Page 17 - Virtaa Ajassa 2_5+liite

2.5.2018 n:o 5 virtaaajassa.fi 17

sa, sillä aikaisemman ko- ja Tankavaaran alueella. tivat Lapissa vielä 1970- lu-
mentajan kenraalieversti Myös Rovaniemen Misin vulla. Kaikkiaan näitä uhre-
Eduard Dietlin käskystä oli alueella on tehty merkit- ja on ollut noin 300 sodan
laadittu jo vuonna 1942 täviä raivaustöitä. Misin päättymisestä näihin päi-
suunnitelma Pohjois-Suo- aseman ja Rovaniemi- Ke- viin asti.
men infrastruktuurin tu- mijärven valtatien välisel- Viimeinen
hoamisesta tarpeen vaati- lä alueella saksalaisilla oli Marskin- ritari
essa. Lapin alueen yksi suurim-
Rendulic kyllä toteutti mista varasto- ja varikko- Lapin sodan päätyt-
suunnitelman – ja kirjai- alueista. tyä nimitettiin viimeinen
mellisesti! Raivattavat alueet ovat Mannerheim- ristin ritari,
Kuka oli kenraali olleet sodan aikana sak- jääkärieverstiluutnantti
Viljo Aukusti Laakso. Ni-
Rendulic? salaisten varastoalueita.
Vetäytyessään saksalaiset mityspäiväksi on kirjattu
Kenraalieversti Lothar eivät voineet ottaa mu- 7.5.1945 ja kunniamerkin
Rendulic (1887 – 1971) oli kaansa kaikkea materiaa- järjestysnumero on 191.
kroatialaista sukua oleva lia. Räjähtävä materiaali Laakso komensi Lapin so-
itävaltalainen saksalais- räjäytettiin, jolloin osa dassa Jalkaväkirykmentti 8
kenraali ja lakitieteen toh- räjähteistä lensi ympäröi- (JR 8) joka tunnetaan ”tun-
tori, joka komensi Suomen vään maastoon ja jäi rä- temattomaan sotilaan”
Lapissa 20. Vuoristoarmei- Saksan 20. Vuoristoarmeija rakensi puolustusaseman, "Sturmbock - Stellung" puolus- jähtämättä. Suomalaisten rykmenttinä.
jaa kenraalieversti Eduard tusaseman Käsivarren kapeimpaan kohtaan. Alue rakennettiin vuosina 1942 - 1944 raivaajat kaivoivat maahan Viljo Laakso osallistui
Dietlin jälkeen. pääosin kallioon louhimalla. Saksalaisten 7. vuoristodivisioona oli alueella asemissa osan maastoon lentäneistä elämänsä aikana viiteen
Rendulic sai Lapin sodas- lokakuusta 1944 tammikuuhun 1945, jolloin luopuivat alueesta taisteluitta. Nykyään räjähteistä ja niitä Jääkä- sotaan, haavoittui aina-
sa miekat Rautaristin ritari- alue tunnetaan paremmin Järämän linnoitusalueena. riprikaatin johdolla nyky- kin yhtä monta kertaa ja
ristiinsä ja siirtyi 15.1.1945 ään raivataan. menetti toisen jalkansa
Lapista Hitlerin kiitosten goslavian aikaisista teoista. jatkosodan alkuvaiheessa
saattelemina Saksan Itä- Tuomio lyhennettiin 1951 syksyllä 1941. Hänen pe-
rintamalle armeijaryhmän kymmeneen vuoteen. Ren- räänantamattomuutensa
komentaksi. Hänen seuraa- dulic vapautettiin kuitenkin toi hänelle everstiluutnan-
jakseen tuli vuoristojouk- samana vuonna. Hän kuoli tin arvon ja Mannerheim-
kojen kenraali Franz Boeh- vuonna 1971 Itävallassa. ristin, jonka viimeinen
me, joka jäi suomalaisille Hän ei tiettävästi käynyt saaja hän oli. Laakso tun-
varsin tuntemattomaksi. Suomessa koskaan sodan netaan myös ”puujalkari-
jälkeen. tarina”.
On esitetty arveluja siitä, Pohjois-Suomen sotaret-
että olisiko Suomen ystävä- kellä saksalaisia vastaan
nä tunnettu kenraalieversti everstiluutnantti Laakson
Eduard Dietl noudattanut komentama JR 8 eteni etu-
tekemäänsä suunnitelmaa maisena Yli-Torniolta aina
syksyllä 1944? On kuiten- Palojoensuuhun saakka.
kin syytä olettaa, ettei Dietl Laakso kunnostautui eri-
vakaumuksellisena kan- tyisesti Kolarin ja Muonion
sallissosialistina ja Hitlerin taisteluissa, jolloin hänen
suosikkina olisi jättänyt onnistui henkilökohtaisesti
toteuttamatta Lapin hävit- johtamillaan yksiköillä pe-
tämisen. lastaa vihollisen tuhotöil-
Kuten tunnettua, Dietl tä Sieppijärven, Kihlangin,
kuoli lento-onnettomuu- Lapin sodan aikaisia räjähteitä löytyy yhä maastosta. Sodankylän Jääkäriprikaatin Kangasjärven ja Yli-Muoni-
Kenraalieversti Lothar dessa 23.6.1944 Salzburgin pioneerit tarkastelevat 105 mm tykinkranaattia 14.8.2015 Pohjois-Lapissa. Kuva: YLE on kylät.
