 9. päivänä
Suomen osalta Toisessa Lapin sodan Suomessa saksalaisen 20. Vuoristo-
maailmansodassa päättyi- ensimmäiset Suurelle yleisölle on lä- armeijan komentaja, ken-
vät, vastaus on aika usein: laukaukset hes tuntematon tosiasia, raalieversti Lothar Rendu-
”Syksyllä 1944”. että neuvostojoukot tulivat lic antoi käskyn poltetun
Vastaus on tietenkin vää- Suomalaiset aloittivat Suomen puolelle syksyllä maan taktiikasta. Käskyn
rä. Sota jatkui vielä Suo- kenraaliluutnantti Hjal- 1944 ja miehittivät kahta mukaan sillat, tiet, raken-
mar Siilasvuon käskystä
men Lapissa suomalaisten itärajan pitäjää, Suomus- nukset ja myös kaikki siviili-
ja saksalaisten välillä. Tä- varsinaiset sotatoimet 28. salmea ja Kuusamoa. kohteet oli tuhottava jouk-
män ulkopuolisen tahon syyskuuta Pudasjärvellä Neuvostojoukot pysäh- kojen vetäytyessä.
painostuksesta alkaneen Sillankorvan maastossa 20 tyivät Suomen rajalle jää- Tornionjokilaaksossa
sodan katsotaan alkaneen kilometriä kunnan keskus- den odottamaan miten kylien tuho jouduttiin ko-
15. syyskuuta 1944. Lapin tasta Ouluun päin. Siilas- saksalaisten saaminen pois kemaan rankalla tavalla:
sota päättyi vasta 27. huh- vuon antama käsky aloitti Lapin sodan yksi monista muistomerkeistä sijaitsee Suomen maaperältä sujui- evakkoon lähteneet asuk-
tikuuta 1945, kun viimei- todelliset sotatoimet suo- Pudasjärven Hetekylän tienhaarassa. Muistomerkin si. Rauhanneuvottelujen kaat seurasivat kotitalo-
setkin saksalaiset olivat ve- malaisten ja saksalaisen laatassa on teksti: ”Täällä ammuttiin Lapin sodan en- ennakkoehtojen mukaan jensa polttamista Ruotsin
täytyneet Norjan puolelle. kesken. simmäiset laukaukset 28.9.1944”. saksalaisten oli poistuttava puolelta Tornionjokea.
Vasta silloin päättyi toi- Sotahistorian mukaan en- maasta 15.9. mennessä. Tämän lisäksi tunnetuim-
nen maailmansota Suomen simmäinen suomalaisten Saksalaiset lähtivät Kuu- pia Lapin sodan aikaisia
osalta. Tätä Lapin sodan ja saksalaisten välinen ja tä menehtyi sillalla yrittäes- struktuurin hävittäminen. samosta vasta 23.9. Ve- tuhoja oli Rovaniemen
päättymisen vuosipäivää – laukaustenvaihto tapahtui sään viime hetkellä purkaa Kaikki tämä teki suomalais- näläiset tulivat paikalle jo kauppalan polttaminen,
27. huhtikuuta – on vietet- 28.9. Pudasjärven Heteky- räjähteitä, kun saksalaisten ten etenemisestä hidasta, saman päivän iltana. En- jonka saksalaiset olivat tu-
ty jo vuodesta 1987 lähtien lässä, kun etenevien suo- SS-Tiedustelupataljoona eikä varsinaisesta takaa- nen lähtöään saksalaiset honneet ennen lähtöään
kansallisena veteraanipäi- malaisten ja saksalaisten miehet ehtivät räjäyttää ajosta tai sotatoimista voi- polttivat kirkonkylän talot. 14.10.1944.
vänä. varmistusjoukkojen välille panokset. Räjäytyksessä da puhua. Vetisen syksyn Saatiin ensimmäiset koke- Usein luullaan erheelli-
Kun sota päättyi Neuvos- syntyi suomalaisten aloit- kaatui myös sillalla ollut jälkeen alkoi talvi, joka mukset ”poltetun maan” sesti, että Lapin hävittämi-
toliiton kanssa syyskuussa teesta laukaustenvaihtoa. saksalainen vartio. myös vaikeutti osaltaan so- taktiikasta. sen suunnittelijana oli ken-
1944 ja aselepo astui voi- Kaksi saksalaissotilasta Lapin sota jatkui syys- tatoimia Pohjois-Lapissa. Venäläiset asettuvat raalieversti Rendulic.
maan 4.9., oli suomalais- kaatui, neljä haavoittui ja kuun 30. päivänä, kun Sekä suomalaiset että ”taloksi” ja perustivat va- Tämä ei pidä paikkaan-