Rendulic antoi 9.10.1944 lähellä palatessaan loma- tietoja Pohjois-Suomessa menehtyivät löydettyjä
käskyn poltetun maan ja virkamatkalta takaisin räjähteitä tahallisesti käsi-
taktiikasta. Hän toimi Suomeen. vuosina 1944 – 1949 mii-
siihen aikaan saksalaisen Miinojen uhreina noihin ja räjähteisiin kuol- teltäessä. Varsinaisia mii-
20. Vuoristoarmeijan leista henkilöistä, joita oli nojen uhreja oli siten 157,
komentaja Lapissa ja pani myös siviilit kaikkiaan 205. heistä valtaosa, 103 henki-
toimeen edeltäjänsä, Lapin sodan vaikutukset Kuolemaan johtaneista löä meni miinaan vuonna
kenraalieversti Dietlin kestivät vielä pitkään, sillä onnettomuuksista valtaosa 1945.
tekemän suunnitelman. saksalaisten miinat kylvi- tapahtui vuonna 1945, sil- Tohtori Virkkusen tieto-
vät kuolemaa vielä pitkään loin kuoli 127 siviiliä. Lapin jen mukaan kaikista kuol-
Kun Saksa antautui tou- aina 60- luvulle saakka. sodan alkamisvuoden 1944 leista siviileistä 57 oli lap-
kokuussa 1945, joutui Lot- 1950 – luvun alkuun men- siviiliuhrien luku on 34. sia, 52 poikaa ja 5 tyttöä,
har Rendulic sotavankeu- nessä oli yli 70 raivaajaa Vuonna 1946 kuoli 18 jotka onnettomuusvuonna
teen kolmeksi vuodeksi. saanut surmansa ja haa- siviiliä ja kolmena seuraa- olisivat täyttäneet enin-
Vuonna 1948 hänet tuo- voittuneita oli lähes 150. vana vuotena 13, 10 ja 3. tään 16 vuotta. Heistä lä-
mittiin Kroatiassa sotari- Filosofian tohtori Juha- Kaikista kuolleista 48 oli hes 2/3 oli räjähteiden uh-
kollisena 20 vuodeksi Ju- ni Virkkunen on koonnut räjähteiden uhreja, jotka reja. Kuolleista aikuisista 6
oli naisia. Kaikista siviiliuh-
reista 151 oli kotoisin Lapin SA-kuva on tekstitetty paljon puhuvasti: ”Nämä voivat
läänistä, 24 Oulun läänin räjähtää millä hetkellä tahansa. Saksalaisten Jäämeren
miinoitetulta alueelta ja 30 tielle sijoitettuja ja aikasytytyksellä varustettuja lento-
etelämpää Suomesta. pommeja lähellä Ivaloa 6.11.1944”. SA-kuva.
Raivaustöitä riittää Uutistietojen mukaan Viimeinen Marskin- ritari
vieläkin löydettyjen räjähteiden tuli jo talvisodassa tunne-
määrä on vaihdellut vuo-
Esimerkiksi Jääkäriprikaa- sittain raivaamistapahtu- tuksi yhtenä Summan rin-
tamaosan kyvykkäimmistä
ti on raivannut maastosta man aikana muutamista ja pelottomimmista patal-
viime vuosina suuria mää- kymmenistä jopa 5 000 joonan komentajista.
riä sodanaikaisia miinoja, räjähteeseen. Raivattaessa Viljo Aukusti Laakso syn-
ammuksia ja muita räjäh- löydetty räjähtävä materi- tyi 13.8.1895 Pälkäneellä ja
teitä eri puolilla Lapin maa- aali on vaihdellut kiväärin kuoli 30.9.1950 Rengossa,
kunnassa. patruunasta aina 210 mm haudattu Renkoon Vanhal-
Raivaamista on tehty mm. tykin ammuksiin ja jopa le hautausmaalle.
Kemijoella Vanttauskosken lentopommeihin.
eteläpuolella, Ivalossa ns. Viimeiset siviiliuhrinsa Teksti: Olavi Waljakka
Suomalaisia sotilaita Rovaniemen Koskikadulla lokakuussa 1944. SA- kuva. Pikku - Petsamon alueella miinat tai ammukset vaa-